­­

Kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö
Rakennusviraston päällikkö

Ymk 2009–2116, Lausunto kaupunginhallitukselle lumenkaadon ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämisestä

ESITYS HELSINGIN TALVIKUNNOSAPIDON KEHITTÄMISEKSI

Kuluva talvi on osoittanut helsinkiläisille, että kaupungilla on suuria vaikeuksia katujen kunnossapidossa. Muutaman päivän runsaat lumisateet ovat johtaneet viikkoja kestäviin lumenpoisto-operaatioihin.

Seuraava teksti perustuu käytyyn laajaan kansalaiskeskusteluun ja yhteistyöhön Rakennusviraston kanssa talvikunnossapidosta, sen tilasta, mahdollisuuksista ja kehittämisestä. Kansalaispalautteesta ja omista kokemuksistamme olemme muodostaneet tilannekuvan tästä talvesta ja viimevuosikymmenestä. Lisätietoja on pyydetty Rakennusvirastolta ja Ilmatieteenlaitokselta.[1]

Tilanne

Helsingin katujen, teiden ja muiden reittien talvikunnossapito on mitoitettu vähälumisten viimetalvien mukaisesti. Lisäksi tässä mitoituksessa rasittaa olevia resursseja samanaikainen hoidettavien katukilometrien määrän kasvu 3–5  % vuodessa.  Käytössä olevien resurssien suhteellinen määrä on vähentynyt aluevastuiden lisääntymisen myötä.[2]

Joulun sateet aiheuttivat helsinkiläisille ongelman, jonka poistamiseen tarvitaan aikaa vähintään kuukausi. Katujen kunnostuskapasiteetti on riittämätön ja paikoin tehtävään huonosti soveltuvaa.

Haitat kasaantuvat kantakaupungin asuntokaduille. Siellä kadut ovat vaarallisen huonossa kunnossa, vieläkin kolme viikkoa sateiden jälkeen. Lunta ja jäätä pyöritellään ajokaistojen ja jalkakäytävien välillä. Sijaiskärsijäksi joutuvat samassa saumassa autoaan pitävät kaupunkilaiset. He eivät voi lapioida lunta ja höylättyjä röykkiöitä muualle kuin autonsa takakonttiin. Sama ongelma on taloyhtiöiden huollosta vastaavilla yrityksillä. Heidänhän tulisi myös huolehtia kantakaupungin asuntokaduilla ajoradalta jalkakäytävän ja parkkikaistan reunaan auratuista ja höylätyistä valleista.

***************************************************************************

Helsingin kaupungin rakennusvirasto tiedottaa 31.12.2009

Pääkadut ensin, asuntokadut viimeisenä

Lumet aurataan ensimmäisenä pääkaduilta ja joukkoliikenteen käyttämiltä kokoojakaduilta. Tavoitteena on saada aurattua ne 3–4 tunnissa töiden aloittamisesta ja yöllisen lumisateen jälkeen aamuseitsemään mennessä. Asuntokadut ovat vuorossa vilkkaampien katujen jälkeen. Asuntokatujen jalkakäytävät pitäisi pystyä auraamaan kahdeksassa tunnissa ja ajoradat kolmessa vuorokaudessa. Jos lunta sataa hyvin runsaasti, kuten joulukuun loppupuolella on satanut, ei näitä tavoiteaikoja välttämättä saavuteta varsinkaan asuntokaduilla.[3]

***************************************************************************

Suuriin lumihuippuihin (yli 20 cm)[4] voidaan olevassa järjestelmässä vastata vain venyttämällä lumenpoistoaikaa II ja III hoitoluokan kaduilta useiksi viikoiksi, jopa kuukaudeksi, mikäli sulaminen ja haihtuminen – luomu tai kemiallinen – ei ongelmaa poista.[5]

Ratkaisuvaihtoehtoja tähän ongelmaan on kaksi:

1. sopeudutaan tilanteeseen – sohjoon ja lumivalleihin –  ja hyväksytään kaupungin maksamien korvausten kasvaminen ja asukkaiden tyytymättömyys. Tähän tosin sisältyy merkittävä riskinotto loukkaantumisista, jopa mahdollisista kuolemantapauksistakin. [6]
   
2. lisätään resursseja.

Leudon kauden valtuusto valitsi vaihtoehdon yksi, tosin ilman riskejä. Uskomme silti, että kyllä muutakin voidaan tehdä kun huutaa lisää rahaa, toki sitäkin tarvitaan. Resurssit ovat oikeasti alimitoitettuja lumitalvia varten.

Helsingin kaupungille katujen talvikunnossapito maksoi vuonna 2008 noin 20 miljoonaa euroa. Summasta noin puolet oli aurauskuluja, vajaa neljännes lumen kuljetuskuluja ja reipas neljännes hiekoitukseen, erityisesti hiekan poistoon, yms. liittyviä kuluja.

Isot aluesopimukset talvikunnossapidosta tehdään suurten kuljetus- ja rakennusfirmojen kanssa. Sopimukset ovat 3–4 -vuotisia + yksi optiovuosi. Nyt sopimukset ovat  YIT:n, Destian ja hyvinkääläisen RTA Virtasen kanssa.

Lyhyempiä, yleensä kahden vuoden mittaisia sopimuksia tehdään koneurakoitsijoiden kanssa. HKR Tekniikka ylläpitää listaa näistä koneista ja tilaa palveluja tarpeen mukaan viikon-kahden varoitusajalla. Tällöin urakoitsija saa siirrettyä kaivurinsa esimerkiksi Lemmenjoen kultakaivuilta tai joltakin Sisä-Suomen rakennustyömaalta Helsinkiin. Puolet konekalustosta (~ 200) on kaupungin omaa konekantaa.

Tällä volyymilla ja sopimusperiaatteilla on haasteellista hoitaa äkillisten, itse asiassa jopa normaalien, lumisateiden mukana tuomat ongelmat. Konekannan nopea kasvattaminen ei ole mahdollista.  Sadehuippujen ennustaminen on edelleenkin vai ennustamista. Miten sopimuksissa optimoisi tarpeen parin vuoden päähän? Se ei ole mahdollista. Optimointi tapahtuu äkillisten säätilojen sattuessa tasaamalla lumen poistaminen sadekautta seuraavien viikon ajalle.

Oman ongelmakentän muodostaa lumen vastaanottopaikat. Tällä hetkellä kantakaupungin lumenpoiston elämänlanka on Jätkäsaari. Sen poistuminen tulee tulevaisuudessa nostamaan lumenkuljetuskustannuksia merkittävästi. Kuluvan talven tilannetta kuvastaa mm. Vuosaaren lumenkeräyspaikan täyttyminen jo nyt, alkutalvesta.[7]

Talvien luonne

Ilmastonmuutoksen seurauksien ennakointiin ei tällä hetkellä ole vielä käytössä riittävästi tietoa, ei varsinkaan mantereisen ja atlantisen ilmaston murroksessa sijaitsevalle Suomelle, eikä pienilmastollisesti vieläkin vaikeammin ennustettavalle Helsingin alueelle. Kukaan ei kyennyt edes vielä viime syksynä ennustamaan joulukuusta alkanutta pakkaskautta.

Yhtä todennäköistä on väittää, että lumet vähenevät, kuin että ne lisääntyvät. Se tiedetään, että viimeisen 70 vuoden aikana kokonaislumimäärä on Helsingissä vähentynyt, mutta jaksoon mahtuu useita vähälumisia ja runsaslumisia osajaksoja. Tilastoista voi oikeasti vetää johtopäätöksen, että lumitilanne vaihtelee.

Ohessa on esimerkkinä Kaisaniemen lumitilanne tammikuun 15.päivä.

• 1947       30    cm
• 1948       50    cm
• 1949       0       cm
• 1950       20    cm
• 1951       35    cm
• 1952       5       cm
• 1953       5       cm
• 1954       25    cm
• 1955       25    cm
• 1956       35    cm
• 1957       5       cm
• 1958       15    cm
• 1959       40    cm
• 1960       50    cm
• 1961       2       cm
• 1962       0       cm
• 1963       25             cm
• 1964       0                cm
• 1965       10             cm
• 1966       60             cm
• 1967       40             cm
• 1968       25             cm
• 1969       20             cm
• 1970       35             cm
• 1971       5                cm
• 1972       5                cm
• 1973       0                cm
• 1974       10             cm
• 1975       2                cm
• 1976       10             cm
• 1977       35             cm
• 1978       20             cm
• 1979  35    cm
• 1980  10    cm
• 1981  15    cm
• 1982  50    cm
• 1983  0       cm
• 1984  15    cm
• 1985  10    cm
• 1986  30    cm
• 1987  20    cm
• 1988  0       cm
• 1989  30    cm
• 1990  30    cm
• 1991  15    cm
• 1992  15    cm
• 1993  2       cm
• 1994  10    cm
• 1995  10    cm
• 1996  15    cm
• 1997  30    cm
• 1998  10    cm
• 1999  25    cm   (390 00)
• 2000  0       cm   (47 000)
• 2001  2       cm   (50 000)
• 2002  20    cm (110 000)
• 2003  25    cm (80 000)
• 2004  15    cm (92 000)
• 2005  0       cm (56 000)
• 2006  0       cm (49 000)
• 2007  2       cm (28 000)
• 2008  0       cm (11 000)
• 2009  0       cm
• 2010  33    cm

Ilmatieteen laitoksen antamaan tilastoon on lisätty sulkuihin Rakennusviraston tiedot vuosittain ajetuista kuorma-autojen lumikuormien kappalemääristä. Lumen kuormauksen vaihteluväli on kymmenen vuoden tilastoinnissa reippaasta 10 000 kuormasta lähes 400 000 kuormaan!

Jos em. listauksessa olisi 1920- ja 30-lukujen tammikuut, niin 2005 vuoden jälkeiset vuodet näyttäisivät samanlaisilta kuin vuosisadan alussa. Säät vaihtelevat, vaihtelemisen sykliäkään ei tunneta.

Ilmastonmuutosprosessi saattaa myös johtaa siihen, että Helsingin ilmastossa lumi sataakin sulaan maahan suurina kuormina joulukuussa, vaikka myöhemmät vuotuiset lumimäärät vähenevätkin. Jos näihin joulun sateisiin liittyy alkava pakkaskausi, satanut lumi pysyy kaduilla viikkotolkulla.

Parantaminen

Voidaanko ennalta arvaamattomaan varautua? Väitämme, että voidaan.

Miten?

1) selkeyttämällä talvikunnossapidon johtosuhteita ja vastuita, 2) laatimalla suunnitelmat miten toimitaan mm. poikkeuksellisen kovien lumitalvien aikana ja 3) luomalla joustavat valmiudet lisäresurssien käyttöönsaamiseksi.

Esitys

Esitämme, että Rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto laativat selvityksen ja esityksen talvikunnossapidon kehittämiseksi. Lausunnot on pyydettävä ainakin ympäristökeskukselta. Suunnitelma esitellään helsinkiläisille tämän vuoden aikana.

Raportissa on analysoitava lähtökohtatilanne

• talven 2009/2010 haasteet ja niihin vastaamisen tulokset
• kaupunkilaispalaute ja johtopäätökset

ja tehtävä esitys talvikunnossapidon järjestelyiksi lumitalvina. Selvityksessä tulee käsitellä, mm. seuraavia teemoja:

1. Paikalliset lumenpoistosopimukset
2. Auraus- ja lumenpoistokaluston soveltuvuus
3. Lumen lähikeräyspaikat
4. Talvikunnossapidettävän työmatkapyöräilyreitistö
5. Vapaaehtoisjärjestöjen ja -toimijoiden ohjaus ja käyttö
6. Katujen hoitoluokkien joustavuus ja soveltaminen
7. Aliurakoitsijoiden ohjaus ja valvonta

Toimenpide-esitykset tulee ulottaa käsittämään myös uudet (tulevat) asuinalueet. Lisäksi esitämme, että virastot selvittävät perusteet kantakaupungin katualueiden huoltovastuun siirtämisestä kokonaisuudessaan kaupungille.

Helsinki
20.1.2010

Jarmo Nieminen                                                      Tatu Rauhamäki

Yleisten töiden lautakunta                                  Kaupunkisuunnittelulautakunta
Puheenjohtaja                                                           Puheenjohtaja

---

[1] Kadun talvihoitoa on lumen auraaminen sekä katujen hiekoittaminen ja suolaus. Talvihoitoon kuuluu myös hiekoitushiekan siivoaminen keväällä. Vastuu katujen talvihoidosta on laissa jaettu kaupungin ja yksityisten kiinteistöjen kesken. Esikaupunkialueilla kiinteistöjen kadunhoitotehtävät on siirretty kokonaan kaupungin vastuulle.

Kantakaupungissa jalkakäytävien auraus ja hiekoitus kuuluu jalkakäytävän kohdalla olevalle kiinteistölle. Lisäksi kiinteistöjen on poistettava jalkakäytävälle tai sen viereen kertyneet lumivallit ja varmistettava, ettei jalkakäytävän viereinen katuoja tai sadevesikouru tukkeudu lumesta ja jäästä. Kantakaupungin ajoratojen talvihoidosta vastaa kaupunki.

[2] Talvikunnossapitomenot ovat kasvaneet vuoden 2005 16,02 meurosta vuoden 2009 20,15 meuroon. Vastaavana aikana kuljetut lumikuormat ovat pienentyneet 56 000 kuorma-autokuormasta noin 10 000 kuormaan. Varovasti voisi arvioida, että vuoden 2010 kuormien määrä tulee nousemaan 100 000 kuorma-autokuormaa, kuten vuonna 2002.

[3] Edellä oleva tiedote kertoo ongelman luonteen. Lumet jäävät ajoradan ja jalkakäytävän väliselle alueelle paakkuuntumaan paksuiksi patjoiksi. Jossa ongelma moninkertaistuu ajouran höyläyksen myötä, auran kääntäessä jäätyneen polanteen parkkikaistalle. Kantakaupungin kymmenillä (sadoilla) asuntokaduilla tilanne on säilynyt kuvatunlaisena nyt jo yli kolmen viikon ajan.

[4] Ongelma ei ole mitattavissa centtimetreissä. Kyse on monen tekijän, kuten vuoden ajan, maan routaantumisen, lumen kosteuspitoisuuden, ilman lämpötilan, arki-/pyhäpäivien, sateiden perättäisyyden ja suuresti myös työaikapolitiikan ja työsuojelun yhteisvaikutuksista.

[5] I luokka: pääkadut ja erittäin vilkkaat kevyen liikenteen väylät. Liukkaudentorjunta ja liikennettä haittaavan lumen, sohjon ja jään poisto välittömästi tai viimeistään aamun työmatkaliikennettä varten. Näkyvä lika ja roskat poistetaan päivittäin ja katu pestään säännöllisesti.

II luokka: kokooja- ja joukkoliikennekadut. Lumi, sohjo ja jää poistetaan niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti ykkösluokan katujen jälkeen. Näkyvä lika ja roskat poistetaan säännöllisesti ja katu pestään tarvittaessa.

III luokka: muut kadut. Lumi, sohjo ja jää poistetaan niin, että riittävä kulkukelpoisuus säilyy. Liukkaus torjutaan ykkös- ja kakkosluokan katujen jälkeen. Näkyvä lika ja roskat poistetaan tarvittaessa ja päällystetyt kadut pestään keväisin.

[6] Korvattujen liukastumisvahinkojen määrä on kasvanut 50:stä 360:een vuodesta 2005 vuoteen 2009. Vuonna 2009 liukastumiskorvauksia maksettiin 360 000 euroa.

[7] Vuosaaren lumenvastaanottopaikka on täyttymässä, ja se suljetaan maanantai-iltana 18. tammikuuta. Varapaikka Niinisaarentien varressa avataan tiistaiaamusta 19. tammikuuta. Varapaikka on auki kaikkina päivinä ympäri vuorokauden. Rakennusviraston ilmoitus 15.1.2010. Muut aina avoinna olevat vastaanottopaikat ovat Hernesaari ja Viikki. Rajoitetusti ovat avoinna Herttoniemi, Kyläsaari, Malmi, Maununneva ja Oulunkylä.

Kiinteistöt voivat maksua vastaan tuoda auratun lumen rakennusviraston ylläpitämille lumen vastaanottopaikoille.

Filed under: Luokittelematon Jarmo Nieminen
Comments Off

Filed under: Luokittelematon Jarmo Nieminen
Comments Off

Klo 13.30

Kirjaesittely: Santahamina – Sotilassaaren luontoaarteet, Kullervo-sali

Toimittaja Paul Segersvärdin haastattelussa ovat everstiluutnantti Jarmo NieminenMaanpuolustuskorkeakoulusta ja luontoillasta tuttu perhostutkija Jaakko Kullberg. Visualisoidussa esityksessään he johdattavat kuulijan Santahaminan eläimistön ja kasvillisuuden rikkauksiin ja sivuavat samalla saaren historiaa sekä asemaa sotilasalueena.

Jarmo Nieminen on tavattavissa MPKK:n osastolla klo 14-15.

Filed under: Luokittelematon Jarmo Nieminen
Comments Off

Tänään 14.10. täytin 50 v. Kiitos kaikista kannustavista viesteistä ja lämminhenkisistä puheista, joissa kerrottiin miten saavutin nyt miehen iän. Ilmeisesti niin on nyt käynyt. Vai onko. Mieli on kyllä vielä jäljessä kymmeniä vuosia tuosta iästä. Ajatus on kuin silloin ennenkin, vuosikymmeniä sitten. No tällä päivämäärällä minunlaisia erään etapin juuri saavuttaneita tuli Suomessa lisää 96 naista ja 106 miestä. Että heille myös onnittelut.

Erityisen kiitoksen haluan lähettää Santahaminan ala-asteen lapsille, jotka teitte minulle elämäni kauneimman kortin. Nimikirjoituksenne tekivät syvän vaikutuksen. Olette ihania. Nyt on tippa linssissä – ilosta.

Filed under: Luokittelematon Jarmo Nieminen
Comments Off

Filed under: Luokittelematon Jarmo Nieminen
Comments Off

Filed under: Luokittelematon Jarmo Nieminen
Comments Off

Santahaminan sotilassaari 200 v.

Santahamina on ollut yhtämittaisesti 200 vuotta sotilasalueena. Saari siirtyi vähitellen sotilaskäyttöön Suomen sodasta keväästä 1808 alkaen. Helsinkiläiset kulttuuri- ja maanpuolustusjärjestöt ja puolustusvoimat toteuttavat lukuisia kansalaistapahtumia Santahaminassa 28. elokuuta − 13. syyskuuta 2009.

Juhlaviikot käynnistyvät perjantaina 28.8. klo 16.30 museoitavan tykkitien avajaisilla. Mukulakivitien entisöinnin rahoittaa Senaatti-kiinteistöt ja toteuttaa Puolustushallinnon rakennuslaitos. Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalueella soi Mill Jazz elokuun illan puistopiknikkonsertissa. Pääsolistina on Veeti. Jatkojamit Maanpuolustuskerholla. Samana viikonloppuna on saarella Sandis Horse Show, ratsastus- ja hevosurheilutapahtuma Papinlahden maineikkaalla ratsastuskentällä ja sunnuntaina Sotilas ja Hevonen -seminaari Maanpuolustuskorkeakoulun Auditoriotalolla.

Tiistaina, 1. syyskuuta, avataan Helsingin keskustassa, Sanomatalon Mediatorilla, Santahaminan luonnosta ja sotilaskulttuurista kertova elämyksellinen, laaja valokuvanäyttely sekä julkaistaan valokuva- ja tietokirja Santahamina − Sotilassaaren luontoaarteet. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen ja Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen avaavat Santahaminan juhlaviikot mediatorilla kello 14.

Keskiviikkona 2.9. on Santahaminan Maanpuolustuskerholla Muistojeni Santahamina -valokuvanäyttelyn avajaiset ja Santahaminan saaren pojat SA-SA ry:n kirjan Santahamina − Lapsuutemme sotilassaarella 1940- ja 1950-luvuilla, julkistaminen. Seuraavana iltana Kaaderilaulajat esiintyvät Maanpuolustuskorkeakoulun Juhlasalissa.

Syyskuun 4. ja 5. päivä on joukko-osastojen toimintanäytösten vuoro: panssarivaunuajot Saharassa, kaupunkijääkärinäytös Helsinki-simulaattorilla ja meripuolustukseen tutustuminen Sotasatamassa. Samat näytökset toteutetaan useamman kerran molempina päivinä. Sunnuntai- iltapäivän varuskuntaseminaarin aiheena on Santahaminan salaperäinen luonto ja historia. Ohessa Maanpuolustuskorkeakoulun kampuksella on asehistoriallisia toimintanäytöksiä.

Iltaisin ja aamuisinkin järjestetään mielenkiintoisia patikka- ja polkupyöräretkiä Santahaminan luontoon ja historiaan. Ohjelmassa on myös pyörätuoliretki. Retkien vetäjinä ovat Santahamina-seuran oppaat. Santahaminan Varuskuntakerho ja Sotilaskoti ovat avoinna tapahtumapäivinä ja -iltaisin.

Järjestelyihin osallistuvat mm. Santahamina-seura, Luontokamerat, Santahaminan Maanpuolustuskerho, Santahaminan Upseerikerho, Partiolippukunta Saharan Sissit, Kaartin Jääkärirykmentin Kilta, Upseeriratsastajat, Reserviratsastajat, Suomen Asehistoriallinen Liitto, Huoltoaliupseerit, Helsinki−Santahamina sotilaskotiyhdistys, Santahaminan Saarenpojat SA-SA, Maanpuolustuskorkeakoulu, Kaartin jääkärirykmentti, Panssariprikaati ja Suomenlahden meripuolustusalue.

Juhlaviikkojen tapahtumatiedotteet ja ohjeet ovat osoitteessa www.santahamina.fi.

Tervetuloa

Juhlatoimikunnan puheenjohtaja
Jarmo Nieminen
Maanpuolustuskorkeakoulu

OHJELMA

28.8. (PE)

· 16.00−16.30 Museotien avajaiset. Santahamina-seura ry − Puolustushallinnon rakennuslaitos − Senaatti-kiinteistöt. 4-tien risteys. Ilmoittautuminen portilla kello 15.45. Huom: Santahaminan silta aukeaa meriliikenteelle useiden minuuttien ajaksi 15 minuuttia yli ja 15 minuuttia vaille täyden tunnin.

· 18−22 Mill Jazz MPKK:n kampusalue. Opastus portilta.

29.8. (LA)

· 07−11 Linturetki (Suurlahti). Santahamina-seura ry. Lähtö portilta. Rajoitettu osallistujamäärä. Ilmoittautuminen vko 35, www.santahamina.fi.

· 10−16 Sandis horse show. Upseeriratsastajat ry − Reserviratsastajat ry − Kaartin jääkärirykmentti. Papinlahden ratsastuskenttä. Ohjelmassa mm: sotilasratsastusnäytös, esteratsastuskilpailu, katrilliratsastusnäytös, hevospoolo-ottelu, talutusratsastus, hevoskärryajelua, kouluratsastusnäytös ja paraati ratsain. Opastus portilta.

· 17−21 Metsäretki (Länsiranta). Santahamina-seura ry. Lähtö bussi 86 päätepysäkiltä. Rajoitettu osallistujamäärä. Ilmoittautuminen vko 35, www.santahamina.fi.

30.8. (SU)

· 07−11 Linturetki (Suurlahti). Santahamina-seura ry. Lähtö portilta. Rajoitettu osallistujamäärä. Ilmoittautuminen vko 35, www.santahamina.fi.

· 12−16 Hevonen ja sotilas -seminaari. Upseeriratsastajat ry − Reserviratsastajat ry − Maanpuolustuskorkeakoulu. MPKK:n Auditoriatalo. Opastus portilta.

· 17−21 Metsäretki (Eteläranta). Santahamina-seura ry. Lähtö bussi 86 päätepysäkiltä. Rajoitettu osallistujamäärä. Ilmoittautuminen vko 35, www.santahamina.fi.

1.9. (TI)

· 14−15 Santahamina − Sotilassaaren luontoaarteet -valokuvanäyttelyn avajaiset ja kirjan julkistaminen. Luontokamerat ry − Santahamina-seura ry − Maanpuolustuskorkeakoulu. Sanomatalo Helsinki. Avoin yleisötilaisuus.

· 21−23 Lepakkoretki. Santahamina-seura ry. Lähtö bussi 86 päätepysäkiltä. Rajoitettu osallistujamäärä. Ilmoittautuminen vko 35, www.santahamina.fi. Säävaraus.

2.9. (KE)

· 18.30− Muistojeni Santahamina -valokuvanäyttelyn avajaiset ja kirjan julkistaminen. Santahaminan Saarenpojat SA-SA ry − Santahaminan Maanpuolustuskerho ry − Puolustusvoimien kuvakeskus/MPKK. Santahaminan Maanpuolustuskerho. Opastus portilta.

· 19−21 Maanpuolustusiltamat. Santahaminan Upseerikerho ry. Teerisaari. Opastus portilta.

3.9. (TO)

· 19−20 Kaaderilaulajien konsertti Sotilaslauluja vuosisatojen saatosta. Kaaderilaulajat − Maanpuolustuskorkeakoulu. MPKK:n Juhlasali. Ohjelmassa mm. Vänrikki Stool, Otto von Fieandt, Sandels, Vänrikin markkinamuisto, Hurtti-Ukko, Maamme (Runberg), Porilaisten marssi, … Opastus portilta.

4.9. (PE)

· ip−ilta Joukko-osastojen toimintanäytökset. Opastus portilta.

· 13.00, 14.00 ja 16.00 Panssariprikaatintoimintanäytös. Sahara.

· 13.45, 14.45 ja 16.45 Kaartin jääkärirykmentin toimintanäytös. Helsinki-simulaattori.

· 14.45, 15.45 ja 17.45 Suomenlinnan rannikkorykmentin toimintanäytös. Sotasatama.

· 20.00−21.00 Kenttähartaus. Sotilaskodin ranta. Opastus portilta.

5.9. (LA)

· ip−ilta Joukko-osastojen toimintanäytökset. Opastus portilta.

· 10.00, 11.00, 13.00 ja 14.00 Panssariprikaatin toimintanäytös. Sahara.

· 10.45, 11.45, 13.45 ja 14.45 Kaartin jääkärirykmentin toimintanäytös. Helsinki-simulaattori.

· 11.45, 12.45, 14.45 ja 15.45 Suomenlinnan rannikkorykmentin toimintanäytös. Sotasatama.

· 17.30−21.00 Santahamina-kierros (pyörätuoliretki 2 km, tarvittaessa oma avustaja mukaan). Santahamina-seura ry − Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry. Lähtö Jääkäritalon pihalta. Opastus portilta.

6.9. (SU)

· 13−18 Varuskuntaseminaari Santahaminan salaperäinen luonto ja historia ja asehistoriallisia tapahtumia. MPKK. Opastus portilta.

7.9. (MA)

· 17.30−21.00 Santahamina-kierrokset (muistomerkit 2 km / kasarmit 2 km / luonto 4 km). Santahamina-seura ry − Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry. Lähtö Jääkäritalon pihalta. Opastus portilta.

8.9. (TI)

· 17.30−21.00 Santahamina-kierrokset (muistomerkit 2 km / kasarmit 2 km / luonto 4 km). Santahamina-seura ry − Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry. Lähtö Jääkäritalon pihalta. Opastus portilta.

9.9. (KE)

· 17.30−21.00 Santahamina-kierrokset (arkkitehtuuri 2 km / fillarikierros 10 km). Santahamina-seura ry − Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry. Lähtö Jääkäritalon pihalta. Opastus portilta.

10.9. (TO)

· 17.30−21.00 Santahamina-kierrokset (arkkitehtuuri 2 km / fillarikierros 10 km). Santahamina-seura ry − Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry. Lähtö Jääkäritalon pihalta. Opastus portilta.

11.9. (PE)

· 17.30−21.00 Santahamina-kierrokset (arkkitehtuuri 2 km / fillarikierros 10 km). Santahamina-seura ry − Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry. Lähtö Jääkäritalon pihalta. Opastus portilta.

12.9. (LA)

· 13−17 Santahamina-kierrokset (Sotahistoriaretki: pohjoisrannan 1800-luvun linnakkeet). Santahamina-seura ry. Opastus portilta.

· Valokuvanäyttelyt päättyvät.

13.9. (SU)

· 08−14 Santahamina-kierrokset (Sotahistoriaretki: etelärannan 1800-luvun linnakkeet ja jatkosodan ilmatorjunta-asemat). Santahamina-seura ry. Opastus portilta.

*******************************

Saarelle pääsy koskee kyseisiä tapahtumia. Liikkuminen alueelle tapahtuu opastuksen ja oppaiden antamien perusteiden mukaisesti. Saarelle tulijat tarvitsevat mukaansa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.

Santahamina sotilaskoti on avoinna Santahamina-kierrosiltoina kello 21.30 asti ja Santahaminan Kerho tapahtumapäivinä kello 11.00−24.00. Kerholla on lounasruokailu 3.−4.9. ja 7.−10.9. kello 11.00−12.30.

Santahamina-retket alkavat Jääkäritalolta kello 17.30 päättyvät kello 21 mennessä.

*************************

MPKK= Maanpuolustuskorkeakoulu

KAARTJR = Kaartin jääkärirykmentti

SLMEPA = Suomenlahden meripuolustusalue

PSPR = Panssariprikaati

Filed under: Luokittelematon Jarmo Nieminen
Comments Off

Pitkin päivää on sähköpostini pörissyt toinen toistaan tunteikkaimmista viesteistä Somsaareen liittyen. Ohessa on oma mielipiteeni asiasta.

Sompasaari rakennnetaan, hienoa! Kantakaupunkii saa loistokkaan sisääntulon idän suunnasta.

Sompasaaren vanhan satama-alueen rakentamiseen tarvitaan valtaisat määrät maamassoja. Kaikki alueella jo oleva materiaali käytetään uudelleen. Alueen betonirakenteiden murskaamista varten perustetaan murskaamo pystyyn jätetyn teollisuushallin sisälle, maamassojen välivarastot sen ympärille. Murskaamossa pistetään palasiksi alueen betoni- ja asfalttijäte. Ne kierrätetään alueen uusiokäytössä. Murskattavan materiaalin määrä jää vähäiseksi suhteessa tarvittaviin maamassoihin.

Filed under: Luokittelematon Jarmo Nieminen
Comments Off

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on toimittanut Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 §:n mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee massojen välivarastointia ja käsittelyä Kalasataman alueella Helsingin Sörnäisissä.

Toiminnan aloittamiselle haetaan lupaa ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Välivarastointialueen koko on noin 16 hehtaaria ja se sijaitsee entisen Sörnäisten satamansatamakentän eteläosassa. Alueella on tarkoitus välivarastoida ja esikäsitellä tulevan Kalasataman alueen rakentamisessa syntyviä tai siinä käytettäviä erityyppisiä massoja.

Toiminta on suunniteltu aloitettavaksi viimeistään vuoden 2010 alussa. Toimintaa on tarkoitus jatkaa niin kauan, kuin se alueen muiden käyttötarpeiden kannalta on mahdollista. Alustavasti toimintaa jatketaan vuoteen 2020.

Alueella välivarastoitavia massoja ovat mm. louhe (enintään 300 000 m3), puhtaat ylijäämämaat ja merihiekka (enintään 300 000 m3), pilaantuneet maa-ainekset (enintään 20 000 m3) ja ruoppaussedimentit (enintään 20 000 m3), betoni-, tiili- ja asfalttijäte (enintään 50 000 m3) sekä pohjatuhka (enintään 35 000 t). Alueelle suunniteltuja käsittelytoimenpiteitä ovat massojen seulonta ja välppäys, murskaus ja rikotus sekä ruoppausmassojen kuivatus.

Toiminnan ympäristövaikutuksiksi on hakemuksessa arvioitu mm. melu ja pöly. Eniten melua aiheuttaa kiviaineksen murskaus. Melun leviämistä rajoitetaan varastokasojen sijoittelulla. Eniten melua aiheuttavat toiminnot tapahtuvat arkipäivisin. Pölyhaittoja estetään kastelulla ja laitteiden koteloinneilla. Alueen sadevedet kerätään ja johdetaan hallitusti mereen tai viemäriin. Toiminnan vaikutuksia ympäristöön seurataan vesinäytteillä sekä melu- ja pölymittauksilla.

Uudenmaan ympäristökeskus tarkastaa edellä mainitun hakemuksen ja tekee sen johdosta ympäristönsuojelulain 8 luvussa tarkoitetun päätöksen.

Lupahakemuksen johdosta on niillä, joiden oikeuteen ja etuun ilmoitetusta toiminnasta mahdollisesti aiheutuva ympäristön pilaantumisen vaara saattaa vaikuttaa, oikeus muistutuksen tekoon sekä muilla henkilöillä ja yhteisöillä oikeus mielipiteen ilmaisuun asiasta.

Muistutukset on tehtävä tai mielipiteet ja tiedot annettava kirjallisena ja toimitettava Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon kuulutusaikana 1.6.2009 – 30.6.2009.

Filed under: Luokittelematon Jarmo Nieminen
Comments Off

Tein Helsingin kaupungin kehittämisstrategiaan ponsiesityksen, jossa esitin merijoukkoliikenteen kehittämistä. Se hylättiin. Vain 20 valtuutettua kannatti ajatusta, heistä pääosa oli Vihreitten ryhmän valtuutettuja (14/21). Edellä olevasta voisi todeta, että helsinkiläisten edustajat eivät halua meriliikennettä. 20 vuotta Helsingin saaristossa asuneena ihmettelen, että miksi. Jopa valtamerien rannoilla olevien suurkaupunkien meriliikenne on kyetty järjestämään ja nimenoman tehollisesti mutta Helsinki ei siihen kykene.

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki käynnistää saaristokaupunginosien ja kantakaupungin välisen merijoukkoliikenteen kehittämishankkeen. Hankkeen väliraportti tulee esitellä valtuustolla strategian välitarkastelun yhteydessä.”

”Stadsfullmäktige förutsätter att Helsingfors stad inleder ett projekt som ska utveckla den kollektiva sjötrafiken mellan skärgårdsstadsdelarna och innerstaden. En mellanrapport om projektet ska presenteras för fullmäktige då strategiprogrammet mellangranskas.”

Helsinki pitää itseään Suomen johtavana merikaupunkina. Sen luonnetta vahvistetaan muuttamalla satamatoiminnasta vapautuvia merenranta-alueita asuinalueiksi. Fiilistä täydennetään rakentamalla kanavia ja siltoja. Näin suurin piirtein kaupungin strategiasta voi lukea. Lisäksi kaupunki huolehtii omalta osaltaan, että meri ei haisisi enempää, jätevesikuormitusta vähennetään.

Mutta merijoukkoliikennettä saaristo- ja niemikaupunginosien välille ei haluta. Asiaa ehkä onkin turha ihmetellä – ihmiset pelkäävät merta. Metsien kansoilla on jo geneettisessä perimässään meripelko. Sisä-Suomen heimot, jotka ovat ylväästi kansoittaneet Helsingin, pelkäävät kotiulapoitaan suurempia vesiä. Niitä ei voi venhosella ylittää, ne pitää kiertää. Toinen syy on metro-syndrooma, joka jyllää päättäjien otsalohkossa. Siis, että metrolla hoidettaisiin koko homma.

Kuten vihreitten Veli-Heikki Klemetti toteaa
Helsinki ansaitsee vesijoukkoliikenteen.

Olen Veli-Heikin kanssa täysin samaa mieltä!

Filed under: Luokittelematon Jarmo Nieminen
Comments Off