Esitys Helsingin talvikunnossapidon kehittämiseksi
Lauantai, Tammikuu 23rd, 2010
Kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö
Rakennusviraston päällikkö
Ymk 2009–2116, Lausunto kaupunginhallitukselle lumenkaadon ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämisestä
ESITYS HELSINGIN TALVIKUNNOSAPIDON KEHITTÄMISEKSI
Kuluva talvi on osoittanut helsinkiläisille, että kaupungilla on suuria vaikeuksia katujen kunnossapidossa. Muutaman päivän runsaat lumisateet ovat johtaneet viikkoja kestäviin lumenpoisto-operaatioihin.
Seuraava teksti perustuu käytyyn laajaan kansalaiskeskusteluun ja yhteistyöhön Rakennusviraston kanssa talvikunnossapidosta, sen tilasta, mahdollisuuksista ja kehittämisestä. Kansalaispalautteesta ja omista kokemuksistamme olemme muodostaneet tilannekuvan tästä talvesta ja viimevuosikymmenestä. Lisätietoja on pyydetty Rakennusvirastolta ja Ilmatieteenlaitokselta.[1]
Tilanne
Helsingin katujen, teiden ja muiden reittien talvikunnossapito on mitoitettu vähälumisten viimetalvien mukaisesti. Lisäksi tässä mitoituksessa rasittaa olevia resursseja samanaikainen hoidettavien katukilometrien määrän kasvu 3–5 % vuodessa. Käytössä olevien resurssien suhteellinen määrä on vähentynyt aluevastuiden lisääntymisen myötä.[2]
Joulun sateet aiheuttivat helsinkiläisille ongelman, jonka poistamiseen tarvitaan aikaa vähintään kuukausi. Katujen kunnostuskapasiteetti on riittämätön ja paikoin tehtävään huonosti soveltuvaa.
Haitat kasaantuvat kantakaupungin asuntokaduille. Siellä kadut ovat vaarallisen huonossa kunnossa, vieläkin kolme viikkoa sateiden jälkeen. Lunta ja jäätä pyöritellään ajokaistojen ja jalkakäytävien välillä. Sijaiskärsijäksi joutuvat samassa saumassa autoaan pitävät kaupunkilaiset. He eivät voi lapioida lunta ja höylättyjä röykkiöitä muualle kuin autonsa takakonttiin. Sama ongelma on taloyhtiöiden huollosta vastaavilla yrityksillä. Heidänhän tulisi myös huolehtia kantakaupungin asuntokaduilla ajoradalta jalkakäytävän ja parkkikaistan reunaan auratuista ja höylätyistä valleista.
***************************************************************************
Helsingin kaupungin rakennusvirasto tiedottaa 31.12.2009
Pääkadut ensin, asuntokadut viimeisenä
Lumet aurataan ensimmäisenä pääkaduilta ja joukkoliikenteen käyttämiltä kokoojakaduilta. Tavoitteena on saada aurattua ne 3–4 tunnissa töiden aloittamisesta ja yöllisen lumisateen jälkeen aamuseitsemään mennessä. Asuntokadut ovat vuorossa vilkkaampien katujen jälkeen. Asuntokatujen jalkakäytävät pitäisi pystyä auraamaan kahdeksassa tunnissa ja ajoradat kolmessa vuorokaudessa. Jos lunta sataa hyvin runsaasti, kuten joulukuun loppupuolella on satanut, ei näitä tavoiteaikoja välttämättä saavuteta varsinkaan asuntokaduilla.[3]
***************************************************************************
Suuriin lumihuippuihin (yli 20 cm)[4] voidaan olevassa järjestelmässä vastata vain venyttämällä lumenpoistoaikaa II ja III hoitoluokan kaduilta useiksi viikoiksi, jopa kuukaudeksi, mikäli sulaminen ja haihtuminen – luomu tai kemiallinen – ei ongelmaa poista.[5]
Ratkaisuvaihtoehtoja tähän ongelmaan on kaksi:
- sopeudutaan tilanteeseen – sohjoon ja lumivalleihin – ja hyväksytään kaupungin maksamien korvausten kasvaminen ja asukkaiden tyytymättömyys. Tähän tosin sisältyy merkittävä riskinotto loukkaantumisista, jopa mahdollisista kuolemantapauksistakin. [6]
- lisätään resursseja.
Leudon kauden valtuusto valitsi vaihtoehdon yksi, tosin ilman riskejä. Uskomme silti, että kyllä muutakin voidaan tehdä kun huutaa lisää rahaa, toki sitäkin tarvitaan. Resurssit ovat oikeasti alimitoitettuja lumitalvia varten.
Helsingin kaupungille katujen talvikunnossapito maksoi vuonna 2008 noin 20 miljoonaa euroa. Summasta noin puolet oli aurauskuluja, vajaa neljännes lumen kuljetuskuluja ja reipas neljännes hiekoitukseen, erityisesti hiekan poistoon, yms. liittyviä kuluja.
Isot aluesopimukset talvikunnossapidosta tehdään suurten kuljetus- ja rakennusfirmojen kanssa. Sopimukset ovat 3–4 -vuotisia + yksi optiovuosi. Nyt sopimukset ovat YIT:n, Destian ja hyvinkääläisen RTA Virtasen kanssa.
Lyhyempiä, yleensä kahden vuoden mittaisia sopimuksia tehdään koneurakoitsijoiden kanssa. HKR Tekniikka ylläpitää listaa näistä koneista ja tilaa palveluja tarpeen mukaan viikon-kahden varoitusajalla. Tällöin urakoitsija saa siirrettyä kaivurinsa esimerkiksi Lemmenjoen kultakaivuilta tai joltakin Sisä-Suomen rakennustyömaalta Helsinkiin. Puolet konekalustosta (~ 200) on kaupungin omaa konekantaa.
Tällä volyymilla ja sopimusperiaatteilla on haasteellista hoitaa äkillisten, itse asiassa jopa normaalien, lumisateiden mukana tuomat ongelmat. Konekannan nopea kasvattaminen ei ole mahdollista. Sadehuippujen ennustaminen on edelleenkin vai ennustamista. Miten sopimuksissa optimoisi tarpeen parin vuoden päähän? Se ei ole mahdollista. Optimointi tapahtuu äkillisten säätilojen sattuessa tasaamalla lumen poistaminen sadekautta seuraavien viikon ajalle.
Oman ongelmakentän muodostaa lumen vastaanottopaikat. Tällä hetkellä kantakaupungin lumenpoiston elämänlanka on Jätkäsaari. Sen poistuminen tulee tulevaisuudessa nostamaan lumenkuljetuskustannuksia merkittävästi. Kuluvan talven tilannetta kuvastaa mm. Vuosaaren lumenkeräyspaikan täyttyminen jo nyt, alkutalvesta.[7]
Talvien luonne
Ilmastonmuutoksen seurauksien ennakointiin ei tällä hetkellä ole vielä käytössä riittävästi tietoa, ei varsinkaan mantereisen ja atlantisen ilmaston murroksessa sijaitsevalle Suomelle, eikä pienilmastollisesti vieläkin vaikeammin ennustettavalle Helsingin alueelle. Kukaan ei kyennyt edes vielä viime syksynä ennustamaan joulukuusta alkanutta pakkaskautta.
Yhtä todennäköistä on väittää, että lumet vähenevät, kuin että ne lisääntyvät. Se tiedetään, että viimeisen 70 vuoden aikana kokonaislumimäärä on Helsingissä vähentynyt, mutta jaksoon mahtuu useita vähälumisia ja runsaslumisia osajaksoja. Tilastoista voi oikeasti vetää johtopäätöksen, että lumitilanne vaihtelee.
Ohessa on esimerkkinä Kaisaniemen lumitilanne tammikuun 15.päivä.
- 1947 30 cm
- 1948 50 cm
- 1949 0 cm
- 1950 20 cm
- 1951 35 cm
- 1952 5 cm
- 1953 5 cm
- 1954 25 cm
- 1955 25 cm
- 1956 35 cm
- 1957 5 cm
- 1958 15 cm
- 1959 40 cm
- 1960 50 cm
- 1961 2 cm
- 1962 0 cm
- 1963 25 cm
- 1964 0 cm
- 1965 10 cm
- 1966 60 cm
- 1967 40 cm
- 1968 25 cm
- 1969 20 cm
- 1970 35 cm
- 1971 5 cm
- 1972 5 cm
- 1973 0 cm
- 1974 10 cm
- 1975 2 cm
- 1976 10 cm
- 1977 35 cm
- 1978 20 cm
- 1979 35 cm
- 1980 10 cm
- 1981 15 cm
- 1982 50 cm
- 1983 0 cm
- 1984 15 cm
- 1985 10 cm
- 1986 30 cm
- 1987 20 cm
- 1988 0 cm
- 1989 30 cm
- 1990 30 cm
- 1991 15 cm
- 1992 15 cm
- 1993 2 cm
- 1994 10 cm
- 1995 10 cm
- 1996 15 cm
- 1997 30 cm
- 1998 10 cm
- 1999 25 cm (390 00)
- 2000 0 cm (47 000)
- 2001 2 cm (50 000)
- 2002 20 cm (110 000)
- 2003 25 cm (80 000)
- 2004 15 cm (92 000)
- 2005 0 cm (56 000)
- 2006 0 cm (49 000)
- 2007 2 cm (28 000)
- 2008 0 cm (11 000)
- 2009 0 cm
- 2010 33 cm
Ilmatieteen laitoksen antamaan tilastoon on lisätty sulkuihin Rakennusviraston tiedot vuosittain ajetuista kuorma-autojen lumikuormien kappalemääristä. Lumen kuormauksen vaihteluväli on kymmenen vuoden tilastoinnissa reippaasta 10 000 kuormasta lähes 400 000 kuormaan!
Jos em. listauksessa olisi 1920- ja 30-lukujen tammikuut, niin 2005 vuoden jälkeiset vuodet näyttäisivät samanlaisilta kuin vuosisadan alussa. Säät vaihtelevat, vaihtelemisen sykliäkään ei tunneta.
Ilmastonmuutosprosessi saattaa myös johtaa siihen, että Helsingin ilmastossa lumi sataakin sulaan maahan suurina kuormina joulukuussa, vaikka myöhemmät vuotuiset lumimäärät vähenevätkin. Jos näihin joulun sateisiin liittyy alkava pakkaskausi, satanut lumi pysyy kaduilla viikkotolkulla.
Parantaminen
Voidaanko ennalta arvaamattomaan varautua? Väitämme, että voidaan.
Miten?
1) selkeyttämällä talvikunnossapidon johtosuhteita ja vastuita, 2) laatimalla suunnitelmat miten toimitaan mm. poikkeuksellisen kovien lumitalvien aikana ja 3) luomalla joustavat valmiudet lisäresurssien käyttöönsaamiseksi.
Esitys
Esitämme, että Rakennusvirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto laativat selvityksen ja esityksen talvikunnossapidon kehittämiseksi. Lausunnot on pyydettävä ainakin ympäristökeskukselta. Suunnitelma esitellään helsinkiläisille tämän vuoden aikana.
Raportissa on analysoitava lähtökohtatilanne
- talven 2009/2010 haasteet ja niihin vastaamisen tulokset
- kaupunkilaispalaute ja johtopäätökset
ja tehtävä esitys talvikunnossapidon järjestelyiksi lumitalvina. Selvityksessä tulee käsitellä, mm. seuraavia teemoja:
- Paikalliset lumenpoistosopimukset
- Auraus- ja lumenpoistokaluston soveltuvuus
- Lumen lähikeräyspaikat
- Talvikunnossapidettävän työmatkapyöräilyreitistö
- Vapaaehtoisjärjestöjen ja -toimijoiden ohjaus ja käyttö
- Katujen hoitoluokkien joustavuus ja soveltaminen
- Aliurakoitsijoiden ohjaus ja valvonta
Toimenpide-esitykset tulee ulottaa käsittämään myös uudet (tulevat) asuinalueet. Lisäksi esitämme, että virastot selvittävät perusteet kantakaupungin katualueiden huoltovastuun siirtämisestä kokonaisuudessaan kaupungille.
Helsinki
20.1.2010
Jarmo Nieminen Tatu Rauhamäki
Yleisten töiden lautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta
Puheenjohtaja Puheenjohtaja
[1] Kadun talvihoitoa on lumen auraaminen sekä katujen hiekoittaminen ja suolaus. Talvihoitoon kuuluu myös hiekoitushiekan siivoaminen keväällä. Vastuu katujen talvihoidosta on laissa jaettu kaupungin ja yksityisten kiinteistöjen kesken. Esikaupunkialueilla kiinteistöjen kadunhoitotehtävät on siirretty kokonaan kaupungin vastuulle.
Kantakaupungissa jalkakäytävien auraus ja hiekoitus kuuluu jalkakäytävän kohdalla olevalle kiinteistölle. Lisäksi kiinteistöjen on poistettava jalkakäytävälle tai sen viereen kertyneet lumivallit ja varmistettava, ettei jalkakäytävän viereinen katuoja tai sadevesikouru tukkeudu lumesta ja jäästä. Kantakaupungin ajoratojen talvihoidosta vastaa kaupunki.
[2] Talvikunnossapitomenot ovat kasvaneet vuoden 2005 16,02 meurosta vuoden 2009 20,15 meuroon. Vastaavana aikana kuljetut lumikuormat ovat pienentyneet 56 000 kuorma-autokuormasta noin 10 000 kuormaan. Varovasti voisi arvioida, että vuoden 2010 kuormien määrä tulee nousemaan 100 000 kuorma-autokuormaa, kuten vuonna 2002.
[3] Edellä oleva tiedote kertoo ongelman luonteen. Lumet jäävät ajoradan ja jalkakäytävän väliselle alueelle paakkuuntumaan paksuiksi patjoiksi. Jossa ongelma moninkertaistuu ajouran höyläyksen myötä, auran kääntäessä jäätyneen polanteen parkkikaistalle. Kantakaupungin kymmenillä (sadoilla) asuntokaduilla tilanne on säilynyt kuvatunlaisena nyt jo yli kolmen viikon ajan.
[4] Ongelma ei ole mitattavissa centtimetreissä. Kyse on monen tekijän, kuten vuoden ajan, maan routaantumisen, lumen kosteuspitoisuuden, ilman lämpötilan, arki-/pyhäpäivien, sateiden perättäisyyden ja suuresti myös työaikapolitiikan ja työsuojelun yhteisvaikutuksista.
[5] I luokka: pääkadut ja erittäin vilkkaat kevyen liikenteen väylät. Liukkaudentorjunta ja liikennettä haittaavan lumen, sohjon ja jään poisto välittömästi tai viimeistään aamun työmatkaliikennettä varten. Näkyvä lika ja roskat poistetaan päivittäin ja katu pestään säännöllisesti.
II luokka: kokooja- ja joukkoliikennekadut. Lumi, sohjo ja jää poistetaan niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti ykkösluokan katujen jälkeen. Näkyvä lika ja roskat poistetaan säännöllisesti ja katu pestään tarvittaessa.
III luokka: muut kadut. Lumi, sohjo ja jää poistetaan niin, että riittävä kulkukelpoisuus säilyy. Liukkaus torjutaan ykkös- ja kakkosluokan katujen jälkeen. Näkyvä lika ja roskat poistetaan tarvittaessa ja päällystetyt kadut pestään keväisin.
[6] Korvattujen liukastumisvahinkojen määrä on kasvanut 50:stä 360:een vuodesta 2005 vuoteen 2009. Vuonna 2009 liukastumiskorvauksia maksettiin 360 000 euroa.
[7] Vuosaaren lumenvastaanottopaikka on täyttymässä, ja se suljetaan maanantai-iltana 18. tammikuuta. Varapaikka Niinisaarentien varressa avataan tiistaiaamusta 19. tammikuuta. Varapaikka on auki kaikkina päivinä ympäri vuorokauden. Rakennusviraston ilmoitus 15.1.2010. Muut aina avoinna olevat vastaanottopaikat ovat Hernesaari ja Viikki. Rajoitetusti ovat avoinna Herttoniemi, Kyläsaari, Malmi, Maununneva ja Oulunkylä.
Kiinteistöt voivat maksua vastaan tuoda auratun lumen rakennusviraston ylläpitämille lumen vastaanottopaikoille.