Esittelin helmikuun alussa 2015 Vanhankaupunginkosken tilannetta maatalousministeri Petteri Orpolle. Esitin hänelle padon purkamista ja uljaan kosken vapauttamista. Ministeri oli hyvin innostunut aiheesta ja lupasi edistää hanketta.
Helsingin energia (Helen) omistaa Vanhankaupunginkosken museovoimalan. Sen pato sulkee kosken länsihaaran. Voimalan tuotanto on vähäinen, vain 0,2 MV. Lohi ja taimen nousevat jokeen padon ohi pitkin itähaaran kalaporrasta normaalivesien aikaan. Siika, vimpa, toutain ja muut särkikalat eivät pääse jokeen lainkaan. Runsasvetisinä syksyinä myös lohet ja taimenet yrittävät ylös suoraan padosta, siinä onnistumatta. Osa vaellukselle lähtevistä ankeriaista tuhoutuu voimalan turbiineissa.
Mikäli pato purettaisiin, syntyisi Vantaanjoelle noin kilometrin mittainen yhtenäinen koski Pikkukoskelta merelle saakka. Koskesta kehittyisi kaloille erinomainen lisääntymis- ja ruokailualue.
Mitä tapahtuisi voimalan museoarvoille? Suomalaisen teollisen kauden voimalaitoksesta (1876) säilyisi, mutta pato poistuisi. Tilalle syntyisi merkittävä lohijoki, joka palautuisi siten Padisten luostarin munkkien 1300-luvulla käyttöönsä ottamaan tarkoitukseen.
Kasvava kaupunki tarvitsee uusia avauksia asukkaidensa virkistysalueiksi ja matkailuelinkeinon käyttöön. Vanhankaupunginkosken maiseman uudistaminen ja uudet virkistysmahdollisuudet parantaisivat osaltaan Helsingin kiinnostavuutta myös kansainvälisesti.
Helsinki
7.2.2017
Jarmo Nieminen
Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen pj.
Mikäs tämän kanssa on oikein tilanne, kun asia ei näy olevan suuresti esillä vaaleissa? Kaupunginhallitus ei asiasta edes keskustellut, vaikka ymmärtääkseni hinta olisi vain 2,5 miljoonaa purkaa tuo kivimuuri. Ei kummoinen raha kaupungin taloudessa ja hyöty olisi luonnolle valtava, ja itse uskoisin matkailualan hyötyvän reilusti jos Helsingin ytimessä lohet ja taimenet hyppisivät pitkässä koskessa. Sitten jos puhutaan kalastusmatkailusta niin kilohinta c&r-kaloillakin satoja euroja. Olen ihmetellyt innon puutetta vihreissäkin, kun itse en tiedä mikä olisi suurempi luontoteko Helsingissä kuin tämä. Puhutaan kuitenkin uhanalaisista lajeista ja niiden lisääntymisen merkittävästä parantamisesta, ja mahdollisuudesta ihan esteettisesti merkittävään luontokohteeseen. Kyllähän se ihan pahaa tekee katsella syksyllä patoon törmäileviä kaloja.
Malmin rakentamista en itse vastusta kunhan vanha terminaali jää, koska 20 000 asukasta muualle tarkoittaisi valtavaa luontotuhoa muualla, mutta jos pidät tämän projektin hengissä ja viet eteenpäin, niin käyn numerosi kirjoittamassa.
Uskon, että homma tulee etenemään. Kiitos viestistäsi, Jarmo