Olipa hauska tavata senioreita, kun kiersin tänään torstaina 2.4.2015 Onnitalon vanhainkodissa Tammisalossa ja Roihuvuoren hoitokodissa. Aarresaarten esittely toi ilmiselvästi vaihtelua senioreiden arkeen.
On aiheellista kysyä, miten vanhustenhoito ja eläkeläisten asiat on Suomessa ylipäänsä järjestetty? Kun suuret ikäluokat ensi vuosikymmenellä siirtyvät osin kotihoidon piiriin tai huonokuntoisimmat palvelukoteihin, mikä on hoidon taso? Miten se resurssoidaan riittävällä henkilöstöllä? Miten kustannukset maksetaan? Tyydytäänkö minimihoitoon vai pystytäänkö hoitoa kehittämään asiakkaan tarpeen mukaisesti?
Olen omassa vaalikampanjassani puhunut monesti yhteisvastuusta ja turvallisuudesta. Se on konkreettisesti sitä, että jokainen suomalainen voi siirtyä huoletta eläkkeelle – julkisella vallalla on oltava taloudelliset resurssit, asianmukainen lainsäädäntö ja yksiselitteinen halu hoitaa senioreiden asiat kunnolla!
Rahat eivät riitä, sanotaan vakiovastauksena. Tiedän, että ne riittävät kun suunnitellaan kunnolla, keskitytään olennaisiin asioihin ja karsitaan määräysviidakkoa. Tällä hetkellä vanhusten hoivatyössä tuhannet ihmiset pyörittävät byrokratiassa papereita, kun oikeasti vanhukset tarvitsivat hoitoa, keskustelua ja apua. Jotain on pahasti vialla, jos näin rikkaassa maassa ei senioreita osata ja haluta hoitaa kunnolla! Se on kansallinen haaste, joka on vihdoinkin ratkaistava.