Miksi eläkeläiset sysätään sivuun? Herätys, Suomi!

huhtikuu 12th, 2015
Miksi eläkeläiset sysätään sivuun? Herätys, Suomi!
Vaaliblogi
7

Onko eläkkeelle pääsy lottovoitto vai maailmanloppu? Eikö sen pitäisi olla normaali elämänvaihe kuten lapsuus, nuoruus tai opiskelu?

Suomessa on ruvettu ajattelemaan, että eläkeläiset ovat kakkosluokan kansalaisia, joita voidaan kohdella kaltoin. Oma näkemykseni on erilainen. Puolitoista miljoonaa senioriamme ovat merkittävä resurssi – nyt jos koskaan heitä tarvitaan. Heidän asiansa on laitettava kuntoon. Kysymys on tasa-arvosta.

Lähdetään asennemuutoksesta. Miksi emme ottaisi eläkeläisiä mukaan tehtäviin, joissa kokemus ja elämäntaito ratkaisevat – vaikkapa taloyhtiöiden hallintoon, kun kiinteistökantamme on jättimäisen peruskorjauksen edessä. Työtä on loputtomasti.

Entäpä työnteon jatkaminen, jos siihen on halukkuutta. Moni eläkkeelle ”joutunut” haluaisi hyväkuntoisena jatkaa työuraansa – tehdä esimerkiksi 2-3 työpäivää viikossa, auttaa kiireaikoina, olla reservinä. Nykyinen lainsäädäntö torppaa tällaiset ratkaisut. Työelämän joustoja on lisättävä ja turhia säädöksiä purettava. 60+ seniori ei vie yhtään työpaikkaa 20-vuotiaalta. Päinvastoin – kokemus siirtyy eteenpäin.

Riittävätkö eläkevaramme?

Eläkevarojen loppumisesta kerrotaan kauhutarinoita. Yhden version mukaan ”Lapsemme maksavat nykyiset eläkkeet”. Toisen version mukaan eläkevarat loppuvat hetken päästä. Tosi asiassa Suomen eläkejärjestelmä on erittäin kestävä, fiksusti rakennettu ja oikeudenmukainen.

Eläkeläinen nauttii itse ansaitsemiaan varojaan – siis työuran aikana maksamiaan eläkemaksujaan – keskimäärin 83-vuotiaaksi asti. Vasta sen jälkeen hän siirtyy nettosaajaksi. Turha kai mainita, että suomalaisten miesten keski-ikä on 78 vuotta. Johtopäätös: eläkejärjestelmämme kestää.

Kun eläkkeelle siirrytään nykyisin hieman myöhemmin, se lisää entisestään järjestelmän kestävyyttä.

Onko oikein rokottaa eläkeläisiä ”raippaverolla”?

Raippavero eli valtiolle maksettava eläketulon lisävero on 6 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 45 000 euroa. Raippaverosta päätetään eduskunnassa vuosittain.

Raippavero on mielestäni moraalisesti täysin kestämätön. Edes valtion heikko taloustilanne ei voi oikeuttaa yhden kansanosan lisäverotusta. Tämä tilapäiseksi aikoinaan suunniteltu veroloukku on poistettava pikaisesti!

 

TEESINI ELÄKELÄISILLE

  1. Asennemuutos

Arvostetaan senioreiden kokemusta ja hyödynnetään sitä yhteiseksi hyväksi.

  1. Pykäläviidakon karsinta

Asiat yksinkertaisiksi! Pystymme kumoamaan vanhentuneet lait ja asetukset.

  1. Lopetetaan pelottelu eläkevarojen riittämättömyydestä

Ne riittävät, uskotaan jo.

  1. Verotus tasa-arvoiseksi

Raippavero pois. Se on moraalitonta rahastusta.

7 Comments

  1. marja holopainen says:

    Eläkeläisten verotus epäoikeudenmukaista! Varsinkin jos jatkaa työelämässä kun on eläkkeellä. Niin verottaja vie melkein puolet työtulosta, itselläni on veroprosentti 42% täytyy varmaan olla työhullu kun jatkaa.$Ruotsissa saavat sekä eläkeläinen että työnantaja tukea siihen että palkkaa eläkeläisen!

  2. marja holopainen says:

    miksi työttömät eivät työllizty auomessa? Olen seurannut ystäväni työnhakua ,mutta tuntuu että työnantajille ei kelpaa tavallinen 50kymppinen suomalainen mies jolle pitäisi maksaa enemmän kuin minimipalkka. Työnhakihat ovat liian vanhoja, liian vähän koulutettuja ja haluavat liikaa palkkaa !

  3. Marjatta Laitila says:

    Valtakunnan Sote-malli jäi seuraavan eduskuntakauden kiireiseksi tehtäväksi.
    Sen tulevassa rakenteessa on ikääntyvälle väestölle taattava tasapuolinen
    ja inhimillinen kohtelu.
    Tämän päivän suuri ongelma on vanhusten kotihoito.
    Laitospaikkoja on vähennetty, vanhukset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Iso mutta on se, että kotihoidolla ei ole riittävästi valmiuksia
    vastata vanhuksen tarpeisiin.
    Ei riitä pelkkä lääkkeiden tuonti apteekista,on oltava valmiuksia ja osaamista vanhuksen, varsinkin yksinäisen vanhuksen, tukemiseen asumiseen,turvallisuuteen sekä sairauden hoitoon ja hygieniaan liittyvissä kysymyksissä.
    On vakavaasti kiinnitettävä huomiota kotihoidon henkilöstön riittävyyteen ja monipuolisen osaamiseen terveydenhoidon lisäksi.
    Myös vanhusten kuntoutukseen on kiinnitettävä huomiota.Moni vanhus on passivoitunut kotiin, kun kaupungin tukemat matkat on poistettu.
    Helsingin sosiaalihuoltolain mukainen enimmäistuloraja on niin matala,että kun otetaan huomioon asumis-, elanto-, terveydenhoito ja lääkekustannukset ei monellakaan vanhuksella ole mitään mahdollisuuksia virkistäytymiseen, matkustamisesta puhumattakaan, vaan todellisuudessa vanhus joutuu toimeentuloluukulle.
    Herää kysymys: Onko kulttuurimme ja sivistyksemme niin ohut,että se hyväksyy vain elämän kauniin ja tuottavan puolen. Vanhuuden raihnaus ja avuttomuus rikkoo menestystä,vaurautta ja kaikkivoipaisuutta ihannoivan yhteiskunnan ihmiskuvan vastemielisellä tavalla.Kuihtumista ei voida ohittaa eikä poistaa.Se yritetään kieltää ja unohtaa.Onko suhteemme vanhuude raihnauteen ja avuttomuuteen julma.

  4. Max Söderholm says:

    Kyllä ehdottomasti eläkelaisille joilla on vielä työkykyä ja -halua pitää tarjota mahdollisuus järkevissä määrin tehdä osa-aikatyötä. Usein heidän osaamistaan kaivataan esim. entisten työnantajien yrityksissä, mutta osittainen osaamisen käyttö on työlainsäädännöllä tehty hyvin kannattamattomaksi ja hankalaksi.

    Järkevällä, joustavalla ja työkykyä ja -halua vastaavalla eläkeläisten työllistämisellä helpotetaan tulevaisuuden työvoimapulaa, pienennetään hoitokustannuksia (koska mielekäs tekeminen ennaltaehkäisee sairauksia ja syrjäytymistä)sekä varmistetaan osaamispääoman pysyminen yritysten ja yhteiskunnan hyötykäytössä.

    Lisäksi hyväkuntoiset eläkeläiset voisivat varmasti mielellään huolehtia heikkokuntoisempien eläkeläisten sosiaalisesta hyvinvoinnista. Tietenkään varsinaista hoitotyötä ei voi jättää eläkeläisille, mutta seuranpitoon ja sitä kautta henkiseen hyvinvointiin (joka kyllä vaikuttaa siihen fyysiseen hoidon tarpeeseenkin)he varmasti osallistuisivat mielellään jos sille systemaattisesti luotaisiin toimivat puitteet. Sekin olisi win-win-win jossa voittaa sekä hyväkuntoinen, eläkeläinen, hoitoa tarvitseva eläkeläinen että julkinen sektori.

  5. Marjatta Laitila says:

    Moni eläkeläinen jäädessään eläkkeelle hoitavat lastenlapsiaan ja auttavat lasten elämässä. Seurakuntien toiminnassa on paljon vapaaehtoisia eläkeäisiä moninaisissa tehtävissä.Myös eläkkeelle jääviä houkutellaan jäämään omaishoitajaksi. Mikä on tänäpäivänä omaishoitajien asema, 24/7 ollaan kiinni hoidettavassaan.
    Omaishoitajat ovat monesti uupuneita, suorastaan ahdistuneita työmääräänsä ja vapaita hetkiä ei tahdo olla. Työ on monesti raskasta ja vaaditaan voimia huonokuntoisen siirtelyyn paikaasta toiseen.Työ ei kevene vaan tulee raskaammaksi ajan kuluessa. Valon pilkahdus saattaa olla muutama sana kauppareissulla täysin tuntemattoman kanssa.
    Tehdystä työstä korvaus on onnettoman pieni ja sitäkin verotetaan. Yhteiskunta hyötyy taloudellisesti yli miljaardi euron vuodessa näistä omaishoitajista jotka yrittävät huolehtia rakkaista omaisistaan viimeiseen saakka.Moni hoitaja uupuu ennen hoidettavaa. Heidän elämästään tehdään helvetti,ennenkuin löytyy hoitopaikka. Tämänkin jälkeen kalvaa huono-omatunto, joskin olisin jaksanut vielä. Päättäjien tulisi paneutua todella näihin ongelmiin eikä vain hymistellä ja höylätä niin kuin ovat tehneet. Ongelmat ovat olleet jo riittävän kauan.

    • Jarmo says:

      Selkäpiitä karmi kun luin kommentisi. Nyky-yhteiskunta on unohtamassa vaurautensa rakentajat täysin. Näin ei voi jatkua.

  6. Marjanne Vihanto-Tykkyläinen says:

    Vanhustemme sukupolvi, on ollut sodassa, maksanut sotakorvaukset, rakentanut maata uudelleen, opiskellut velaksi ilman opinto- ja asumistukia ja lasten päivähoitoa ja huolehtinut vielä siitä, että uudella sukupolvella olisi elämä helpompaa.

    On aiheellista muistaa, että työeläkejärjestelmä tuli voimaan vasta 1962(TEL, LEL), Kunnallisen viranhaltijan eläkelaki vuonna 1964(KVTEL) ja Valtion eläkelaki vuonna 1967(VEL) eli ennen sitä työssä ollut ikäluokka ei ole saanut yhtään mitään. He ovat vain rakentaneet hyvinvointi-Suomea tuleville sukupolville.
    Tällä hetkellä liian nuoria ja kokemattomia henkilöitä on valittu tärkeisiin tehtäviin hoitamaan meidän jokaisen ja maan asioita. Heillä ei ole pitemmän ajan näkemystä.

    Mitä nykyiset päättäjät ovat vastavuoroisesti tehneet ja tekevät eläkeläisille. He haluavat vielä lisää. Koska Suomen rahasäkki on rajallinen, niin löytyy eläkeläisiä, joita verotetaankin vielä kovemmin kuin työssä käyviä. On ajettu läpi kaikki eläkeläisiä koskevat heikennykset: taitettu indeksi, eläkkeiden jäädytys (0,39%), tulovero suurempi samassa tuloluokassa kuin palkansaajalla. Raippavero menee jo puolta pienemmästä tulosta kuin palkansaajalla.
    Hoitopaikkoja suljetaan ja vanhus työnnetään kotiin pois silmistä ilman tarpeellista hoivaa ja hoitoa.
    Jopa ollaan suunnittelemassa, että eläkeläisen pitää maksaa hoidoistaan enemmän. Kodinhoitajia vanhus ei saa, mutta lapsiperheellä on oikeus saada lapsensa kokopäivähoitoon ja kotiapua, vaikka toinen tai molemmat vanhemmista olisivat kotona. Onko tämä oikeudenmukaista?
    Yli 65-vuotiaiden ikäihmisten joukossa tehdään itsemurha liki joka toinen päivä. Tämä kertoo yhteiskunnan pahoinvoinnista ja vanhusten asemasta.
    Puolustuskyvyttömältä on helppo ottaa. Ja ketkä ovat todella rakentaneet tämän hyvinvointi- Suomen. Eivät ainakaan nykyiset päättäjät.

    Nykyiset päättäjät vaihtoon! Jarmo, kun olet Eduskunnassa, niin muista parantaa vanhusten asemaa ja poistaa ikärasismi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

UA-21367021-1