Jarmo Nieminen

Duunarista upseeriksi, yrittäjäksi ja kunnallisvaikuttajaksi

Jarmo on paneutunut Helsingin ympäristö- ja energiakysymyksiin sekä kaupungin kaavoittamiseen, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Hänet tunnetaan myös Helsingin luonnon, Malmin lentokentän ja Santahaminan puolustajana.

Jarmo on osannut yhdistää kaupunkiasuminen, luonnon, yrittämisen ja maanpuolustuksen. Vuoden 2014 luontokirjaksi valittiin Jarmon kirjoittama ja kuvaama Aarresaaret.

Jarmo haluaa edistää yrittäjien ja maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä sekä torjua eriarvoistumista ja syrjäytymistä maassamme.

Kunnallispolitiikassa hän on osoittautunut toimeenpanijaksi ja yhteistyön rakentajaksi yli puoluerajojen. Hän ajaa hallintoon selkeitä johtamisprosesseja ilman lehmänkauppoja. Hänet tunnetaan selkokielisyydestään ja päätöksentekokyvystään.

Jarmolla on pitkältä palvelus- ja työuraltaan hankittu elämänkokemus duunarista upseeriksi, yrittäjäksi ja kunnallisvaikuttajaksi.

Luonto-isänmaa-helsinki_rajattu

Jarmo Juhani Nieminen on everstiluutnantti evp., Helsingin kaupunginvaltuutettu, monivuotinen lautakunnan puheenjohtaja, matkailuyrittäjä, tietokirjailija, saaristo-opas ja  Helsingin historian tutkija. Hänet valittiin Kokoomuksen ehdokkaana Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2009 kunnallisvaaleissa. Nieminen oli ehdolla vuoden 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa. Vuodesta 2015 lähtien hän on kuulunut Helsingin Vihreisiin.

Everstiluutnantti evp., yrittäjä, luontokirjailija, saaristo-opas

Kaupunginvaltuustossa Nieminen on paneutunut erityisesti ympäristö- ja energiakysymyksiin, kaavoituspolitiikkaan sekä kaupunki-infran rakentamiseen ja kunnossapitoon. Helsingin rankkojen lumitalvien aikana vuosina 2010–2013 hän kunnostautui kaupungin talvikunnossapidon kehittäjänä. Nieminen tunnetaan myös Malmin lentokentän ja Santahaminan säilyttämisen puolustajana.

Niemisen Aarresaaret-kirja valittiin vuoden 2014 luontokirjaksi. Hänet tunnetaan paitsi kirjoistaan myös järjestämistään kesäisistä luonto- ja kulttuurihistoriaretkistään sekä kyvystään kertoa kansalaisille ja päättäjille Santahaminan merkityksestä sekä Helsingin saariston ja metsien luontoarvoista ja merkityksestä.

Politiikassa Nieminen on osoittautunut selkeiden ratkaisuesitysten tekijäksi ja yhteistyön rakentajaksi eri poliittisten ryhmien kesken. Nieminen ajaa kunnallishallintoon selkeitä suunnittelu- ja johtamisprosesseja. Hänet tunnetaan päätöksentekokyvystään.

Elämä

Jarmo Nieminen on syntynyt 10. lokakuuta 1959  Ruokolahdella. Isä rakennusmestari Sauli Nieminen ja äiti konttoristi Raija Niemisen (o.s. Käiväräinen). Nieminen valmistui luuntantiksi Kadettikoulusta vuonna 1983. Yleisesikuntaeverstiluutnantiksi hänet ylennettiin vuonna 2000[1].

Puoliso yo-merkonomi Reija Irmeli Nieminen (o.s. Hänninen). Lapset Lauri (s. 1988), Santeri (s. 1991) ja Valtteri (s. 1993).

Nuoruudessaan Nieminen työskenteli lähes kolme vuotta eri tehtävissä Ruokolahdella Enso Gutzeitin palveluksessa; metsäosastolla metsätyöntekijänä ja Imatralla Kaukopään paperitehtaalla sekatyömiehenä.

Harrastukset: luonnonsuojelu, sotahistorian tutkimus, luontovalokuvaus sekä alustusiltojen pitäminen ja luontoretkien vetäminen pääkaupunkiseudun asukkaille.

Upseerin ura

Nieminen aloitti aktiiviupseeriuransa Kainuun prikaatissa joukkueenjohtajana vuosina 1983–1986. Reserviupseerikoulussa hän palveli vuosina 1986–1989. Seuraavan vuosikymmenen hän toimi eri yksiköiden ja Aliupseerikoulun johtajana Uudenmaanjääkäripataljoonassa Santahaminassa. Sotakorkeakoulun jälkeen ura jatkui Kouvolassa Kymen Sotilasläänin Esikunnassa ja vuodesta 2000 alkaen Pääesikunnassa. Vuosina 2006–2011 Nieminen toimi Sotahistorianlaitoksen johtajana Maanpuolustuskorkeakoulussa. Reserviin Nieminen siirtyi täysin palvelleena vuonna 2011.[2]

Poliittinen ura

Nieminen on toisen kauden kaupunginvaltuutettu Helsingissä. Hän aloitti poliittisen uransa sitoutumattomana Kokoomuksen ryhmässä vuonna 2009. Hän on johtanut molemmat  valtuustokautensa Helsingin Rakennusvirastoa ohjaavaa yleisten töiden lautakuntaa. Nieminen liittyi Kokoomuksen upseeriuransa jälkeen vuonna 2011. Vuosina 2013–2015 hän toimi  lisäksi kaupunginhallituksen varajäsenenä, kaupunginhallituksen edustajana Helsingin liikennelaitoksen (HKL) johtokunnassa ja kaupunginhallituksen johtamisjaoston jäsenenä. Vuonna 2015 Nieminen siirtyi Helsingin Vihreisiin-

Järjestötoiminta

Nieminen on ollut vuosikymmeniä aktiivinen vaikuttaja mm. luonnonsuojelu- ja asukasjärjestöissä, metsästyskoira- ja metsästysyhdistyksissä, kuoroissa, nuorisourheilujärjestöissä sekä maanpuolustuskilloissa, historia- ja valokuvausyhdistyksissä. Vuosina 2000–2010 hän toimi Santahamina-seura ry:n puheenjohtajana ja on ollut vuodesta 2014 lähtien Suomen luonnonsuojeluliiton Helsingin yhdistyksen (Helsyn) puheenjohtajana ja vuodesta 2015 Malmin lentoaseman ystävien varapuheenjohtajana.

Julkaisut

Jarmo Nieminen on tuottelias kirjailija. Vuodesta 2006 lähtien hän on julkaissut yhdeksän sotahistoriasta tai luonnosta kertovaa tietokirjaa ja kirjoittanut lukusia artikkeleita eri kirjoihin ja aikakausilehtiin. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat vuonna 2010 julkaistu Taavetti Heikkinen, Rintaman poliisi – Valvontaupseeri päiväkirja 1941–1944 ja vuonna 2014 julkaistu Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto.

Hannu Taanila nosti Niemisen toimittaman Rintaman poliisin Helsingin kirjamessuilla vuonna 2010 Väinö Linnan ja Olavi Paavolaisen rinnalle – jopa Tuntemattoman ohi – sodan realismin kuvaajana. Samaa kertoi V-P Leppänen Helsingin Sanomien arvioissaan[3]. Klassikosta hänkin jo puhui, kuten Taanila. Jukka Parkkari kuvasi kirjaa  vieläkin synkemmäksi kuin Paavolaisen kirjaa. Parkkari kommentoi, ettei Heikkisessä ollut samanlaista herkkyyttä ja tyyliloistoa kuin Paavolaisella, mutta raakaa todistusvoimaa sitäkin enemmän[4]. Suomalaisen miehen puhetta, sanoi Taanila.

Aarresaaret valittiin vuoden 2014 luontokirjaksi. WWF:n esiraati valitsi kustantajien arvioitaviksi jättämistään 30 kirjasta  kolme loppukilpailuun. Toimittaja Meeri Koutaniemi teki lopullisen valinnan[5].

Jarmo Niemisen kirjallinen tuotanto

  • Viipurin kadonneet -artikkeli teoksessa Viipuri 1944. WSOY 2007.
  • Santahamina-artikkelisarjat , 12 osaa: Helsingin Reservin Sanomat, Kaartin Jääkäri ja MPKK-lehti 2007–2009.
  • Porkkala – tapahtumien keskellä. Toimittanut Jarmo Nieminen. MPKK ja Edita 2007.
  • Santahamina – Viaporin linnoituksen itäinen lukko. Toimittanut Jarmo Nieminen. Kirjoittanut Marko Nieminen. MPKK ja Edita 2007.
  • Santahamina – Viaporin linnoituksen itäinen lukko. Toimittanut Jarmo Nieminen. Kirjoittanut Marko Nieminen. 2. uudistettu painos. MPKK ja Edita 2007.
  • Porkala – i händelsernas centrum. Toimittanut Jarmo Nieminen. MPKK ja Edita 2008.
  • Porkkala – tapahtumien keskellä. Uudistettu painos. Toimittanut Jarmo Nieminen. MPKK ja Edita 2008.
  • Teloitettu totuus – kesä 1944. Toimittanut yhdessä Jukka Kulomaan kanssa. Ajatuskirjat 2008.
  • Santahamina – sotilassaaren luontoaarteet. MPKK ja Edita 2009.
  • Taavetti Heikkinen, Rintaman poliisi – Valvontaupseerin päiväkirjat 1941–1944. Gummerus 2010.
  • Taavetti Heikkinen Rintaman poliisi – Valvontaupseerin päiväkirjat 1941–1944. Gummerus 2010. 4. ja 5. uudistettu painos.
  • Yhdeksän artikkelia teoksessa Sata sotakohtaloa. Otava 2011.
  • Hangon vanki- ja siirtoleirit –artikkeli teoksessa Hanko toisessa maailmansodassa. Toimittanut Antero Uitto – Carl-Fredrik Geust. Edita Prima Oy.
  • Santahamina – Sinivalkoinen saari. MPKK ja Juvenes Print 2012.
  • Kuvatoimitus ja valokuvaukset  teokseen Maanpuolustuskorkeakoulu 20 vuotta.Sotilasyliopiston ensiaskeleet 1993–2013. Esko Vaahtolammi.  Maanpuolustuskorkeakoulu ja Juvenes Print 2013.
  • Fångläger och interneringsläger i Hangö -artikkeli teoksessa Hangö i andra värdskriget. Toimittanut Antero Uitto – Carl-Fredrik Geust. Edita Prima Oy. Försvarshögskolan Krighistoriska instittution ja Svenskt Militärhistoriskt Bibliotek 2013.
  • Suomen Valkoinen Kaarti -artikkeli. Teoksessa Kaartin Pataljoona 200 vuotta. Kaartin pataljoona. Käsikirjoitus 2012.
  • Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto. Gummerus 2014.
  • Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa. Sotasurmat 1917–1918. Gummerus 2015.

Jarmo Niemisen multimedia- ja valokuvataidenäyttelyt

  • Santahaminan varuskunta 200 vuotta. Jarmo Nieminen ja Luontokamerat ry, Sanomatalo 2009.
  • Santahamina – sotilassaari. STOA 2010.
  • Santahaminan luontoaarteet. Santahaminan sotilaskoti 2010.
  • Sandis Skutsi, Sköne ja Intti. Tuotantoryhmä Jarmo Nieminen, Jussi Leppänen, Sakari Manninen ja Lisse Tarnanen. Helsingin kaupungintalo, Virka Galleria 2011.
  • Aarresaaret. Tuotantoryhmä Jarmo Nieminen, Jussi Leppänen, Sakari Manninen, Petri Asikainen ja Lisse Tarnanen. Helsingin kaupungintalo, Virka Galleria 2013.
  • Talvi sotilassaarella ja –saaristossa. Tuotantoryhmä Jarmo Nieminen ja Petri Asikainen. Helsinki–Santahaminan sotilaskoti, 2015.

Tunnustuksia

Nieminen palkittiin sotilaskouluttajauransa aikana useilla kouluttajapalkinnoilla. Lisäksi Suomen Sotilas nimitti hänet Vuoden 2004 sotilaaksi, Suomen Reserviupseeriliitto antoi Vuoden 2004 maanpuolustusteko tunnustuksen, Helsingin kadettipiiri nimesi hänet Vuoden 2006 puhujaksi ja Sotilasperinteen Seura palkitsi Niemisen Santahaminan varuskuntatutkimukset Vuoden 2006 sotilasperinnetekona.

Niemiselle on myönnetty Suomen Reserviupseeriliiton hopeinen ansiomerkki, Reservialiupseeriliiton hopeinen ansiomerkki, Suomen Maanpuolustuskiltojen liiton hopeinen ansiomerkki, Sininen RistiSuomen Valkoisen ruusun 1.luokan komentajamerkki ja Sotilasansiomitali.

[1] Kadettimatrikkeli

[2] Iltasanomat 31.3.2011: Poliittinen ajojahti, http://www.iltasanomat.fi/vaalit2011/art-1288379455672.html.

[3] 22.11.2010, Klassikko kahdesta syystä, Helsingin Sanomat, Veli-Pekka Leppänenhttp://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/Klassikko+kahdesta+syyst%C3%A4/aaHS20101122SI1KU014ou?src=haku&ref=arkisto%2F

22.11.2011 Tyrmäysiskuja rintaman ytimestä, Helsingin  Sanomat, Veli-Pekka Leppänenhttp://www.hs.fi/paivanlehti/arkisto/Tyrm%C3%A4ysiskuja+rintaman+ytimest%C3%A4/aaHS20101122SI1KU014oy

[4] 17.12.2010. Synkempi yksinpuhelu, Kansan Uutisten Viikkolehti, Jukka Parkkari.http://www.jarmonieminen.fi/?page_id=1237#sthash.1IYQFzsu.dpuf

[5] http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Helsingin-lahiluontoa-kuvaava-teos-voitti-WWF-n-Vuoden-luontokirja–palkinnon-2339.a

UA-21367021-1