Category Archives: 5. IV Armeijakunta (1944)
IV AK:n Valistusohje N:o 2/44
IV ARMEIJAKUNNAN ESIKUNTA Valistustoimisto 23.8.44 286/TN/MH IV AK:n Valistusohje N:o 2/44 Asemasotavaiheen aikana valistustoiminnassa käytettiin lukuisia, mitä monipuolisimpia, usein melko rauhanomaisiakin työmuotoja. Vallitseva tilanne (huomioonottaen kesä-heinäkuun suuret tapahtumat, joukkojen taistelumoraalissa esiintyneet rakoilemiset, yleiseen sotaväsymykseen, vihollispropagandan vaikutuksen jne.) pakottaa … Continue reading
Kannaksen armeijakuntien karkuripalautukset
Kannaksen armeijakuntien karkuripalautuksien suhteelliset määrät vaihtelevat kun vertaillaan armeijakuntien omien sotopoliisiyksiköiden ja selustassa toimineiden muiden viranomaisten kiinniotto- ja palautuslukuja. III ja IV armeijakunnan osalta karkureiden kiinniotossa yhtymien omat sotapoliisiyksiköt onnistuivat pidättämään valtaosan joukkojensa karkureista. III armeijakunnan osalta pidätysprosentti oli 75 ja … Continue reading
IV Armeijakunnan karkuritilanne 1.–15.7.1944
IV ARMEIJAKUNNAN ESIKUNTA 20. 7. 1944. HALLINNOLLINEN TOIMISTO 6/ER/HR. 652/Hall./224.sal. Viite: IV … Continue reading
Katsaus eksymis- ja karkaamistapauksiin
Ylipäällikkö määräsi 14.6.1944 kenraaliluutnantti L. Oeschin Kannaksen joukkojen komentajaksi johtamaan Kannaksen joukkojen viivytystä ja puolustustaisteluja VKT-linjalle. Tehtävänä oli tilanteen vaatiessa siirtyä koko rintamalla viivytystaisteluun. Armeija tuli saada puolustuskykyisenä Viipuri-Kuparsaari-Taipale-linjalle ja niin, että päävoimat ovat Vuoksen länsipuolella. Välimaastossa oli käytävä sitkeää … Continue reading
Utin upseerileirillä heinäkuussa 1944
Julkaisen ohessa päämajan tiedotusosaston upseerin, vänrikki K. v.Fieandtin laatiman kertomuksen matkastaan IV armeijakunnan alueelle. Matkan tarkoituksena oli raportin sisällön mukaan perehtyminen karkuruusilmiöön ja sen käsittelyyn armeijakunnan alueella. Matka suunnattiin armeijakunnan upseerileirille, jossa rintamaupseerit olivat vuorollaan koulutuksessa. Leiri järjestettiin Utissa. Asiakirja sälytetään … Continue reading
Ihantalan-Talinmyllyn taisteluissa (29.6.) menehtyi 111 suomalaista
Osasto Vihman 29.6. käymissä Ihantalan-Talinmyllyn tien taisteluissa kuoli 111 suomalaista sotilasta. Heistä noin puolet haudattiin Suomen sankarihautausmaihin, 1/4 jäi kuolleena taistelukentälle ja noin 1/4 katosi. Tweet
JR 12:sta kaatui 51 miestä 29.6.1944
Jalkaväkirykmentti 12:sta kaatui 29.6.1944 yhteensä 51 miestä. Heistä – kaatui, siunattiin ja haudattiin (15), – julistettiin kadonneena virallisesti kuolleeksi (13), – kuoli haavoittuneena , siunattiin ja haudattiin (11) ja – siunattiin ruumiis jääneenä kentälle tai tuhoutuneena (11) sotilasta. Eniten kaatuneita oli 6.K:ssa (16) … Continue reading
Jos yksikin menee ohi … niin minä ammun!
Suurlähettiläs B.O. Ahlholm oli tykistön tulenjohtajana ja kertoo kirjassaan (Toisinajattelija suurlähettiläänä, Tammi 2001 s. 80) omasta havainnostaan. “Tulenjohtueemme ollessa jälleen kerran Talissa menossa eteen meitä vastaan tuli noin parin joukkueen verran miehiä jonkinasteisen pakokauhun vallassa. Keskellä metsätietä seisoi upseeri, joka … Continue reading
HTK sekamelskaa
Päämajalle oli 20.6.1944 epäselvää myös HTK:ien tilanne. TT 1944 –kirjassakin usein lainatussa em. päivän käskyssä määrättiin, että palautettavat karkurit, joiden ”henkilötäydennyskeskusta ei saada selville, tulee toimittaa HTK 1:n yhteydessä toimivalle elimelle.” HTK 1 oli kuitenkin käskyn antamishetkellä vasta siirtymässä Viipurista … Continue reading
IV Armeijakunnan käskyt
IV Armeijakunnan esikunta oli määrittänyt 13.6.1944 käskyssään sotilaspoliisitoiminnasta perusperiaatteet yksiköistä poistuneiden sotilaiden palauttamiseksi takaisin yksiköihinsä. Käskyn mukaan selustaan johtavien teiden suuntaan asetettiin sotilaspoliisipartioita. Kiinniotetut sotilaat koottiin sotilaspoliisikomppanioiden perustamille kokoamispaikoille. Yhtymät velvoitettiin noutamaan omat sotilaansa kokoamispaikoilta päivittäin 3. Divisioona (3.D) Sormulasta, … Continue reading
Poliisiosaston pidätykset
sotilas-karkuri harh. sotilas il. lupaa vrsk-alueella (sotilas) il. lupaa Lpr:ssa (siviili) muu pidätys 1.7. 38 1 2.7. 68 51 106 1 16 3.7. 39 26 410 1 4.7. 22 37 35 2 … Continue reading
2.SPol.K
Karkureiden osalta ensimmäiset merkinnät sotapäiväkirjassa ovat 13.6.1944. Tuolloin heistä kirjoitettiin termeillä joukosta poistuneet tai joukosta eksyneet sotilaat. 15.6. oli sotapäiväkirjaan kirjoitettu, että komppanian tehtävänä oli uusien sotavankien vastaanotto ja karkailevien sotilaiden opastaminen takaisin yksiköihinsä ja kokoamispaikkoihin. 15. päivä suurin osa … Continue reading
10.SPol.K
10. Sotapoliisikomppania toimi kesäkuun alussa Raivolan, Mustamäen, Kanneljärven, Perkjärven, Viipurin ja Koiviston lomautuskeskuksina. Kesäkuun alussa komppanian tehtävänä oli lomalaisten ja komennettujen tarkastus lomautuskeskuksissa ja junissa. Tuolloin komentopaikka sijaitsi Raivolassa. Lomautuskeskuksista muodostettiin neljä joukkuetta 10.6.1944. Kapteeni M. Nikulan ja 28.6. alkaen … Continue reading
IV Armeijakunnan toimenpiteet rintamakarkuruuden ehkäisemiseksi kesällä 1944
Ensi juoks’ suomalaiset, sit tul ryssät ja sit myö akan kans’ lähettii! Karjalaisukon lausahdus kertoo kaiken. Kesäkuun 9. päivä alkoi Valkesaaresta yhdensuuntainen liike, jossa Karjalan kannaksen kansa, Suomen armeija ja Neuvostoliiton hyökkäysjoukot liikkuivat kohti Viipuria ja Vanhaa Suomea. … Continue reading
Mitä teki HTK 1
Henkilötäydennyskeskus 1 Suomen armeijassa oli henkilötäydennyskeskuksia 20.10.1942 tapahtuneen uudelleenjärjestelyn jälkeen 11 kappaletta. Kannaksen Ryhmän alainen HTK 1 sijaitsi Viipurissa. Siihen kuului kolme täydennyspataljoonaa. Niissä kussakin oli 800 miestä. Pataljoonien henkilöstö oli tarkoitettu joukkojen välittömäksi täydennykseksi ja sen käytöstä määräsi sotatoimiyhtymän komentaja.[1] … Continue reading