Järjestelykeskusten tehtävänä oli palauttaa sotasairaaloiden ja suojeluskuntapiirien lähettämät alueensa aiemmin kenttäarmeijassa palvelleet rintamakelpoiseksi tulleet toipilassotilaat takaisin omiin joukkoihinsa. [1] Palautettavat sotilaat lajiteltiin järjestelykeskuksessa omien yksikköjensä mukaisesti, tarkastettiin lääkärintarkastuksessa palveluskelpoisuusluokka, varustettiin ja saatettiin asiapaperit kuntoon. [2]

Jalkaväen Koulutuskeskus 18:sta muodostettu Järjestelykeskus 1 aloitti toimintansa 20.11.1941 Lappeenrannassa Ratsuväki Prikaatin kasarmialueelle. Keskukseen kuului esikunta, kaksi järjestelypataljoonaa, toimituskomppania sekä vastaanotto- ja jakoelin. [3] Ensimmäisessä järjestelypataljoonassa oli kolme (2., 3. ja 4.K) ja toisessa neljä järjestelykomppaniaa (1., 6. 8. ja 10.K). [4] Kukin komppania vastasi tietyn tai tiettyjen henkilötäydennyskeskusten täydennyksistä. 1.K/II P:aan sijoitettiin aikaisemmin kenttäarmeijaan kuulumattomat sekä sellaiset täydennysmiehet, joiden joukko-osaston peiteluku puuttui tai se oli epäselvä. [5]

Järjestelykeskuksen esikuntaan kuuluivat komento- ja henkilöasiaintoimisto (Tsto I), täydennys- ja koulutustoimisto (Täyd.tsto), taloustoimisto (Tsto VI), lääkintätoimisto (Tsto VII), komendantin toimisto (Tsto IX), oikeudenhoitotoimisto (Tsto X) ja valistustoimisto (Val.tsto). Keskuksessa oli kaksi järjestyspataljoonaa (I Järj.P ja II Järj.P) toimituskomppania ja huoltolaitokset ja vastaanotto- ja jakoelin. I Järjestelypataljoonaan kuuluivat 2., 3. ja 4.K. II pataljoonassa oli 1., 6., 8. ja 10.K.

Toimituskomppaniaan siirrettiin keskukseen saapuneet B-II tai tähän luokkaan keskuksessa siirretyt rintamakelvottomat miehet. Vastaanottoelin toimi Lappeenrannan rautatieasemalla. [6]

Karjalan kannaksen joukkoihin kuuluvat lähettiin Järjestelykeskus 1:een (Järj.K 1:een) Lappeenrantaan ja Laatokan pohjoispuolisiin joukkoihin kuuluvat Järjestelykeskus 2:een Keuruulle. Keskukset lähettivät sotilaat edelleen asianomaisen sotatoimiyhtymän Henkilötäydennyskeskuksen (HTK) kautta yksiköihinsä. Toipilasmäärän vähentyessä Järj.K  2 lakkautettiin elokuussa 1942 ja  Järj.K 1 siirrettiin Kontiolahdelle syyskuussa 1942. Osa Järj.K 1:n henkilökuntaa jäi Lappeenrantaan HTK 1:en yhteyteen perustettuun Järjestelyelimeen. [7] 

Järj.K 1:n siirto Pieksämäelle ja Kouvolaan kesällä 1944

Järjestelykeskus 1 siirrettiin Pieksämäelle heinäkuun alussa vuonna 1944. Kontiolahdelle jätettiin Jälkikomennuskunta huolehtimaan mahdollisista jälkiohjauksista 15.7.1944 saakka. Sen jälkeen jälkiohjausvastuu oli Pohjois-Karjalan suojeluskuntapirillä. [8]

Heinä-elokuussa 1944 oli keskuksessa jatkuvasti komppanian verran tutkittavina ja vartioituna olevia sotilaskarkureita odottamassa asiansa käsittelyä kenttäoikeudessa. Heidät oli lähetetty HTK:sta ja sotilaspoliisiosastoista. Heitä oli enimmillään yhtä aikaa yli 400 henkilöä. Samanaikaisesti rintamalle palautettavien toipilaiden määrä oli uudelleen kasvanut. [9]

Kotijoukkojen Esikunta määräsi Järj.K 1:n Kouvolaan, jossa se aloitti toimintansa 22.8.1944 kasarmialueella. Samalla perustettiin Pieksämäelle Järj.K 2. Se sai runkohenkilöstönsä Järj.K 1:n ja lakkautetun HTK 13:sta henkilöistä. Järj.K 1:n toimintakertomuksen mukaan Kouvola osoittautui erinomaiseksi järjestelykeskuksen paikaksi paikkakunnanristeysalueluonteensa ja kasarmialueensa vuoksi. Siellä järjestyksen ja kurinpito tuli helpoksi. [10]

Jo Pieksämäellä karkureitten selvittämiseksi perustettu Osasto Ahonen majoitettiin erilliseen rakennukseen. Tämä vähensi karkaamistapaukset normaalilukuun.

Järjestelykeskuksen vastaanotto- ja jakoelin oli toiminnan keskus. Jakoelimessä tarkistettiin saapuneen miehen henkilötiedot ja komennustodistus. Myöhästyneet kuulusteltiin. Asian ratkaisi oikeusupseeri. Vastaanottoupseeri jakoi saapuneet henkilöt täydennyskomppanioittain. Kun täydennyshenkilöstö oli saatu komppanioissa täydennyskuntoon laadittiin heistä henkilötäydennyskeskuksittain siirtoluettelot. Täydennystoimisto järjesti täydennyskuljetuksen.

1.Järjestelykomppania toimi ns. peiteluvuttomana komppaniana. Siihen Kotijoukkojen esikunta määräsi erikseen täydennyshenkilöstön. Muut kahdeksan komppaniaa toimivat ns. peiteluvullisten komppanioina, joihin miehet siirrettiin henkilötäydennyskeskuksittain peitelukujensa mukaisesti.

Järjestelykeskus 1:n ohjattiin 2/3 ja Järjestelykeskus 2:een 1/3 kenttäarmeijaan palautettavista henkilöistä. [11] Kaikki karkurit palautettiin Järj.K 1:en. Järjestelykeskus 1:n kirjavahvuus oli suurimmillaan 23.7.1944 ollen 2.599 henkilöä. Kuukausittaiset keskivahvuudet olivat vuonna 1944 tammi-toukokuissa 650-700 miestä, kesäkuussa 700, heinäkuussa 1700, elokuussa 2200, syyskuussa 2100 ja lokakuussa 1700 miestä. Vuoden 1944 alun ja marraskuun 18. päivän välisenä aikana keskus lähetti rintamajoukkoihin 70.000 miestä. HTK 1:n osuus oli 11.358 miestä. Edellisenä vuonna Järj.K 1 oli palauttanut 22.300 miestä. Täydennykset lähetettiin kesäkuun 1944 loppupuolelle asti kaksi kertaa viikossa ja siitä eteenpäin päivittäin.

Asemasodan aikana täydennystarve oli ollut 350–400 miestä viikossa. Heinäkuussa 1944 määrä oli kymmenkertainen, eli 3 500–4 500 miestä. [12]

Seuraavassa taulukossa on esitetty Järjestelykeskus 1:n henkilövirrat Kouvolaan saapumisen jälkeisinä viikkoina. Keskimäärin päivittäin kyseisenä jaksona saapui 15 upseeria, 50–70 aliupseeria ja 350–400 miestä. Lähes sama määrä siirrettiin päivittäin rintamalle.

Taulukko Järj.K 1:n saapuneista ja rintamalle siirretyistä sotilaista Kouvolassa 23.8.-5.9.1944. [13]

Järjestelykeskus 1:n toiminnalle aiheutti vaikeuksia sotatoimiyhtymien ja joukko-osastojen ainaiset siirrot ja niiden lakkauttamiset sekä uusien perustamiset. Peiteluvut ja kenttäpostiosoitteet vaihtuivat usein.

Järj.K 1 aloitti toimintansa Kuopiossa 20.10.1944. Samanaikaisesti lakkautettiin Järj.K 2 Pieksämäellä. Järj.K 1 toimi Kuopiossa lakkauttamiseensa 18.11.1944 asti. [14]

Kaikki takamaastosta tavatut karkurit tuli kesäkuun lopulla annetun käskyn mukaan koota Taavetissa olevaan henkilötäydennyskeskukseen jatkotoimia varten. [15]

VIITTEET

[1] Jatkosodan historia, osa 6, s. 459–460. Järj.K 1:n toimintakertomus 20.11.1941-15.9.1942 (SArk. spk. 13746).

[2] Järj.K 1:n toimintakertomus 20.11.1941-15.9.1942 (SArk. spk. 13746).

[3] Järj.K 1:n toimintakertomus 20.11.1941-15.9.1942 (SArk. spk. 13746).

[4] Järjestelykeskus 1:n asiakirja numero 1950/I/1.sal./18.11.1944: Järjestelykeskus 1:n toimintakertomus ajalta 15.9.1942-18.11.1944 (SArk. spk. 13747).

[5] Järj.K 1:n toimintakertomus 20.11.1941-15.9.1942 (SArk. spk. 13746).

[6] ibid.

[7] Järjestelykeskus 1:n asiakirja numero 1950/I/1.sal./18.11.1944: Järjestelykeskus 1:n toimintakertomus ajalta 15.9.1942-18.11.1944 (SArk. spk. 13747). Jatkosodan historia, osa 6, s. 459–460.

[8] IV AKE asiakirja numero 1792/I/204 sal./29.6.1944: henkilöstön ohjaus Järj.K 1 (SArk. T 7518/10).

[9] Järjestelykeskus 1:n asiakirja numero 1950/I/1.sal./18.11.1944: Järjestelykeskus 1:n toimintakertomus ajalta 15.9.1942-18.11.1944 (SArk. spk. 13747).

[10] Järjestelykeskus 1:n asiakirja numero 1950/I/1.sal./18.11.1944: Järjestelykeskus 1:n toimintakertomus ajalta 15.9.1942-18.11.1944 (SArk. spk. 13747). Jatkosodan historia, osa 6, s. 459–460.

[11] Rintamalle palautettavan henkilöstön lähetti sotasairaalat ja kenttäsairaalat (Jatkosodan historia, osa 6: s.460)

[12] Järjestelykeskus 1:n asiakirja numero 1950/I/1.sal./18.11.1944: Järjestelykeskus 1:n toimintakertomus ajalta 15.9.1942-18.11.1944 (SArk. spk. 13747). Jatkosodan historia, osa 6, s. 459–460.

[13] Järjestelykeskus 1:n sotapäiväkirja 15.7.1944–22.10.1944 (SArk. spk. 13743).

[14] ibid.

[15] Kulomaa s. 305.  V AKE:n hall.tston kirje n:o 59/X/41.sal. 29.6.1944. SArk. T 9535/24. V AKE:n hall.tston kirje n:o 963/X/42 sal. 9.8.44: Sotapoliisien toimintakertomus heinäkuulta 1944. (SArk. T 9535/27).

Tweet