Majuri Kirman johtama 20. prikaatin IV pataljoona saapui Viipuriin 18.päivä. Komentaja käski pataljoonan joukkosidontapaikan (JSP:n) Naistensairaalan tiloihin. Sairaalan alueella oli myös silloin ja/tai viimeistään 20.päivä arkutettuja vainajia noin 30.

Minkä joukon vainajista on kyse, siitä ei ole toistaiseksi tietoa. Vai oliko vainajat viipurilaisia siviilejä ja tai evakkoja?

IV armeijakunnan kaatuneiden huoltoa johti sotilaspastori F. W. Reunanen. Vainajien huollosta vastasi pastori V. Lehtisen johtama 13. Kaatuneiden evakuoimiskeskus. Se sijaitsi Kannaksen taistelujen alkaessa (9.6.) Viipurin länsipuolella Tienhaarassa. Keskuksen kaatuneiden kokoamispaikka oli Raivolassa, Viipurin kaakkoispuolella noin 40 kilometrin päässä. Kokoamispaikka siirtyi 11.päivä Kanneljärvelle, 12.päivä Perkjärvelle, 15.päivä Tienhaaran ja sieltä useiden vaiheiden jälkeen 21.päivä Rapattilaan. Itse kaatuneiden evakuoimiskeskus siirrettiin 18.päivä Luumäelle.

Haavoittuneiden osalta on tilanne sama kuin kaatuneidenkin osalta. Viipurin kaupunkiin myös tuotiin ja ilmeisesti myös jäi Viipurin itäpuolelta irtautuvien joukkojen haavoittuneita. Osa heistä saattoi myös päätyä IV/20.Pr:n JSP:lle.

——————————————

Suomi 24:ssa käydään jälleen kerran eräänlaista keskustelua 20. prikaatin tappiosta Viipurissa. Tällä kertaa aiheena on Naisten sairaalaan jääneiden kohtalo. Ohessa on se mitä minä tiedän. Tiedot ovat tarkemmin artikkelissani 20. prikaatin kaatuneet ja kadonneet teoksessa Viipuri 1944 toimittaneet Eero Elfvengren ja Eeva Tammi. WSOY 2007.

Asiakirjatutkimuksessa selvitin ja vertasin yksityisen sotilaan henkilöasiakirjat, joukon ilmoitukset, kaatuneiden evakuoimiskeskuksen tiedot, etsintäkuulutukset, päämajan valvonto-osaston ja kirkollisen osaston sekä puolustusministeriön kuolleeksijulistamistoimiston tiedot toisiinsa jokaisen kadonneen osalta. Täydensin ja vertasin tietojani Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja  Reijo Nikilän sotavakitutkimukseen sekä Timo Malmin lisenssiattitutkimukseen. Lisäksi sain lisäteitoja Reijo Nikkilän ylläpitämistä internet-tietokannoista. Kiitos Reijolle vielä kerran!

Tärkeitä, jopa uusiakin tietoja löysin sotavankeudesta palanneiden suomalaisten sotilaiden Hangon vastaanottoleirin kuulustelupöytäkirjoista. Lopuksi vertasin tietoni kirjallisuudesta kaivaamiini tietoihin ja tarinoihin, joita riitti!

——————————————

Otan mielelläni vastaan uusia tietoja Viipurissa kadonneista.

Tutkimusta tehdessäni en lähtenyt jossittelemaan ja spekuloimaan mahdollisilla tai mahdottomilla ampumisilla teloituksista puhumattakaan. Toki mielikuvitukseni lensi vaikka minne!

Ohessa on se mitä sain selville, ja jonka pystyin osoittamaan uskottavasti – itselleni. Koko artikkeli löytyy myös näiltä sivuilta.

——————————————

- – Sotavankeuteen Viipurin taisteluissa 20. Prikaatista joutuivat ja vankeudesta palasivat Antervo, Arponen, Autio, Eränen, Haavasniemi, Harju, Holmberg, Holmström, Huomo, Hurmalainen, Hynninen, Häkkinen, Itkonen, Kaden, A. Karjalainen, V. Karjalainen, Kauppinen, Kekkonen, Koivisto, Kolehmainen, Kolsi, Kopra, Laaksonen, J. Lahtinen, T. Lahtinen, Laine, Leikanoja, Loivamäki, Mielonen, Miettinen, Mäkinen, V. Nurmi, Nurmisto, Nyman, Paunonen, Rannikko, Rautiainen, Rentola, Rilasmaa, Romu, O. Salonen, Tammela, Tuominen, Vanhanen, Vesikko, Vihonen ja Y. Virtanen (47 miestä) vankeudessa kuolivat Harjula, Iltanen, V. Lehtinen, Linnonen, Nurmi, Outinen, Pasuri, Peltonen, Reiman, U. Salonen, Seppänen ja Viitala (12 miestä); Katajainen, Kemiläinen ja Puranen ammuttiin vangittaessa (3 miestä). Vangittaessa ammuttujen joukkoon ei ole tässä tutkimuksessa laskettu Naistensairaalan JSP:n henkilökuntaa (lääkäri Salonen ja lääkintävääpeli Varjola) eikä ”vajaata kymmentä”, ilmeisesti seitsemää, jotka eivät palanneet koskaan vihollisen puolelta, eivätkä olleet myöskään joutuneet vankeuteen. JSP:llä ollut vaikeasti haavoittunut Kalervo Viitala on ilmoitettu kadonneeksi vankeudessa. (SArk, Nikkilä 2, Pl.M 2 ja 7). – -

KOPONEN, VILJO 5.9.1923 Suistamo, sotamies 14./20.Pr. [Koponen ei kadonnut JSP:ltä, mutta hönen kuolemaansa liittyvät tiedot täydentävät kuvaa Naistensairaalan JSP:n viimeisistä hetkistä. JNi 8.12.2008]

Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatui Viipurissa 20.6.44 Pappilanniemessä, ruumis jäänyt kentälle, jäämistö jäi kentälle (s-henk 13.KEK 28.7.44). Kaatui Viipurissa 20.6.44 Pappilanniemessä (14.K:n kadonneiden vihko). [56] Kaatui Viipurissa 20.6.44, ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 28.7.44 Sort skp (13.KEK). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Kaatunut Viipurissa 20.6.44. (K-kortti).

Tarkki 1996, s. 141: Ennen irtautumista oli 14.K:n asemiin kohdistunut vihollisen voimakas tuli-isku. Tällöin kaksi miestä kaatui ja viisi haavoittui. Heidät ennätettiin kuljettaa JSP:lle.

Kalervo Kelaranta kirjoittaa vuonna 2002 Pappilanniemen tapahtumista: ”En tiedä kerronko nyt samoista kaatuneista (em. Tarkki 1996, s.141) mutta omalle kohdalleni sattui näihin aikoihin seuraavaa; Konekivääripesäkkeeni oli Pappilanniemessä lähellä Koivistolle johtavaa tietä, jota pitkin vihollinen oli tullut asemiemme eteen. Yksi vihollisen ampumista ammuksista putosi hyvin lähelle meistä oikealle. Kiirehdin katsomaan, mitä oli tapahtunut. Näky oli masentava. Kaksi miestä makasi kuolleina taisteluhaudan pohjalla, ja kolmas oh pahoin haavoittunut. Hänestä vuoti verta ainakin kasvoista ja käsivarsista, eikä hän ilmeisesti pystynyt näkemään mitään. Kuultuaan minun tulevan paikalle hän kysyi, miten kavereiden on käynyt. En halunnut kertoa, että nämä makasivat kuolleina maassa, vaan sanoin, että he ovat haavoittuneet ja että heidät on jo viety JSP:lle. Kerroin vielä, että kohta hänetkin tullaan hakemaan. Eniten verta näytti tulevan käsivarresta, joten ratkoin puukolla miehen puseron hihan halki ja sidoin haavakohdan. Pian olivat myös ensiapumiehet paikalla ja veivät haavoittuneen pois. Palasin konekiväärilleni, enkä tiedä, saatiinko kaatuneet vietyä pois.”

”Kuten alussa mainitsin, en tiedä olivatko kyseiset kaatuneet samat, joista Tarkki mainitsee, mutta jos pitää paikkansa, että vain kaksi kaatui mainitussa Pappilanniemeen kohdistuneessa tuli-iskussa, kyseessä täytyy olla samat miehet. En tuntenut heitä, mutta oletan, että he kuuluivat Pappilanniemessä olleeseen 14. komppaniaan” (Kirma 2004). [57]

Kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Pappilanniemi, kuolinkunta Viipuri, hautauskunta Suistamo. (SArk).

JÄRVINEN, LAURI ARMAS 30.7.1922 Jämsä, sotamies IV Krh.J./20.Pr. 

Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Viipurissa 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Hel skp 13.7.44, ilmoitus peruutettu 11.8.44 (15.KEK KD N:o 617/III/20). Katosi Viipurissa 20.6.44 (Pm). Katosi vetäydyttäessä uusiin asemiin (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 1.3.48 (K-kortti).

Sotamies Kauppinen ja Järvinen katosivat Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä heidän kohtalostaan ole sen tarkempaa selvyyttä, ovatko he joutuneet vangiksi tai kaatuneet (Järvisen s-henk, kertomus Hel skp. 30.8.44). Viljo Myllyniemi: “Tuliasemasta irrottautuessamme saimme määräyksen vetäytyä kohti Linnansiltaa. Lauri Järvinen otti putken ja minä otin jalustan. Näin me kuljimme puhetäisyydellä toisistamme, kunnes minulle tuli vaikeuksia kantamusteni kanssa ja sanoin Laurille, että mene vaan eteenpäin, kyllä minä sitten juoksen sinut kiinni. Kävi voimakas räjähdys enkä virottuani heti tajunnut tilannetta kunnes muistin Laurin olleen juuri sillä paikalla missä nyt oli suuri kuoppa. Katseltuani ympärilleni näin Naistensairaalan edessä olevan JSP:n hiekkasäkeillä suojatun edustan. Näin siellä liikettä ja mieleeni tuli, että Lauri meni sinne.” (Kirma 2004).

Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Viipuri, kuolinaika 21.6.44, hauta/hautauskunta ei tiedossa (SArk).

SALONEN, OTTO PENTTI 17.12.1917 Savonlinna, sotilasvirkamies IV/20.Pr.

Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Viipurissa 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin, henkilötiedot puutteelliset syystä, että tuntolevy- ja kantakortit ovat kadoksissa (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 12.7.44 Hel skp. Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Viipurissa 20.6.44 (Pm). Katosi Viipurissa lääkärinä 20.6.44 (K-kortti). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 14.4.50 (K-kortti). Joutunut sotavangiksi. (Malmi 1995). [80]

”JSp:lle oli jäänyt vähemmän kuin kymmenen potilasta, näistä muutamia mielenhäiriöön joutuneita. … Sinne lienevät jääneet myös pinossa olleet arkutetut sankarivainajat, hekin kuljetusta odottamassa. Lääkäri Salonen ja lääkintävääpeli Eino Olavi Varjola jäivät haavoittuneiden luo.” (Tarkki 1996, s. 90–91).

Viljo Myllyniemi: “Tultuani JSP:lle olivat tohtori Salonen ja lääkintävääpeli Varjola ulkona villapaitasillaan ja tohtori oli erittäin hermostunut, Kysyin Varjolaita, miksi JSP:tä ei ole tyhjennetty. Sain vastaukseksi, että kaikki jotka pystyivät kävelemään, koskien myös JSP:n henkilökuntaa, ovat poistuneet täältä. Tohtori on tehnyt kaikkensa paaripotilaiden pois siirtämiseksi mutta apua ei ole saatu edes prikaatin esikunnasta. Kysyin Varjolalta, kuinka monta potilasta sisällä on, sain vastaukseksi seitsemän potilasta. Heille on tohtori antanut rauhoittavan pistoksen ja he nukkuvat, eikä tohtori jätä potilaitaan enkä minäkään jätä tohtoria. Katsoessani JSP:n edustan suojaksi hiekkasäkeistä rakennetun varustuksen yli näin noin 50 miehen suuruisen venäläisosaston etenevän kohti JSP:tä. Sanoin Varjolalle, että ne ovat ryssiä ja minua ei täällä tarvita vaan minun on saamani käskyn mukaan pyrittävä kohti Linnansiltaa. Mihin tohtori Salonenkin totesi olevan parempi, että paikalla ei ole aseistettuja miehiä.“ (Kirma 2004).

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Viipuri, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Helsinki (SArk). [81] 

VARJOLA, EINO OLAVI 22.7.1915 Orimattila, vääpeli IV/20.Pr.

Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Viipurissa 20.7.44 vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk IV/20.Pr. 6.7.44 ja 15.KEK 12.7.44). Kuolinilmoitus 12.7.44 P-Uud skp. Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Viipurissa 20.6.44 (Pm). Jäi vetäytyessä vihollisen puolelle (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 20.10.50 (K-kortti). Joutunut sotavangiksi (Malmi 1995). [87]

Korpraali Paavo Salonen kertoo kuulustelupöytäkirjassa 16.10.44 JSp:n vääpelin, vääpeli Varjolan katoamisesta 20.6.44 seuraavaa: ”ennen Viipurin taisteluun joutumista vetäytymisvaiheeseen olin saanut tehtäväksi lähteä hakemaan autoa prikaatin komentopaikalta kaatuneitten kuljetukseen, jota en kuitenkaan saanut. Tullessani takaisin oli tilanne muuttunut yleiseksi joukkojen vetäytymiseksi. Heti JSp:lle saavuttuani Naistensairaalaan, jossa JSp sijaitsi, sain tehtävän vääpeli Varjolalta lähteä kävelemään potilaiden mukana Kannaksen katua pitkin Linnansillan kautta pois vääpeli Varjolan jäädessä JSp:lle kuormissa olevien vaikeasti haavoittuneiden luo, jotka eivät itse omintakeisesti pystyneet liikkumaan. Muuta en asiasta tiedä.” (Varjolan s-henk).

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Viipuri, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Orimattila. (SArk).

VIITALA, KALERVO HENRIK 21.11.1922 Virrat, sotamies 14./20.Pr.

Katosi sotavankeudessa (Nikkilä 2). Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Viipurissa 20.6.44, on todettu jääneen haavoittuneena JSp:n mukana vihollisen vangiksi (s-henk 15.KEK 28.7.44 ja LKA 2). Kuolinilmoitus 28.7.44 P-Sat skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Haavoittui Viipurissa 20.6.44. Katosi Viipurissa 20.6.44 (14.K:n kadonneiden vihko). Nähty jäävän vihollisen käsiin vahingoittumattomana (Pl.M 3). Todettu jääneen JSP:n mukana vihollisen vangiksi Viipurissa (SArk. T 19472/3). Katosi Viipurissa 20.6.44 (K-kortti). Haavoittuneena jäi vihollisen vangiksi (Pl.M 2 ja 7). Julistettu kuolleeksi 20.10.50 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995). [88]

14./20.Pr:n päällikön, luutnantti E. Pengerkodin selostus 21.7.44 Viitalan katoamisesta: ”Sotamies Viitala haavoittui Viipurin taisteluissa 20.6.44 vaikeahkosti ja vietiin välittömästi joukko-osaston JSp:lle. Joukkojen vetäytyessä Viipurista jäi em. JSp vaikeasti haavoittuneine potilaineen sinne ja on siis todennäköisestä, että sotamies Viitala on jäänyt haavoittuneena vihollisen vangiksi. (Viitalan s-henk).

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Viipuri, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Virrat. (SArk). [89]

VIITTEET

[56] 14./20.Pr:n Viipurin henkilötappiot. SArk. T 10882, (14.K:n kadonneiden vihko).

[57] Sama. Viipurin Pappilanniemessä kaatuivat 20.6.1944 V. Koponen, Lihavainen ja Tikkanen. Vihkossa kerrotaan myös muista kaatumisista ja haavoittumisista mutta ei enempää Pappilanniemestä.

[81] Kadonnut Naisten sairaalan JSP:n mukana.

[87] Varjola jäi vangiksi (Malmi 1995). Nikkilän tutkimuksissa ei vastaava tietoa ole.

[88] Naisten sairaalan JSP:n mukana kadonnut. Viitala jäi vangiksi (Malmi 1995) kuten myös Nikkilän matrikkelissa (Nikkilä 2). Vangiksijoutumistietojen osalta on molemmissa tutkimuksissa lähde sama (SArk. T 19472/3), joka perustuu 14./20.Pr:n päällikön lausunnossaan (21.7.1944) antamaan arvioon tapahtumien kulusta. Malmilla ja Nikkilällä ei kummallakaan ole tutkimuksissaan tietoa, että Viitala olisi ollut Neuvostoliiton vankileireillä.

[89] Naisten sairaalan JSP:n mukana kadonnut.

LÄHTEITÄ

Arkistolähteet
- 13. Kaatuneiden evakuointikeskus, SArk. T 25826.
- 15. Kaatuneiden evakuointikeskus, SArk. T 25433.
- Sotilaslääkintäarkiston virka-arkiston lääkintäkeskusarkisto (SArk. LKA).
- Puolustusministeriön Keskusosaston Kuolleeksijulistamistoimisto, SArk. T 20987. (PLM 2-7)
- Puolustusvoimain pääesikunnan Valvontaosasto sekä Päämajan Valvontaosasto 1939–1944, SArk. T 26073.
- Puolustusvoimain pääesikunnan Valvontatoimisto 1944–1945 sekä Päämajan Valvontaosasto 1940–1944, SArk. T 19472.
- 20. Prikaati, SArk. T 6854, 6873, 6877, 6910, 7401, 7944–7945, 10635–10636, 10639, 10641, 10643, 10646, 10657, 10659, 10673–1064, 10673 ja Sark. Pk. 1258.
- 20. Prikaati, esikunta- ja päiväkäskyt, SArk. päiväkäskykokoelma.
- 20. Prikaati, kenttäoikeus 1944, SArk. T 18933.
- Sotilashenkilöasiakirjat (s-henk), kantakortit (K-kortti) ja sotilaspassit (S-passi).

Kirjallisuus, tutkimukset ja artikkelit

Alava Teuvo–Hiltunen Reino–Juutilainen Antti: Muistatko … sotavangit ry. 1969—1989, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1989. (Alava 1989).

Alava Teuvo–Frolov Dmitri–Nikilä Reijo: RUKIVER! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa. Edita Prima Oy, Helsinki 2002. (Rukiver).

Arponen Antti–Meuronenen Martti: Teloitetut, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006. (Arponen 2006).

Haavikko Paavo: Päämaja – Suomen hovi, Art House 1999. (Haavikko 1999).

Helminen Reima: Suomalaisten jääminen sotavangiksi Suomen sotien 1939–1945 aikana. Diplomityö. Sotakorkeakoulu. 1991. (Helminen 1991).

Jatkosodan historia, osa 4, Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto (toim.), WSOY, Helsinki 1993.

Jatkosodan pikkujättiläinen, Juutilainen Antti–Leskinen Jari (toim.), WSOY, Helsinki 2005, 3.painos 2006.

Kasurinen Paavo: Kotikontujen tienoita tervehtien – muistelmia ja kuvia sota-ajalta. Sotainvalidien veljesliitto, Siilinjärven sotainvalidit, Siilinjärven veteraanit. Siilinjärvi 1990. (Kasurinen 1990).

Kirman veteraanit, sotakokemuksia 1941–44, Kirman veteraanit (toim.), omakustanne 2004. (Kirma 2004).

Kulomaa Jukka: “Käpykaartiin? 1941–1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Suomen historian väitöskirjatutkimus. Helsingin yliopisto 1995. (Kulomaa 1995).

Lappalainen Niilo: Viipuri toisessa maailmansodassa, WSOY, Juva 1991. (Lappalainen 1991).

Lindstedt Jukka: ”Kuolemaan tuomitut. Kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmansodan aikana”. Oikeushistorian väitöskirjatutkimus. Helsingin yliopisto 1999. (Lindstedt 1999).

Malmi Timo: Jatkosodan suomalaiset sotavangit neuvostojärjestelmässä. Suomen historian lisensiaattitutkimus. Tampereen yliopisto. 1995.

Manelius Jari: Joukkojen suorittama sotavankien kuulustelu Suomessa ja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan aikana. Diplomityö. Sotakorkeakoulu 1993. (Manelius 1993).

Nikkilä Reijo: Palanneiden sotavankien ilmoituksia kadonneista matrikkeli. 7.2.2005.http://www.klubi.fi/sotavangit/index.html. 1.6.2007. (Nikkilä 1).

Nikkilä Reijo: Sotavankeudessa kuolleet suomalaiset. Matrikkeli: http://www.klubi.fi/sotavangit 17.11.2005. 1.6.2007. (Nikkilä 2).

Nikkilä Reijo: lisätietoja Viipurissa vangituista, 1.5.2007, (julkaisematon). (Nikkilä 3).

Nurminen Tapio: Joutsa sodassa 1939–1945. Joutsan seudun reserviupseerit ry 2006. (Nurminen 2006).

Rintala Paavo: Sotilaiden äänet – kannaksen läpimurtotaisteluista 1944, Weilin+Göös, Helsinki 1966. (Rintala 1966).

Suomen sota 1941-45, osa 7, Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen sotahistoriallinen toimisto (toim.), Kustannusosakeyhtiö sotateos, Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1957.

Tarkki Uuno: Miksi menetimme Viipurin. Kirjayhtymä Helsinki, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990. (Tarkki 1990).

Tarkki Uuno: Kaksi sotaa etulinjassa, Kirjayhtymä Helsinki 1993. (Tarkki 1993).

Tarkki Uuno: Taistelu Viipurista 20.6.1944, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1996. (Tarkki 1996).

Nikkilä Reijo: lisätietoja Viipurissa vangituista, 1.5.2007, (julkaisematon). (Nikkilä 3).

Tweet

päivitetty 28.11.2007 (uusi: Lehtihaara)

PRIKAATIN KAATUNEET JA KADONNEET

20. Prikaatin tappioksi kesäkuun 20. päivän taistelussa on esitetty vuosikymmenet prikaatin komentajan, eversti Armas Kempin 23.6.1944 laatiman yhteenvedon tietoja. Kemppi kirjoittaa itsekin tietojen luotettavuutta kuvaten ”vielä epätäsmällisten tietojen perusteella” kaatuneiksi 19, haavoittuneeksi 101 ja kadonneeksi 419 miestä. [1] Esitettyjä lukuja on käytetty vuosikymmenet sellaisenaan useissa teoksissa ja artikkeleissa. [2] ”Lopullisesti kadonneiden määrä on hämmästyttävä. Miten puolustustaistelussa, joka kesti vain muutaman tunnin eikä ollut erityisen ankara, voi kuolla 400 miestä, jos haavoittuneitakin oli vain sata? Sotahistoriamme suuria mysteereitä on kysymys, mitä noille miehille tapahtui”, pohtivat toimittajat Antti O. Arponen ja Martti Meuronen vuonna 2006 julkaistussa Teloitetut-kirjassaan. [3]

Viime vuosien kadonneiden suuren määrän selittämiseen keskittynyt julkisuus on jättänyt huomiotta Viipurin taisteluun itse osallistuneen Uuno Tarkin 1990-luvulla julkaisemat kirjat, jotka pohjautuvat hänen perusteellisiin arkistotutkimuksiin ja sotaveteraaniveljiensä haastatteluihin. [4] Tarkki päätyi virallista historiaa tuntuvasti pienempään kadonneiden määrään. Tarkin tappiolukujen hyväksymistä viralliseksi tiedoksi esti kuitenkin se, että sotahistoriankirjoituksen perusteokset esittivät Viipurin kadonneiden määräksi Kempin ensimmäistä ilmoitusta. Taisteluiden kulkuun nähden 419 kadonnutta oli hämmentävän suuri. Kadonneiden määrälle etsittiin selitystä muun muassa salaisesta kenttäoikeudesta, joka olisi teloittanut Viipurista paenneita sotilaita. [5]

Tarkin jo aiemmin esittämiin Viipurin kadonneiden huomattavasti vähäisempään (noin 70) ja kaatuneiden paljon suurempaan määrään (yli 30) päätyi myös Ilta-Sanomien toimittaja Pasi Jaakkonen marraskuussa 2006. Artikkelissaan ”Vain 74 katosi Viipurissa” Jaakkonen osoitti Kempin ensimmäisen ilmoituksen periytymisen historiankirjoitukseen ja yhteyden nyt käynnissä olevaan spekulointiin Viipurin kadonneiden teloittamisesta Lappeenrannassa. [6] Väitteiden todenperäisyyden kyseenalaistaa myös professori Heikki Ylikangas tammikuussa 2007 julkaisemassaan kirjassaan Suomen historian solmukohdat. [7] Tarkin selvittämät katoamistiedot osoittautuvat hyvin tarkoiksi, kun niitä verrataan sodan loppuvaiheessa ja sodan jälkeen tehtyihin asiakirjoihin Viipuria puolustaneen prikaatin kadonneista sotilaista ja heidän henkilökohtaisiin sotilasasiakirjoihin. Tarkin työn arvoa lisää myös se, että hänellä ei ollut käytössään Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden internet-tiedostoa eikä sotavankitutkimuksien tietoja. [8]

20. Prikaatin sotilaiden katoamistapausten selvittämisessä on ollut paljon hyötyä uusimmista sotavankitutkimuksista. Niistä ensimmäinen oli Timo Malmin lisensiaattityö Jatkosodan suomalaiset sotavangit neuvostojärjestelmässä, joka valmistui vuonna 1995. Teuvo Alava, Dmitri Frolov ja Reijo Nikkilä julkaisivat vuonna 2002 tutkimuksensa RUKIVER! – suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa, johon Nikkilä laati sekä sotavankeudessa kuolleiden että kotiin palanneiden yhteisen matrikkelin. Nikkilä on täydentänyt tutkimustuloksia Suomalaisen Klubin internet-sivuilla julkaisemissaan matrikkeleissa Palanneiden sotavankien ilmoituksia kadonneista ja Sotavankeudessa kuolleet suomalaiset. [9] Vankitietojen ohella jäljempänä esiteltävässä matrikkelissa on otettu huomioon Hangon vastaanottoleirillä vuosina 1944–1945 suoritettujen kuulustelujen tulokset, muun muassa tiedot vangiksijoutumistilanteesta ja taistelijatoverien kohtaloista. [10]

Nikkilä toteaa osuvasti, että sotavankeudesta palanneet sotilaat antoivat myöhemmissä kuulusteluissa tärkeitä tietoja ennen vangitsemistaan tapahtuneista asioista, ennen kaikkea sellaisten asetoveriensa kohtaloista, jotka eivät joutuneet sotavankeuteen, vaan kaatuivat. Taistelijatoverien tarkka kuolinaika ja -paikka oli usein vain sotavankeudesta palanneiden sotilaiden tiedossa. Nämä omaisille kallisarvoiset tiedot jäivät loppuvuoden 1944 ja alkuvuoden 1945 sekavassa tilanteessa usein kuitenkin välittämättä eteenpäin. [11]

KUVA: Kersantti Mattila katosi vastaiskussa Patterinmäellä Naistensairaalan maastossa.

Nyt julkaistava matrikkeli perustuu Sota-arkiston Suomen sodissa vuosina 1939–1945 menehtyneiden tiedostoon, edellä esiteltyihin vankitutkimuksiin ja arkistotutkimukseen; erityisesti 13. ja 15. Kaatuneiden evakuoimiskeskuksen, 20. Prikaatin, Päämajan valvontaosaston, Puolustusvoimain pääesikunnan valvontaosaston/-toimiston, Sotilaslääkintäarkiston virka-arkiston lääkintäarkiston sekä puolustusministeriön keskusosaston kuolleeksijulistamistoimiston arkistoihin. Tärkeimpinä tiedonlähteinä ovat olleet kadonneiden ja kuolleiden henkilökohtaiset sotilasasiakirjat, joita säilytetään Sota-arkistossa. [12] Asiakirjoista koottuja tietoja on verrattu Tarkin vuonna 1996 julkaiseman kirjan Taistelu Viipurista 20.6.1944 sisältämiin kuvauksiin katoamis- ja kaatumistilanteista. Tietojen yhdenmukaisuudet ja eroavuudet on kirjattu matrikkeliin.

Ensimmäiset yritykset selvittää Viipurin menetystä seuranneiden päivien kadonneiden määrä osoittautuivat mahdottomaksi tehtäväksi. Syynä oli arkistoissa ja kirjallisuudessa olevien tietojen epätäsmällisyydet ja ristiriitaisuudet. Arkistotiedon epäluotettavuus johtunee 20. Prikaatin 20.6.1944 alkaneista ja useita päiviä kestäneistä prikaatin joukkojen epäselvistä tilanteista ja niistä johtuneista henkilövahvuuksien kirjaamisen epätarkkuuksista. Jo Tarkki totesi vuonna 1996 kirjassaan, että ”vahvuuksien ja ilmoitusten käsittelyssä oli siis epäselvyyksiä, tietysti sekavien olosuhteiden takia. Myöhemmiltä ajoilta ei ole nähtävissä yhteenvetoja. Monimutkainen asia. Sellaista ihmettä ei voi tapahtua, että vielä päästäisiin oikeisiin lukumääriin.” [13]

Kesäkuun 20. päivän taistelun jälkeen prikaatin karkuritilanne oli epäselvä. Joukot olivat hajallaan. Sadat miehet harhailivat Viipurin ja Lappeenrannan välillä etsien yksiköitään. Lappeenrannan tasalta tavatut harhautuneet ja karkurit palautettiin takaisin yksiköihinsä. Tämä vaihe kesti heinäkuun alkupäiviin asti. [14]

Tilanteen sekavuudesta kertoo IV Pataljoonan oikeusupseerin, luutnantti Veikko Maunulan kaksi viikkoa Viipurin taistelujen jälkeen laatima asiakirja, jossa hän kertoo pataljoonasta olleen karkureina ja yksiköstään pitemmäksi aikaa harhautuneena 18 aliupseeria ja 156 miestä. [15] Heistä oli palannut tai palautettu takaisin yksikköönsä 12 aliupseeria ja 94 miestä. Edelleen karkureina ja harhateillä asiakirjan laatimishetkellä oli 6 aliupseeria ja 62 miestä, joka tosin jo oli lähes lopulliseksi jäänyt kadonneiden määrä. [16]

Karkurien ja kadonneiden henkilöllisyys ja lukumäärä alkoi selkiytyä heinäkuun toisella viikolla sotilaiden takaisin palaamisten ja sotilaspoliisiosastojen tekemien palautusten myötä. Elokuun 8. päivänä prikaati julkaisi etsintäkuulutuksen 20.6.1944 Viipurissa kadonneesta 87 sotilaastaan, joiden oletettiin joutuneen vihollisen vangiksi. Aselevon alkaessa, syyskuun alussa, etsintäkuulutuksia täydennettiin pataljoonien antamien tarkempien ilmoitusten perusteella 37 miehellä. [17]

Tämän tutkimuksen lähtökohdaksi otettiin 20. Prikaatin kaatuneet tai kadonneina etsintäkuulutetut sotilaat syyskuun alussa 1944. Siis tilanne, jossa harhautuneet sotilaat olivat palanneet tai palautettu yksiköihinsä. Myös lähes kaikki karkurit olivat jo kiinniotettuina palautettu yksiköihinsä tai kuulusteluissaan. Jo omaisten sosiaaliturva edellytti kadonneiden tilanteen selvittämistä. [18]

Syyskuun alussa prikaatilla oli tiedossa päiväkäskyjensä ja katoamisilmoitustensa perusteella kesäkuun 20. ja 21.päivien taisteluissa kaatuneina 33 prikaatin sotilasta [19] ja kadonneina 122 sotilasta [20]. Seitsemästä muusta Viipurissa kadonneeksi joutuneesta miehestä ei ole kyseisistä asiakirjoista löytynyt mainintaa [21]. Kadonneina ja kaatuneina oli siis yhteensä 162 sotilasta.

Sotavankiasiakirjojen ja -tutkimuksien sekä kadonneiden henkilökohtaisten sotilasasiakirjojen perusteella prikaatista oli Viipurissa jäänyt sotavangiksi 63 sotilasta. Marras-joulukuussa 1944 ja maaliskuussa 1945 heistä palasi Suomeen 48 miestä. Loput olivat kuolleet vangitsemistilanteen yhteydessä tai sotavankeudessa. Kolme tähän joukkoon kuulunutta teloitettiin antautumistilanteessa tai heti sen jälkeen Viipurissa. Suomalaiset sotilaat joutuivat todistamaan puna-armeijassa esiintynyttä käytäntöä, jonka mukaan huonosti liikkumaan kykenevät ammuttiin niille jalansijoilleen. [22]

Oheista peitepiirrosta säilytetään sotamies Arvi Ristinpoika Reimanin sotilasasiakirjojen yhteydessä. Piirroksessa kerrotaan kolmen sotilaan jääneen koordinaattien osoittamaan kohtaan Viipurin Ristimäen hautausmaalle.

Asiakirjatarkastelu osoittaa 85 sotilaan kuolleen Viipurissa: 28 sotilasta katosi vastaiskuissa, 14 vetäytymistilanteessa ja 10 sotilasta muussa taistelutilanteessa; [23] 28 sotilasta kaatui taistelussa ja viisi kuoli ilmapommituksissa. [24] Neljä sotilasta menehtyi suomalaisissa sotasairaaloissa haavoituttuaan Viipurissa. [25] Luvut sisältävät myös 20. Prikaatin Kolmannen Pataljoonan 21. päivän taistelussa kaatuneet 10 sotilasta ja kadonneet kahdeksan sotilasta sekä prikaatille alistetun Erillisen Panssarikomppanian kaksi Viipuriin jäänyttä sankarivainajaa. [26]

Edellä mainituissa tilanteissa kadonneet ja heidän lisäksi viisi sotilasta, jotka oli ilmoitettu kadonneeksi maininnalla ”katosi Viipurissa”, yhteensä 57 miestä, julistettiin myöhemmin virallisesti kadonneina kuolleiksi. Näistä henkilöistä on Sota-arkistosta kahta kadonnutta lukuun ottamatta sotilaskantakortit ja katoamislomakkeet. [27] Mainitun viiden miehen osalta ei ole löytynyt asiakirjoista eikä kirjallisuudesta muuta mainintaa itse katoamistilanteesta. [28]

Kaatuneiden evakuoimiskeskukset lähettivät kaikista 20. Prikaatin kadonneista sotilaista kuolinilmoitukset suojeluskuntapiireille. Tiedot lähetettiin myös lääkintäkeskusarkistoon heinäkuun alussa. [29] Katoamistiedot toimitettiin samassa aikataulussa myös Päämajan Valvontaosastolle.

13. Kaatuneiden evakuointikeskus (peiteluku 8387) on täyttänyt 1./20.Pr:n (peiteluku 2621) antamien tietojen ja oman tunnistamistoiminnan perusteella ilmoituksen sotamies Viljo Hirvon kuolemasta [30].

Viiden vainajan ruumiit tuotiin pois Viipurista, 76 sotilasta jäi taistelukentälle. Tähän lukuun sisältyvät kolme Viipurin sankarihautausmaahan haudattua sotilasta, yksi, joka haudattiin kenttähautaan ja haavoittuneena ”siltojen taakse” jääneet 16 sotilasta. [31] Käytössä olevien tietojen perusteella kaikki haavoittuneet kuolivat Viipurissa. Yksi heistä oli mahdollisesti ollut sotavankeudessa. Kukaan heistä ei palannut Suomeen. [32]

20. Prikaatin kaatuneet ja kadonneet:

- menehtynyt Viipurissa 86
- kadonnut Viipurissa, oletettu joutuneen vangiksi 3
- kuollut sotasairaalassa 4
- osoittautunut karkuriksi 6 [33]
- kuollut sotavankeudessa 15
- kadonnut Viipurissa 1
- palannut sotavankeudesta 48

- yhteensä 163

Yhteenvetona voidaan todeta prikaatin 162 kaatuneesta tai kadonneeksi ilmoitetusta sotilaasta 63 joutuneen sotavangiksi ja 90 miestä kuolleen taistelussa tai haavoittuneena. Lisäksi kolmen sotilaan ilmoitetaan kadonneen Viipurissa oletettuna joutuneeksi sotavankeuteen.[34] Yhden sotilaan osalta ei ole minkäänlaista mainintaa katoamistilanteesta tai vangiksijoutumisepäilyksestä. Vankeudesta palasi myöhemmin 47 prikaatin sotilasta. Aselevon alkaessa 20. Prikaatin kadonneiksi ilmoittamista henkilöistä osoittautui kuusi miestä myöhemmin sotilaskarkureiksi

Jatkosodan Suomen armeijalla oli sangen selkeät tiedot Viipurissa kadonneista sotilaistaan jo heinäkuun toisella viikolla vuonna 1944. Katoamiset oli dokumentoitu organisaation kaikilla tasoilla 20. Prikaatin pataljoonista Päämajaan asti. Erityisen selkeästi asiat olivat taltioitu 15. Kaatuneiden evakuoimiskeskuksen kadonneiden kortistoon, Lääkintäkeskusarkistoon ja Päämajan valvontaosaston luetteloihin sekä hieman myöhemmin puolustusministeriön kuolleeksijulistamistoimistoon. Yksityiskohtaisimmat tiedot katoamisesta kerättiin sotilaan henkilöasiakirjoihin.

Kaatuneiden ja kadonneiden matrikkeli

Matrikkelissa on esitetty Viipurissa 20. ja 21.6.1944 kaatuneiden tai kadonneiden 20. Prikaatin sotilaiden tiedot. 21.6. on mukana johtuen kirjaamiskäytännöstä: epäselvän tilanteen vuoksi kadonneita kirjautui myös tälle päivälle ja prikaati käsitteli niitä kokonaisuutena. Matrikkelissa on 156 aselevon alkaessa kadoksissa ollutta tai kuolleeksi todettua 20. Prikaatin sotilasta. [35]

ANTERVO, KAUKO 7.4.1923 Sauvo, korpraali 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, kuolinilmoitus lähetetty 12.7.44 Salo skp (15.KEK 12.7.44).[36] Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44).[37] Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä (15.KEK 12.7.44, LKA 1 ja Pm).[38] Antervon kuulustelukertomus Hangossa marraskuussa 44: jäi mottiin ja oli pakotettu jäämään vangiksi. Vankileirit Perkjärvi, Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets[39] (Rukiver). Katosi Vii vetäydyttäessä uusiin asemiin (Pl.M 3).[40]

APPOLA, ENSIO 28.5.1916 Asikkala, alikersantti 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii pataljoonan tehdessä vastaiskun (15.KEK 19.7.44 ja LKA 2).[41] Kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 19.7.44). Haavoituttuaan katosi (Pl.M 2).[42] Ollut todennäköisesti sotavankina Neuvostoliitossa vuonna 55 (Pl.M 9).[43] Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Asikkala (SArk).[44]

ARPONEN, TOIVO 19.10.1910, Joutseno, sotamies 14./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Suur-Sai skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA 1, Pm ja PL.M 3). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets (Rukiver).

AUMANEN, LAURI JAAKKO 22.7.1921 Karstula, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun, kuolinilmoitus Sisä-Suo skp (s-henk 15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44).[45] Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi vastaiskua tehdessä (LKA 1 ja Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 19.6.1948 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Karstula (SArk).

AUTIO, KALLE 19.5.1922 Jyväskylän mlk, sotamies 16./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 28.3.1945 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. ilmoitus 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (LKA 1 ja Pm).

”Kolmikko (Väinö Häkkinen, Seppo Kemiläinen ja Kalle Autio) pääsi savun suojassa pihalla olevien halkopinojen väliin. He piileskelivät siellä koko seuraavan päivän ja yön… Häkkinen joutui kiinni ensimmäiseksi… Seuraavana löytyi Autio… Kolmas oli Kemiläinen, joka ammuttiin halkopinojen väliin” (Lappalainen 1991, s. 251-252).

Vankileirit Vii, Pietari-Paavalin linnoituksen vankila Leningradissa, Duma, Spalernaja, Pietari-Paavalin linnoituksen vankila ja Tšerepovets.

DAMBERG, PAAVO KALERVO 30.3.1918 Kouvola, alikersantti 9./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatui Vii 21.6.44, saanut täysosuman, ruumis luultavasti lähetetty taaksepäin (s-henk III/20.Pr. 22.6.44). Saanut täysosuman, luultavasti lähtiessä taaksepäin (13.KEK 17.7.44). Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 17.7. ja kuolinilmoitus 1.9.44 Lah skp (13.KEK).[46] Ruumiin kohtalosta ei tietoa (s-henk 13.KEK 1.8.44 ja Lah skp. 23.9.44). Sai täysosuman Vii (Nurminen 2006). Kaatui Vii 21.6.44 (K-kortti). Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Anjalankoski (SArk).

ERÄNEN, HEIKKI ANTERO 26.9.1923 Helsinki, vänrikki 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44, Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Kadonnut sotatoimissa Viipurissa 20.6.44. Ei silminnäkijöitä. Varmuutta ei ole siitä, onko joutunut vangiksi, kaatunut tai haavoittuneena jäänyt vihollisen puolelle, koska koko joukkue joutui kadoksiin” (s-henk, yks.pääll. lausunto 2.10.44). Katosi 20.6.44 vetäydyttäessä (LKA 1 ja Pm). Vankileirit Volosovo, josta vietiin 20.07.44 Leningradiin, Siestarjoki, Mjasnikovin sotasairaala Leningrad, Hatsinan sotavankisairaala, Volosovo ja Tšerepovets (Rukiver, Nikkilä 3). Ks. myös Nurmisto Eero.

ESKOLIN, TAUNO KALERVO 12.3.1922 Pertteli, sotamies 15./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 13.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Joutui vihollisen partion yllättämäksi (Pl.M 2). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä (LKA 1 ja Pm). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44 ja hautauskunta Pertteli (SArk).

FORSANDER, NIILO OSKARI 1.12.1924 Asikkala, sotamies 16./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 16./20.Pr. 30.6.44 ja 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 13.7.44). Katosi Vii 20.6.44 puolustustaistelussa (s-henk 16./20.Pr. 30.6.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44 ja K-kortti). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä (Pm). Katosi saaresta merellä vetäytyessä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 19.7.1946 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Asikkala (SArk).

HAAVASNIEMI, TUURE EDVARDT 18.4.1922 Pertteli, alikersantti 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44, todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (LKA 1 ja Pm). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.

HAIMAKAINEN, JOHANNES 26.12.1923 Suistamo, sotamies 14./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Joutui todennäköisesti vihollisen käsiin (K-kortti). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 20.12.46 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hauta/hautauskunta ei tiedossa (SArk).

HAKKARAINEN, ERKKI JOHANNES 12.11.1923 Säyneinen, sotamies 13./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja Pl.M 12.3.48).[47] Kuolinilmoitus P-Sav skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (LKA 1 ja Pm). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi oikeuden päätöksellä 2.2.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Juankoski (SArk).

HARJU, ARVO 20.8.1924 Kanneljärvi, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Vii skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutui vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.

HARJULA, UUNO EINAR/EINARI 18.3.1909 Joutsa, kersantti 4./20.Pr.
Katosi sotavankeudessa (Rukiver). Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk I/20.Pr. 5.7.44 ja 15.KEK 10.7.44). Kuolinilmoitus Lah skp 10.7.44. Kadonnut Viipurissa patterin tehdessä vastaiskun (LKA 1). Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr. päiväkäsky 22.7.44).[48] Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44, todennäköisesti joutuneen vangiksi (I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Joutsalaiset: mahdollisesti nähty viimeksi elävänä vaikeasti haavoittuneena puistonpenkillä (Nurminen 2006). Radiossa sanottu olevan vankina Venäjällä (Pl.M 2 ja 6).[49] Julistettu kuolleeksi 21.8.59 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995).

4/20.Pr:n vääpelin ylikersantti Ville Mattilan kertomus 10.7.44 Harjulan katoamisesta: ”Kersantti U.E. Harjula katosi Viipurissa 20.6.44. Osaston tehdessä vastaiskun Patterinmäelle lähti kersantti U. Harjula yksin etumaastoon ottamaan selvää ja yhteyttä edessä mahdollisesti oleviin joukkoihin. Täältä hän ei enää kuitenkaan palannut. Käsitykseni on, että hän joko kaatui jääden taistelukentälle tai joutui vihollisen vangiksi.” (Harjulan s-henk).

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Joutsa (SArk).

HAUTAMÄKI, PAAVO MATIAS 1.5.1923 Ylistaro, panssarijääkäri III/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii Ristimäessä 20.6.44, jäänyt vaikeasti haavoittuneena vihollisen vangiksi (s-henk 13.KEK 25.8.44). Jäänyt vaikeasti haavoittuneena vihollisen puolelle (LKA 1). Kaatuneena poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 5.7.44).[50] Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii Ristimäki 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja 25.8.44 E-Poh L skp (13.KEK). Katosi Vii 20.6.44 (Pm ja S-passi). Jäänyt haavoittuneena paareilla vihollisen alueelle (Pl.M 7).[51] Julistettu kuolleeksi 18.10.46 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995). Jätettiin vaikeasti haavoittuneena paareille, ks. Reiman Arvi.

Tarkki 1996, s. 125: ”Alue (Ristimäki) oli kiivaan tulituksen alla, harhaluoteja lensi runsaasti. Alikersantti Matti Seppäsen ryhmästä, joka oli edennyt pisimmälle, kaatui kaksi ja haavoittui kaksi, heistä sotamies Hautamäki vaikeasti. Hänet yritettiin kantaa, mutta se ei onnistunut. Hänet jouduttiin jättämään.”

Katoamisaika 20.6.44, katoamispaikka Ristimäki, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Ylistaro (SArk).

HEHKO, PAAVALI JOHANNES 24.1.1911 Halikko, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 (s-henk I/20.Pr. 4.7.44). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Salo skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Jäänyt haavoittuneena Vii hautausmaalle (Pl.M 2 ja 7). Julistettu kuolleeksi 9.2.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Halikko (SArk).

HEINONEN, MATTI MIKAEL 25.3.1923 Pirkkala, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr.E 22.7.44). Kadonnut Vii vastaiskua tehtäessä (LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti, Pm ja Pl.M 2). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Tampere (SArk).

HEMANUS, ARVO OLAVI 25.7.1922 Halikko, sotamies IV/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 uusiin asemiin vetäytyessä (s-henk IV/20.Pr. 6.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Salo skp 12.7.44. Katosi Vii 20.6.44, todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi uusiin asemiin vetäytyessä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 16.2.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Pertteli (SArk).

HEMMILÄ, KAARLO EBERHART 14.11.1922 Hollola, sotamies 4./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 5.7.44 ja LKA 1). Jäänyt kaatuneena taistelukentälle tai joutunut vihollisen vangiksi (s-henk 15.KEK 12.7.44). Kuolinilmoitus Lah skp 12.7.44. Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr.E 22.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Julistettu kuolleeksi 16.2.48 (K-kortti).

4./20.Pr:n vääpelin, ylikersantti Ville Mattilan selostus 10.7.44 Hemmilän katoamisesta: Sotamies Kaarlo E. Hemmilä katosi Vii 20.6.44. Osasto, johon Hemmilä kuului, suoritti vastaiskun Patterinmäelle. Viimeksi hänet oli nähty Naistensairaalan maastossa kahden saman joukkueen miehen (Koiviston ja Mäkelän) kanssa vetäytymässä taaksepäin osaston viimeisten miesten kanssa. Ottaen huomioon, että Linnansilta oli jo ennen tätä katkaistu, joka oli ainoa vetäytymistie Viipurista, on hän joko kaatuneena jäänyt taistelukentälle tai joutunut vihollisen vangiksi” (Hemmilän s-henk).

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hauta/hautauskunta ei tiedossa (SArk).

HIRVIAHO, HEIKKI MATIAS 6.12.1923 Virrat, sotamies 9./20 Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut taistelukentällä Vii 21.6.44, kuula rinnan läpi (s-henk III/20.Pr. 21.6.44). Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Virrat (SArk).

HIRVO, OLAVI ENSIO 15.5.1923 Viljakkala, sotamies 1./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Ruumis jäi Vii, haava päähän, todennäköisesti sirpale kranaatista, haudattu Vii sankarihautaan, jäämistö jäi Vii (s-henk I/20.Pr. 24.6.44 ja 13.KEK 7.7.44). Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 26.8.44 E-Sat skp (13.KEK). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr. 28.6.44).[52] Valtion vakuutusneuvoston päätös kuolemasta 23.10.44 (K-kortti). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Viljakkala (SArk).

HOLMBERG, PAAVO KUSTAA 23.1.1922 Perniö, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 28.3.45 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 12.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Holmberg katosi Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Kaavun lausunto 9.8.44). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Vihollisen radiolähetyksessä mainittu joutuneet Kannaksella vangiksi, puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Radiokatsaus N:o 154/10.7.44). Ks. myös Nurmisto Eero.

HOLMSTRÖM, REINO JOHANNES 13.1.1922 Helsinki, sotamies 16./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 siirryttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Katosi Vii vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Tšerepovets. Vihollisen radiolähetyksessä mainittu joutuneet Kannaksella vangiksi, puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Radiokatsaus N:o 154/10.7.44).

”… lähtivät juoksemaan Käremäen puutaloalueelle. Talot olivat tulessa. Katujen kulmissa oli vihollisen konepistoolimiehiä. Kaverusten (Holmström ja Yrjö Kekkonen) joukkoon liittyi vielä kolmas mies. He pääsivät savun turvin jonkin talon pihaan syreenipensaiden suojaan… He sopivat kuiskutellen, että nyt olisi sopiva hetki antautua. Kolmikko tuli esiin pensaasta. Venäläiset yllättyivät täysin, mutta toimivat ripeästi… Aseet, henkilökohtainen omaisuus ja jopa housunkannattimet otettiin pois…” (Lappalainen, s. 254-255).

HUHTASALO, SAKARI VALDEMAR 28.2.1923 Kankaanpää, sotamies 16./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 (s-henk IV/20.Pr. 7.7.44 ja 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 13.7.44 E-Sat skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Vii 20.6.44 (Pm). Katosi vihollisen yllättäessä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 16.2.48 (K-kortti).

IV/20.Pr:n panssarintorjuntaosaston johtaja, vänrikki Kyttälän kertomus 12.9.44 Huhtasalon katoamisesta: “Täydellistä varmuutta sotamies Sakari Huhtasalon kohtalosta ei voi sanoa, mutta tietojen perusteella, joita korpraali Häyrisen ryhmän miehet ovat antaneet, on todennäköistä, että hän on jäänyt vangiksi tai kaatunut 20.6.44 Viipurissa.” [53]

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Lavia (SArk).

HUOMO, PAULI KALEVI 25.11.1923 Valkeala, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus P-Kym skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44 (LKA 1). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Vankileirit Volosovo ja Tšerepovets.

HURMALAINEN, TOIVO EELIS 27.6.1922 Viipuri, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Vii skp (15.KEK 12.7.44). ”Hurmalainen katosi Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Kaavun lausunto 9.8.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Pero, Perkjärvi, Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.

HYNNINEN, HOLGER VALFRID 24.11.1921 Varkaus, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 28.3.45 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44).Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Vii sairaala, Volosovo, Hatsinan sotavankisairaala ja Tšerepovets.

HÄKKINEN, VÄINÖ IIVARI 19.8.1922 Viipuri, korpraali 16./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Perkjärven sairaala, Pietari Suuren sotavankisairaala Leningradissa, Volosovo ja Tšerepovets. Ks. myös Autio Kalle.

HÄKKÄNEN, LAURI JOHANNES 24.6.1909 Hartola, sotamies I Krh.J/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 5.7.44 ja 15.KEK 10.7.44). Kuolinilmoitus Lah skp 10.7.44 (15.KEK 10.7.44). Katosi Viipurissa (LKA 1). Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr.E 22.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44, oletetaan joutuneen vangiksi (Pm). Katosi Vii taistelussa (K-kortti). Julistettu kuolleeksi 23.2.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Pertunmaa (SArk).

ILTANEN, ANTTI ERKKI 29.1.1922 Karjalohja, sotamies 13./20.Pr.
Katosi sotavankeudessa (Rukiver). Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk IV/20.Pr. 6.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Lähettänyt terveisiä 2.7.44 radiossa (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 26.1.57 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995).

Sotavankeudesta 22.11.44 palannut Yrjö Virtanen kertoo Hangon vastaanottoleirillä Iltasen katoamisesta: 20.6.44 Viipurissa joutuivat samalla kertaa he kolme miestä (Virtanen, Volmar Lehtinen ja Antti Iltanen) vangiksi, kun he olivat jääneet taistelussa venäläisten selustaan ja yrittäessään sieltä pois.

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Karjalohja (SArk).

ITKONEN, SULO 14.11.1923 Suonenjoki, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi 20.6.44 Vii vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA). Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Vankileirit Volosovo, Borovitšija Tšerepovets.

JASKARI, LAURI JOHANNES 11.2.1923 Isokyrö, sotamies 11./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut taistelukentällä Vii 21.6.44, ruumis evakuoitu Isokyrön sk. (s-henk 13.KEK 29.7.1994). Kaatunut Vii 21.6.44 esikaupungissa (K-kortti ja S-passi). Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Isokyrö (SArk).

JOKINEN, ARVO EMIL 24.7.1924 Asikkala, korpraali 16./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, todennäköisesti joutunut vihollisen vangiksi Vii puolustustaistelussa 20.6.44 (s-henk 16./20.Pr. 30.6.44). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus P-Sav skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Todennäköisesti jäi vangiksi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 23.2.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Asikkala (SArk).

JÄRVINEN, LAURI ARMAS 30.7.1922 Jämsä, sotamies IV Krh.J./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Hel skp 13.7.44, ilmoitus peruutettu 11.8.44 (15.KEK KD N:o 617/III/20). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi vetäydyttäessä uusiin asemiin (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 1.3.48 (K-kortti).

Sotamies Kauppinen ja Järvinen katosivat Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä heidän kohtalostaan ole sen tarkempaa selvyyttä, ovatko he joutuneet vangiksi tai kaatuneet (Järvisen s-henk, kertomus Hel skp. 30.8.44). Viljo Myllyniemi: “Tuliasemasta irrottautuessamme saimme määräyksen vetäytyä kohti Linnansiltaa. Lauri Järvinen otti putken ja minä otin jalustan. Näin me kuljimme puhetäisyydellä toisistamme, kunnes minulle tuli vaikeuksia kantamusteni kanssa ja sanoin Laurille, että mene vaan eteenpäin, kyllä minä sitten juoksen sinut kiinni. Kävi voimakas räjähdys enkä virottuani heti tajunnut tilannetta kunnes muistin Laurin olleen juuri sillä paikalla missä nyt oli suuri kuoppa. Katseltuani ympärilleni näin Naistensairaalan edessä olevan JSP:n hiekkasäkeillä suojatun edustan. Näin siellä liikettä ja mieleeni tuli, että Lauri meni sinne” (Kirma 2004).

Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hauta/hautauskunta ei tiedossa (SArk).

JÄRVINEN, YRJÖ OLAVI 15.9.1923 Heinola, sotamies III/20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut Vii 21.6.44, ilmoitettiin ensin kadonneeksi, mutta sitten eräs toverinsa sanoi nähneensä kaatuneena tuoden tuntolevyn puolikkaan. Todennäköisesti jäänyt kentälle (s-henk III/20.Pr. 20.6.44 ja 15.KEK 10.7.44). Katosi Vii 21.6.44, nähty haavoittuvan (s-henk 15.KEK 10.7.44 ja 13.KEK 29.7.44). Kuolinilmoitus 10.7.44 Lah skp. Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Heinolan mlk (SArk).

KADEN, YRJÖ 5.2.1913 Asikkala, korpraali 3./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan vastaiskussa (15.KEK ja LKA 1, kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm).

Tarkki 1996, s.167: ”Osastostani (ylikersantti Kauko Tommilan puolijoukkue 3./20.Pr:sta) eksyi vain kaksi. He piiloutuivat jonnekin kellarin sokkeloihin ja antautuivat seuraavana päivän. Toinen oli Yrjö Kaden. Venäläinen piti vankiaan maalitaulunaan ja haavoitti Kadenia ampumalla häntä pistoolilla kaulaan. Joku isompi upseeri ehti apuun ja sitoi haavan. Molemmat tulivat vaihdossa takaisin.”

Vankileirit Pietari Suuren sotavankisairaala Leningradissa, Volosovo ja Tšerepovets (Rukiver).

KAUPPINEN, EINARI RIKHARD 11.6.1922 Viipuri, sotamies 4./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Pietari Suuren sotavankisairaala Leningradissa, Hatsinan sotavankisairaala ja Volosovo Tšerepovets. Ks. myös Järvinen Lauri.

KAJAN, VILJO JOHANNES 6.8.1923 Kuopion mlk, sotamies 15./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 12.7.44 P-Sav skp. Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Kuolinaika 20.6.44 (Pl.M 5.4.48). Katosi vetäydyttäessä uusiin asemiin (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 20.3.48 (K-kortti). Katoamisaika 20,6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Kuopio (SArk).

KARJALAINEN, AARNO ARMAS 7.11.1924 Kivennapa, sotamies 13./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 28.3.45 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vi 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Vii 20.6.44 Katosi (Pm). Jäi vangiksi 23.6.44 Vii (RNi). Vankileirit NKVD:n vankila Leningradissa ja Tšerepovets.

KARJALAINEN, VALTTER 31.1.1923 Valkjärvi, korpraali 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Vii skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Vii 20.6.44 Katosi (Pm). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.

KARMAKKA, PAULI 14.7.1923 Vahviala, alikersantti 4./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Talikkala, kuolinkunta Vii mlk, hautauskunta Luumäki (SArk).

KATAJAINEN, VEIKKO EEMIL 8.1.1914 Orimattila, sotamies 15./20.Pr.
Ammuttiin vangittaessa (Rukiver). Kuollut sotavankeudessa (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (s-henk III/20.Pr. 7.7.44 ja 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Uud skp 13.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Vii 20.6.44 Katosi (Pm). Kuollut 20.6.44 vangittaessa (Malmi 1995).

15./20.Pr:n komppanian päällikön lausunnossaan 9.8.44 Katajaisen katoamisesta: “Sotamies Katajainen katosi Viipurin taistelussa 20.6.44. Eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi ja josta ei ole sen jälkeen ole voitu saada minkäänlaista varmaa tietoa” (s-henk).

Sotavankeudesta 25.12.44 palanneet Heikki Eränen, Toivo Lahtinen, Matti Kopra, Yrjö Miettinen ja Toivo Nyman kertovat: Katajainen ammuttiin haavoittuneena kirjaston edessä (Nikkilä 2). Sotavankeudesta 22.11.44 palannut Niilo Leikanoja kertoo: Katajainen oli haavoittunut käteen ja reiteen, venäläiset ampuivat heti vangiksi joutumisen jälkeen (Nikkilä 2).

”Eränen (vänrikki Heikki Eränen 15./21.Pr:n joukkueenjohtaja) tuli ensimmäisenä taluttaen vaikeasti haavoittunutta sotamies Veikko Katajaista. Käytävän suulta rävähti pari lyhyttä konepistoolisarjaa. Katajainen vaipui lattialle. Kaikkien ovien edessä oli illalla suomalaisen sotilaan ruumis. Saattaa olla, että tässä vaiheessa oli sattunut muutama ’vahingonlaukaus” (Lappalainen 1991, s. 249).

”Naistensairaalan jääneistä ei ole myöhemmin mitään kuulunut. Kukaan ei palannut vankien vaihdon yhteydessä. … Itse kävelemään kykenemättömät lienevät saaneen saman kohtalon kuin jalkaan haavoittunut Katajainen, joka ammuttiin” (Tarkki 1996, s. 91).

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6,44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Orimattila (SArk).

KEKKONEN, YRJÖ AULIS 29.11.1924 Asikkala, oppilas 16./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 13.7.44). Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Volosovo ja Tšerepovets. Leningradin radiossa 11.07.44. Ks. myös Holmström Reino.

KEMILÄINEN, SEPPO ANTERO 11.4.1922 Kuopio, alikersantti 16./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Ammuttiin vangittaessa (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA 2). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti).

Autio Kalle kertoo: Kemiläinen ammuttiin vangittaessa 21.6.44. Asiasta tietää myös Häkkinen Väinö; Häkkinen Väinö: jäivät mottiin, kolme miestä Vii, jolloin oli pakko antautua. Ei tiedä varmuudella kaatuiko Kemiläinen pidätettäessä (Rukiver s. 29). Ks. myös Autio Kalle.

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6,44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Helsinki (SArk).

KESKINEN, VILJO SAKARI 6.8.1923 Hämeenkyrö, korpraali 1./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut taistelukentällä Vii 20.6.44, luoti lävisti, lähempiä tietoja ei ole tapauksesta, haudattu Vii sankanhautaan, jäämistö jäi Vii (s-henk 13.KEK 29. 8.44). Kaatunut Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 26.8.44 E-Sat skp (13.KEK). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr. 28.6.44). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Hämeenkyrö (SArk).

KETONEN, TOIVO SALOMON 20.6.1920 Orimattila, sotamies 10./20.Pr.
Kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu (SArk). Kaatunut taistelukentälle Vii 21.6.44, ruumis evakuoitu kaatuneiden kokoamispaikalle, kranaatti päähän (s-henk III/20.Pr. 21.6.44). Haavoittumiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, kuolinpaikka 43.Sotasairaala (43.SotaS), hautauskunta Orimattila (SArk).[54]

KILPIÄ, ILMARI 8.11.1918 Joutseno, korpraali 2./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut Vii 20.6.44, haudattu Vii sankarihautaan (s-henk 13.KEK 29.8.44). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr. 28.6.44). Kaatunut Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 29.8.44 Suur-Sai skp (13.KEK). Kaatui Vii 20.6.44 (K-kortti). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Joutseno (SArk).

KIRMA, VILJO VÄINÖ KAARLO 24.3.1897 Sammatti, majuri IV/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk IV/20.Pr. 4.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus P-Uud skp 12.7.44. Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr. 28.6.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi (Pl.M 2 ja 7).

Majuri Kirman katoamisen liittyvissä kuulusteluissa 10.10.44 ylikersantti Mikkola, 16./20.Pr:n puolijoukkueenjohtaja kertoi seuraavaa: ”… jonkun ajan kuljettuaan oli ylikersantti Mikkola nähnyt joukon ryssiä lähestyvän rautatien suunnassa ja ilmoittanut tästä komentajalle. Tämä oli niitä kumminkin epäillyt omiksi, mutta kuultavan annettua hänelle kiikarin oli majuri Kirma myös todennut ne ryssiksi. Molemmat olivat lähteneet pyrkimään etuvasemmalle rantaa kohti, jolloin Patterinmäelle jääneistä suurin osa tavoitti heidät. Koko osasto, johon myös majuri Kirma liittyi, lähti pyrkimään kohti Linnansiltaa ja aina katujen risteyksissä näkyi vihollisosastoja sekä hyökkäysvaunuja. Jotkut pojista ehdottivat jo majuri Kirmalle antautumista tai piiloutumista taloihin, mutta hän kielsi sellaiset puheet jyrkästi. Eräällä puistokadulla, nähtävästi Tuomiokirkon luona, oli kuultava viimeksi nähnyt Kirman, joka oli matkalla Linnansiltaa kohden. Tämän jälkeen oli kuultava lähtenyt rantaa kohden hakeakseen veneitä. Kuultava kertoi Kirman ainakin siinä vaiheessa vielä olleen haavoittumaton” (Kirman s-henk).

Kirma katosi Punaisenlähteen torilla. ”Jotkut olivat nähneet Kirman liikkuneen kadulla ja tulittaneen pistoolilla vastaan tulevaa moottoripyöräpartiota. Tällöin sivuvaunussa ollut venäläinen oli konepistoolillaan surmannut Kirman. Moskovan Tiltu kuulutti radiossa, että ’majuri Kirma on tehty vaarattomaksi”(Tarkki 1996, s.169–171). Tarkki toteaa johtopäätöksessään Kirman jääneen taistelukentälle, Viipurin kadulle.[55]

Sodan jälkeen Martti Koivisto kertoi yöpyneensä Kirman ja joidenkuiden muiden kanssa jonkin rakennuksen kellarissa. Kirma oli aamulla ennen vangiksi joutumistaan ampunut pistoolinsa tyhjäksi ja nostanut sitten kätensä ylös, jolloin hänet oli ammuttu (Lappalainen 1991, s. 218). Olavi Pajari Kullervo Hakaman artikkelissa ”Kirma lähti viemään sanaa yksiköilleen”, Orimattilan Sanomat 13/2005: “Siinä me olimme Linnansillan lähellä, kun Kirma tuli paikalle… Kirma lähti pikakiväärimiehen kanssa… Kirmalla itsellään oli vain pistooli. Niin kaksikko lähti pelastamaan kadoksissa olleita yksiköitä. Vaisto sano jo silloin, että Villelle käy huonosti. Viipurin kaduilla oli jo venäläisiä sotilaita, joten siellä piti olla tarkkana. Kauan ei kaksikko ehtinyt nyt kulkea Linnankatua, kun kuului konepistoolin sarja. Meitä oli useampia miehiä kuulemassa ja arvattiin, että Ville meni. Kävin katsomassa, näin Villen ammuttuna kadulla.”

Katoamisaika 20.6,44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Orimattila (SArk).

KIVISTÖ, AIMO ILMARI 2.12.1923, Nastola, korpraali I/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 11.7.44). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr. 28.6.44). Katosi Vii 20.6.44 (s-henk 15.KEK 11.7.44, Hel skp. 7.8.44 ja K-kortti). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 23.8.46 (K-kortti).

Tarkki 1996, s. 181: Jääkärijoukkueen Kivelän (po. Kivistön) kuolemasta kertoo sotamies Lehtinen, joka toimi kapteeni Malisen henkilökohtaisena lähettinä seuraavaa: ”Ratavallien ylittäminen oli vaarallista. Tultuamme alas (Ristimäestä) kavereita laukkasi edessämme henkensä edestä. Luulimme niitä jo vanjoiksi, mutta omia ne olikin. Tulimme ratapihan penkereeseen kovalla vauhdilla. Vanjalla oli konekivääri 300-400 m:n päässä ja se lauloi täyttä päätä. Mäkelä sanoi, että kyllä se kohta vyötä vaihtaa, silloin yli. Vanjat huusi uraata, Kivelä hermostui ja lähti ylittämään. Puolessa välissä sai osuman ja retkahti kiskojen väliin mitään sanomatta. Oli siellä jo muitakin hiljaisia poikia. Tulihan se vyön vaihto. Ja varmaan sain oman 100 m:n ennätyksen. Siinä ne pörräsi maataistelukonneetkin…”

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Helsinki (SArk).

KLEEMOLA, EINARI VALFRID 17.7.1923 Vähäkyrö, sotamies 9./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 21.6.44, nähtiin haavoittuvan ja todennäköisesti jäi vihollisen puolelle (s-henk 15.KEK 10.7.44). Todennäköisesti jäi haavoittuneena kentälle (LKA 1). Kuolinilmoitus E-Poh skp 10.7.44. Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 21.6.44 (K-kortti). Katosi, jäi todennäköisesti vihollisen puolelle (Pl.M 7). Julistettu kuolleeksi 15.3.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Vähäkyrö (SArk).

KOIVISTO, MARTTI JALMARI 9.10.1918 Hollola, sotamies 4./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vastaiskussa (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). ”… joko kaatuneena jäänyt taistelukentälle tai joutunut vihollisen vangiksi” (Koiviston s-henk, ks. myös Hemmilä). Jäi vangiksi 26.6.44 Vii (RNi). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Vihollisen radiolähetyksessä mainittu joutuneet Kannaksella vangiksi, puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Radiokatsaus N:o 154/10.7.44).

KOLEHMAINEN, KAUKO 25.12.1923 Jäppilä, sotamies Krh.K/20.Pr.
Palannut sotavankeudesta kesäkuun lopulla 44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Pappilanniemessä. Kolehmainen ilmoittautui viranomaisille 24.6.44 (Rukiver).

KOLSI, VÄINÖ 3.2.1921 Vehkalahti, sotamies 2./Kev.Psto 22
Palannut sotavankeudesta 28.3.45 (Rukiver). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets (Rukiver).

KONTINEN, EINO ILMARI 18.4.1916 Puumala, ylikersantti 9./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi 21.6.44, lähettänyt huhupuheiden mukaan radiossa terveisiä kotiin (Pl.M 2). Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hautauskunta Ristiina (SArk).

KOPONEN, TAUNO 28.3.1923 Kuopion mlk, sotamies 2./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatui kranaattitulessa, kuoli heti, sattui päähän, ruumis ja jäämistö jäi Vii (s-henk 13.KEK 29.8.44). Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 29.8.44 P-Sav skp (13.KEK). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Kaatui Vii taistelussa 20.6.44 (K-kortti). Julistettu kuolleeksi 12.10.44 (K-kortti). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Kuopio (SArk).

KOPONEN, VILJO 5.9.1923 Suistamo, sotamies 14./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatui Vii 20.6.44 Pappilanniemessä, ruumis jäänyt kentälle, jäämistö jäi kentälle (s-henk 13.KEK 28.7.44). Kaatui Vii 20.6.44 Pappilanniemessä (14.K:n kadonneiden vihko).[i] Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 28.7.44 Sort skp (13.KEK). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Kaatunut Vii 20.6.44 (K-kortti).

Tarkki 1996, s. 141:”Ennen irtautumista oli 14.K:n asemiin kohdistunut vihollisen voimakas tuli-isku. Tällöin kaksi miestä kaatui ja viisi haavoittui. Heidät ennätettiin kuljettaa JSP:lle.”

Kalervo Kelaranta kirjoittaa vuonna 2002 Pappilanniemen tapahtumista: ”En tiedä kerronko nyt samoista kaatuneista (em. Tarkki 1996, s.141) mutta omalle kohdalleni sattui näihin aikoihin seuraavaa; Konekivääripesäkkeeni oli Pappilanniemessä lähellä Koivistolle johtavaa tietä, jota pitkin vihollinen oli tullut asemiemme eteen. Yksi vihollisen ampumista ammuksista putosi hyvin lähelle meistä oikealle. Kiirehdin katsomaan, mitä oli tapahtunut. Näky oli masentava. Kaksi miestä makasi kuolleina taisteluhaudan pohjalla, ja kolmas oh pahoin haavoittunut. Hänestä vuoti verta ainakin kasvoista ja käsivarsista, eikä hän ilmeisesti pystynyt näkemään mitään. Kuultuaan minun tulevan paikalle hän kysyi, miten kavereiden on käynyt. En halunnut kertoa, että nämä makasivat kuolleina maassa, vaan sanoin, että he ovat haavoittuneet ja että heidät on jo viety JSP:lle. Kerroin vielä, että kohta hänetkin tullaan hakemaan. Eniten verta näytti tulevan käsivarresta, joten ratkoin puukolla miehen puseron hihan halki ja sidoin haavakohdan. Pian olivat myös ensiapumiehet paikalla ja veivät haavoittuneen pois. Palasin konekiväärilleni, enkä tiedä, saatiinko kaatuneet vietyä pois.

”Kuten alussa mainitsin, en tiedä olivatko kyseiset kaatuneet samat, joista Tarkki mainitsee, mutta jos pitää paikkansa, että vain kaksi kaatui mainitussa Pappilanniemeen kohdistuneessa tuli-iskussa, kyseessä täytyy olla samat miehet. En tuntenut heitä, mutta oletan, että he kuuluivat Pappilanniemessä olleeseen 14. komppaniaan” (Kirma 2004).[ii]
Kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Pappilanniemi, kuolinkunta Vii, hautauskunta Suistamo (SArk).

KOPRA, MATTI 29.3.1909 Kirvu, alikersantti 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Vii skp (15.KEK 12.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Jäi vangiksi 20.6.44 Vii (RNi). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Ks. myös Nurmisto Eero.

KOSKI, TYYKO OLAVI 9.9.1923 Lavia, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 4.7.44 ja 15.KEK 12.7.44). Kuolinilmoitus E-Sat skp 12.7.44. Katosi Viipurissa 20.6.44 patterin tehdessä vastaiskun (LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Haavoittuneena jäänyt vihollisen puolelle (Pl.M 2). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Lavia (SArk).

KOSKINEN, AARNE 20.3.1911 Orimattila, kersantti 13./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Kaatunut taistelukentällä Vii Käremäessä 20.6.44, ruumis jäänyt kentälle, yksikön omaisuus kentälle (s-henk IV/20.Pr. 26.6.44 ja 13.KEK 30.7.44). Puutteellisuudet tiedoissa johtuvat tuntolevy- ja kantakortiston joutumisesta vihollisen käsiin (s-henk IV/20.Pr. 26.6.44). Kaatunut Vii Käremäki 20.6.44, ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 30.7.44 P-Uud skp (13.KEK). Kaatunut Vii 20.6.44 Käremäessä (K-kortti). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Orimattila (SArk).

KOSKINEN, ARVO 24.10.1913 Lahti, sotamies 13./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk IV/20.Pr. 6.7.44 ja 15.KEK 12.7.44). Kuolinilmoitus Lah skp 12.7.44. Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautaus/hautauskunta ei tiedossa (SArk).

KOSKINEN, PAAVO MATIAS 10.2.1922 Uskela, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan vastaiskussa (s-henk I/20.Pr. 3.7.44 ja 15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Salo skp 10.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Katosi vastaiskua tehdessä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 15.3.48 (K-kortti). Katoamisaika 22.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 22.6.44, hautauskunta Salo (SArk).[iii]

KOSKINEN, TAPIO 30.11.1920 Kuru, korpraali 9./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 29.8.44 Pirkka-H skp (13.KEK). Jäänyt vastaiskussa vihollisen puolelle, kohtalosta ei ole tietoa (s-henk P-Sat skp. 14.7.44 ja LKA 1). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi 20.6.44 taistelussa (K-kortti). Jäänyt vastaiskussa vihollisen puolelle (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 15.3.48 (K-kortti). Jäi kaatuneena taistelukentälle, ks. myös Reiman Arvi. Katoamisaika 20.4.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.4.44, hautauskunta Kuru (SArk).[iv]

KOTOLAHTI, VEIKKO 3.2.1923 Sysmä, korpraali 12./20.Pr.[v]
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Katosi Vii 21.6.44, ei mitään tietoa tarkemmin (s-henk 15.KEK 10.7.44 ja LKA 2). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Kaatunut Vii 21.6.44 (K-kortti). Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii ja hautauskunta Sysmä (SArk).

KURIMO, ARVO AXEL, 2.7.1922 Helsinki, alikersantti IV Krh.J/20.Pr.
Kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu (SArk). Kuollut haavoihinsa sotasairaalassa 21.6.44 (s-henk Hel skp. 23.6.44). Haavoittumisaika 20.6.44, haavoittumispaikka Pappilanniemi, haavoittumiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, kuolinpaikka 43.Sotasairaala, hautauskunta Helsinki (SArk).[vi]

KÄHKÖNEN, ESKO OLAVI 12.6.1920 Kuopio, sotamies 13./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus P-Sav skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Oikeuden päätös kuollut, kuolinaika 20.6.44 (s-henk Pl.M 23.4.48). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 22.3.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Kuopio (SArk).

KÄRPÄNEN, PAAVO ANTERO 13.3.1912 Mäntyharju, sotamies III Krh.J/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Kadonneena (20.6.) poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 5.7.44). Katosi Talin tiellä 20.6.44 (s-henk 15.KEK 11.8.44). Kuolinilmoitus Suur-Sai skp 11.8.44. Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi 20.6.44 (K-kortti). Katosi Talin tiellä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 29.8.47 (K-kortti).

”Kolme miestä, mukana Kärpänen, ajoivat hevosella mainitulla tiellä, jolloin tielle tuli kranaatti tai pommi. Yksi heistä korpraali M. Montonen on sairaalassa 4441/410 haavoittuneena, mutta ei muista mitään. Muuta tietoa ei ole” (s-henk 15.KEK 11.8.44 ja LKA 3).

Montonen tervehtyi sodan jälkeen. Hän kertoi Kärpäsen tyttärelle ajaneensa samalla hevosella Viipurin lähellä Talin tiellä, kun miina räjähti alla. Hevonen halkesi kahtia. Tässä räjähdyksessä Kärpänen kuoli.

Katoamisaika 20.6.44, katoamispaikka Tali, katoamiskunta Vii mlk, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Mäntyharju (SArk).[vii]

KÖNÖNEN, URHO 7.8.1918 Korpiselkä, kersantti Tyk.K/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, tuhotessaan hyökkäysvaunua jäi muista erilleen neljän vihollisen tulittaessa häntä, todennäköisesti kaatunut (s-henk 15.KEK 8.7.44). Poistetaan prikaatin kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (20.Pr.E 5.7.44). Kuolinilmoitus P-Kar skp (15.KEK 8.7.44). Kadonneena Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Hyökkäysvaunua tuhotessaan jäi erilleen muista (Pl.M 2).

Tyk.K./20.Pr:n joukkueenjohtaja, vänrikki Harry Lehtosen selostus 30.6.44 Könösen katoamisesta: ”20.6. klo 14.30 lähti kersantti Könönen allekirjoittaneen kanssa tuhoamaan Ristimäen lohkolla läpi murtautunutta panssarivaunua, joka oli pysähtynyt hautausmaan takana olevalle aukealle Karjalan valtatien varteen. Olimme kiertäneet onnellisesti vaunua noin 180 astetta ja päässeet lähemmäksi sitä, mutta voidaksemme käyttää käsipatruunoita oli meidän päästävä toisen kerran Karjalan valtatien yli ja nyt lähti Könönen ylittämään katua ja hänen mentyä yritti allekirjoittanut samaa, mutta yritys ei onnistunut koska vaunu oli huomannut edellisen ylityksen ja nyt katkaisi tulellaan tien. Allekirjoittanut joutui heti tämän jälkeen selän taakse päässeen vihollisen jalkaväen kanssa tekemisiin, joten Könönen näin ollen oman onnensa varaan. On luultavaa, että Könönen lähti nyt yksin tuhoamaan ko. panssarivaunua, mutta tällöin ehkä haavoittuen tai kaatuen. On varmaa, että kersantti Könönen ei ilman erittäin painavia syitä jättäydy vihollisen vangiksi, joten on luultavampaa, että hän on saanut sankari kuoleman” (Könösen s-henk).

Tarkki 1996 s. 174:”Rosuvoin kulppien[viii] kohdalla oli tuhottu venäläinen tankki ja sitä ennen kaatunut suomalainen kersantti, joka nähtävästi oli tuhonnut tämän tankin. Voidaan varmuudella todeta, että kaatunut oli Tykkikomppanian kersantti U. Könönen.”

Katoamisaika 20.6.44, katoamispaikka Ristimäki, katoamiskunta Vii mlk, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Sonkajärvi (SArk).

LAAKSO, AARNE GEORGIUS 12.3.1915 Sysmä, vääpeli I/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk I/20.Pr. 3.7.44 ja 15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Lah skp 10.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Julistettu kuolleeksi 18.10.46 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamispaikka Ristimäki, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Sysmä (SArk).

LAAKSO, VILJO 8.7.1911 Joutsa, sotamies 12./20.Pr.
Kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu (SArk). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Kuollut 10. Sotasairaalassa 1.7.44, ruumis lähetetty Joutsan seurakunnalle 3.7.44 (s-henk 10. Sotasairaala Tampere 19.7.44). Laakso oli ilmoitettu 20.6. etsintäkuulutettujen kadonneiden listalle (20.Pr.E kirjelmä N:o 2663/I/25 sal./5.8.44). Haavoittumiskunta Vii mlk, kuolinaika 1.7.44, kuolinpaikka 10.Sotasairaala, hautauskunta Joutsa (SArk).

LAAKSONEN, ONNI VEIKKO 9.3.1917 Asikkala, korpraali 3./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (15.KEK ja LKA 1) , kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 12.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Oletetaan joutuneen vangiksi (I/20.Pr ilmoitus 2.9.44). Jäi vangiksi 21.6.44 Vii (RNi). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Leningradin radiossa 8.7.44.

LAANKOSKI, LAURI OLAVI 9.8.1923 Hämeenkyrö, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 4.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus E-Sat skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Julistettu kuolleeksi 5.4.48 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Hämeenkyrö (SArk).

LAHTINEN, JAAKKO OLAVI 13.5.1922 Virrat, sotamies IV/20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus P-Sat skp (15.KEK 12.7.44. Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Vihollisen radiolähetyksessä mainittu joutuneet Kannaksella vangiksi, puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Radiokatsaus N:o 154/10.7.44).

LAHTINEN, TOIVO OLAVI 24.8.1924 Asikkala, korpraali 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 13.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäydyttäessä uusiin asemiin (LKA 2).Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Vankileirit Vii, Pero, Perkjärvi, Pietari Suuren sotavankisairaala Leningrad, Hatsinan sotavankisairaala, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.

LAINE, TOIVO ARVID 13.4.1921 Pyhäjärvi, sotamies 13./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus P-Uud skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). ”…komppanian ollessa puolustustaistelussa Käremäen etelälaidassa sai vihollinen läpimurron vasemmalla, jolloin komppania joutui vetäytymään. Vihollinen sai tien katkaistuksi ja osa komppaniaa jäi saarroksiin, joiden joukossa mm. Toivo Laine ja Yrjö Virtanen. Heidän kohtalostaan ei ole tietoa ovatko säilyneet elossa vai ovatko kaatuneet. Komppanian kaikki henkilöstöpaperit tuhoutuivat Viipurissa, joten ei voida lähettää kadonneiden henkilökohtaisia sotilaspapereita” (Laineen s-henk, yks.pääll. luutnantti P. Virtasen lausunto 11.10.44). Vankileirit Leningrad, Volosovo ja Tšerepovets. Vihollisen radiolähetyksessä mainittu joutuneet Kannaksella vangiksi, puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Radiokatsaus N:o 154/10.7.44).

LEHTIHAARA, KALLE KALERVO 18.4.1919 Sysmä, sotamies 10./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (RNi). Piileskeli 5 vrk vihollisen puolella Viipurista noin 4 km länteen Kaitalammen metsikössä, kunnes joutui nälän pakottamana antautumaan vangiksi; Viipuri 3 vrk, Perkijärvi 3 viikkoa, 135 viisi viikkoa, 95 (Usman) 6 viikkoa, 19.10.1944 tuli 158; Leningradin radiossa 04.08.1944.

LEHTINEN, EINO LAURI 16.2.1914 Sysmä, sotamies 5./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut Vii edustalla 20.6.44 ilmapommituksessa (s-henk II/20Pr. 22.6.44 ja 13.KEK 25.7.44). Lähetetty 22.6.44 Nurmen Kaatuneiden evakuointikeskukseen (s-henk II/20.Pr. 22.6.44). Henkensä antaneena poistunut päivämäärällä 20.6.44 (II/20.Pr.E 10.7.44). Kuolinaika 20. 6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Sysmä (SArk).[ix]

LEHTINEN, VOLMAR EDVIN 15.4.1922 Sammatti, sotamies 13./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Katosi vankeudessa (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk IV/20.Pr. 6.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Salo skp 12.7.44. Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Lähettänyt terveisiä radiossa 2.7.44, Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 17.1.47 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995). Ks. myös Iltanen Antti. Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Sammatti (SArk).

LEHTOSAARI, AARNE JOHAN JAAKOPPI 28.7.1923 Rantsila, sotamies 9./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut taistelukentällä Vii 21.6.44, ruumis evakuoitu Rantsilan sk. 5.7.44 (s-henk 13.KEK 25.7.44). Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Rantsila (SArk).

LEIKONOJA, NIILO OLAVI 1.12.1922 Sauvo, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Leikonoja katosi Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Kaavun lausunto 9.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirillä Tšerepovetsissa. Leningradin radiossa Suomessa kuultuna nimellä Liikanoja Niilo 8.7.44.

LEINO, VILJO ALEKSANTERI 16.5.1911 Nummi, korpraali 5./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut Vii edustalla 20.6.44 ilmapommituksessa (s-henk II/20Pr. 22.6.44 ja 13.KEK 25.7.44). Lähetetty 22.6.44 Nurmen Kaatuneiden evakuointikeskukseen (s-henk II/20.Pr. 22.6.44). Ruumis evakuoitu 26.6.44 Luumäkeen (s-henk 13.KEK 25.7.44). Henkensä antaneena poistunut päivämäärällä 20.6.44 (II/20.Pr.E 10.7.44). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Nummi-Pusula (SArk).

LIHAVAINEN, ONNI KALEVI 14.8.1921 Liperi, alikersantti 14./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Alikersantti Lihavainen ja sotamies Tikkanen kaatuivat Vii taistelussa (IV/20.Pr. asiakirja N:o 209/I/13/10.7.44). Kaatunut taistelussa Vii Pappilanniemessä 20.6.44, ruumis jäänyt kentälle (s-henk 13.KEK 30.7.44). Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 30.7.44 Hel skp (13.KEK). Kaatunut taistelukentällä Pappilanniemessä 20.6.44 (s-henk Hel skp. 10.8.44). Kaatui Vii 20.6.44 Pappilanniemessä (14.K:n kadonneiden vihko). Kaatunut Vii 20.6.44 (K-kortti).

Tarkki 1996, s. 141:”Ennen irtautumista oli 14.K:n asemiin kohdistunut vihollisen voimakas tuli-isku. Tällöin kaksi miestä kaatui ja viisi haavoittui. Heidät ennätettiin kuljettaa JSP:lle.”

Kalervo Kelaranta: ”En tiedä kerronko nyt samoista kaatuneista (em. Tarkki), mutta omalle kohdalleni sattui näihin aikoihin seuraavaa: Konekivääripesäkkeeni oli Pappilanniemessä lähellä Koivistolle johtavaa tietä, jota pitkin vihollinen oli tullut asemiemme eteen. Yksi vihollisen ampumista ammuksista putosi hyvin lähelle meistä oikealle. Kiirehdin katsomaan, mitä oli tapahtunut. Näky oli masentava. Kaksi miestä makasi kuolleina taisteluhaudan pohjalla, ja kolmas oh pahoin haavoittunut. Hänestä vuoti verta ainakin kasvoista ja käsivarsista, eikä hän ilmeisesti pystynyt näkemään mitään. Kuultuaan minun tulevan paikalle hän kysyi, miten kavereiden on käynyt. En halunnut kertoa, että nämä makasivat kuolleina maassa, vaani sanoin, että he ovat haavoittuneet ja että heidät on jo viety JSP:lle. Kerroin vielä, että kohta hänetkin tullaan hakemaan. Eniten verta näytti tulevan käsivarresta, joten ratkoin puukolla miehen puseron hihan halki ja sidoin haavakohdan. Pian olivat myös ensiapumiehet paikalla ja veivät haavoittuneen pois. Palasin konekiväärilleni, enkä tiedä, saatiinko kaatuneet vietyä pois.

Kuten alussa mainitsin, en tiedä olivatko kyseiset kaatuneet samat, joista Tarkki mainitsee, mutta jos pitää paikkansa, että vain kaksi kaatui mainitussa Pappilanniemeen kohdistuneessa tuli-iskussa, kyseessä täytyy olla samat miehet. En tuntenut heitä, mutta oletan, että he kuuluivat Pappilanniemessä olleeseen 14. komppaniaan” (Kirma 2004).[x]
Kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Pappilanniemi, kuolinkunta Vii, hautauskunta Liperi (SArk).

LIIMATAINEN, TOIVO FREDRIK 11.7.1918 Keitele, sotamies III/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii Loikkasessa 21.6. hävisi taistelussa, ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 30.7. Iis skp (s-henk 13.KEK 30.7.44 ja 13.KEK). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi 21.6. taistelussa (K-kortti). Katoamisaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hautauskunta Keitele (SArk).

LINDGREN, TOIVO VALTER 29.1.1925 Iitti, sotamies 12./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Kuoli Vii 21.6.44, ei lisätietoja (s-henk 15.KEK 10.7.44, LKA 1 ). Kuolinilmoitus P-Kym skp 10.7.44. Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hautauskunta Iitti (SArk).

LINDROOS, VEIKKO KUSTAA ENSIO 8.6.1913 Längelmäki, sotamies 15./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 15.KEK 13.7.44 ja Pirkka-H skp. 31.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Pirkka-H skp 13.7.44. Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi (Pl.M 2). Katoamisaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Längelmäki (SArk).

LINNONEN, ONNI ALFRED 8.2.1922 Lammi, sotamies 6./20.Pr.
Kuollut sotavankeudessa (SArk ja Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, nähty viimeksi kaupungista vetäydyttäessä (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Kanta-H skp (15.KEK 10.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Jäi vangiksi 20.6.44 Vi (RNi). Sotavankileiri N:o 158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue. Karjalainen Aarno: oli kuulusteluvankilassa ja Tšerepovetsin sairaalassa, jäi 25.3.45 Tšerepovetsin sairaalaan, vankeja palautettaessa jäi 25.3.45 sairaana Tšerepovetsin sairaalaan. (Nikkilä 2, Pl.M 2 ja 6). Kuollut Neuvostoliitossa (Pl.M 8).[xi] Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 24.3.45, kuolinpaikka Neuvostoliitto Tšerepovets, hautauskunta Lammi (SArk).

LOIVAMÄKI, TAUNO 31.1.1922 Perniö, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Loivamäki katosi Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Kaavun lausunto 9.8.44). Vankileirit Volosovo, Borovitši, Tšerepovets.

LOPPERI, KAARLO JOHANNES 4.1.1915 Sysmä, ylikersantti 3./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk Tyk.K./20.Pr. 4.7.44 ja 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Lah skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi 20.6.44 taistelussa Vii (K-kortti). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 26.4.48 (K-kortti). Sotavankeudesta 28.3.45 palannut Vieno Rilasmaa: Lopperi kaatui 20.6.44 (Nikkilä 1). Ks. myös Rilasmaa Vieno. Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Sysmä (SArk).

LÄHDEKORPI, ESKO EERIK 27.10.1923 Kiikoinen, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk I/20.Pr. 4.7.44:15.KEK 12.7.44, LKA 1 ja LKA 2). Kuolinilmoitus E-Sat skp 12.7.44. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Jäi haavoittuneena kentälle (Pl.M 7). Julistettu kuolleeksi 26.4.48. Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Kiikoinen (SArk).

LÄIKE, AULIS ARVID KALEVA 13.9.1919 Naantali, luutnantti 5./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk 13.KEK 31.8.44 ja V-Suo skp. 4.9.44). Katosi 22.6. ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 31.8. V-Suo skp (13.KEK). Lääkintämies, korpraali Kimmo Kivisuon mukaan Läike haavoittui vetäytymisvaiheessa vaikeasti, kantajien oli pakko jättää hänet, oli silloin jo täysin tajuton (s-henk 13.KEK 31.8.44 ja V-Suo skp. 4.9.44). Kaatuneena poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 27.6.44).[xii] Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Kuollut 20.6.44 (K-kortti). Jäi haavoittuneena vihollisen puolelle (Pl.M 2 ja 7). Julistettu kuolleeksi 26.4.48 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995).

”Ratapenkereen kupeessa makasi 5.Komppanian II Joukkueen johtaja, luutnantti Aulis Läike vaikeasti haavoittuneena. Luoti oli mennyt polvesta läpi, ja kesäpuserokin oli veressä. Miehet yrittivät kantaa häntä jonkin matkaa, mutta sitten voimat loppuivat. Hänet oli jätettävä” (Lappalainen 1991, s. 192).

”Kaikki pakenivat ja yrittivät suojautua. Vihollinen toi konekiväärin hautausmaan kulmalle kiviaidan päälle. Sillä ammuttiin suunnattuja, lyhyitä sarjoja pakenevien perään. Luutnantti Läike oli haavoittunut vakavasti jo Ristimäessä. Häntä yritettiin kuljettaa vetämällä vyön olkaremmistä, mutta se katkesi. Tällöin Läike pyysi: ’vetäkää käsistä’. Hänet kuitenkin jätettiin siihen tajuttomana kuolemaan” (Tarkki 1996, s. 181). Läike jäi vaikeasti haavoittuneena ratapihalle (Tarkki 1996, s.167).

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Naantali (SArk).

MAHRBERG, EELI EDWARD26.4.1911 Perniö, ylikersantti 1./20.Pr.[xiii]
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan suorittaessa vastaiskun (LKA 1). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8. ja I/20.Pr. 2.9.44). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44 (SArk). Ei K-korttia. Hautauskunta Halikko (SArk).

MALINEN, AMOS BENJAM 27.12.1913 Käkisalmen mlk, kapteeni I/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, johtaessaan pataljoonan vastaiskua astui panssarivaunuun, jonka jälkeen häntä ei nähty (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Käk skp (15.KEK 10.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Kadonneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Katosi johtaessaan pataljoonan vastaiskun (Pl.M 2). Kuollut 20.6.44 (K-kortti). Julistettu kuolleeksi 31.1.49 (K-kortti).

Tarkki 1996, s.167: kapteeni Malisen nähtiin putoavan, todennäköisesti kuolleena Ristimäen hautausmaan kiviaidalta; s. 182: Malinen oli jäänyt viimeiseksi Ristimäen hautausmaan kiviaidan tienoille.

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Hämeenlinna (SArk).[xiv]

MANNILA, ALLAN KALERVO 4.3.1923 Lahti, sotamies I/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Kadonneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Katosi Vii 20.6.44 vastaiskussa (s-henk 15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Lah skp 10.7.44 (15.KEK). Katosi Vii 20.6.44 (Hel skp. 19.7.44 ja K-kortti). Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr.E 22.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi pataljoonan vastaiskussa hoitaessaan taistelulähetin tehtäviä (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 4.11.49 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Lahti (SArk).

MATTILA, KAUKO VIHTORI 25.10.1915 Hollola, kersantti 4./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 5.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Lah skp 10.7.44. Katosi Vii 20.6.44 vastaiskussa (s-henk 15.KEK 10.7.44). Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr.E 22.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (K-kortti). Katosi pataljoonan tehdessä vastaiskua ja linjojen murtuessa (Pl.M 2).

4./20.Pr:n vääpelin, ylikersantti Ville Mattilan selostus 10.7.44 Mattilan katoamisesta: ”Kersantti Kauko, V. Mattila katosi Vii 20.6.44. Hän kuului osastoon, joka teki vastaiskua Patterinmäelle. Viimeksi hänen nähtiin Naisten sairaalan maastossa kahden saman joukkueen miehen kanssa, jotka vetäytyivät osaston viimeisten miesten kanssa. Ottaen huomioon, että Linnansilta oli katkaistu jo ennen tätä, mikä oli viimeinen vetäytymistie Viipurista on hän on joko jäänyt kaatuneena taistelukentälle tai joutunut vihollisen vangiksi.” (Mattilan s-henk).

Katoamisaika 20.4.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.4.44, hautauskunta Hollola (SArk).[xv]

MIELONEN, REINO 9.10.1915 Kurkijoki, sotamies 12./20.Pr.[xvi]
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 21.6.44, katoamisesta ei ole mitään tietoa (15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus Käk skp 10.7.44. Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Jäi vangiksi 22.6.44 (RNi). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Vihollisen radiolähetyksessä mainittu joutuneet Kannaksella vangiksi, puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Radiokatsaus N:o 154/10.7.44). Joutui Hangossa sairaalaan.

MIETTINEN, YRJÖ 23.3.1913 Helsinki, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Varmuutta ei ole, onko joutunut vangiksi tai haavoittuneena jäänyt vihollisen puolelle, koska koko joukkue joutui kadoksiin” (s-henk, yks.pääll. lausunto 12.8.44). Vankileirit Leningrad, Pietari Suuren sotavankisairaala Leningrad, Volosovo, Usman ja Tšerepovets. Leningradin radiossa 8.7.44 (Rukiver). Leningradin radiossa 14.08.44 lähetti terveisiä vaimolleen ja vanhemmilleen Varkauden kauppalaan (Nikkilä 3).

MIETTUNEN, VÄINÖ OLAVI 4.6.1923 Ii, korpraali Tyk.K/20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatunut taistelukentällä Vii 20.6.44, ruumis jäänyt Tammisuon aseman luo tien varteen (s-henk 13.KEK 28.8.44 ja Oul skp. 8.9.44). Ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 28.8.44 Oul skp (13.KEK). Kaatuneena poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 5.7.44). Siunattu poissaolleena Haukiputaan sankarihautaan 6.8.44 (s-henk Oulun skp. 8.9.44). Kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Tammisuon asema, kuolinkunta Vii, Hautauskunta Kempele (SArk).

MONONEN, VÄINÖ VIHTORI 4.8.1911 Valkjärvi, korpraali 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 3.7.44,15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 10.7.44 Salo skp. Kaatuneena poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 5.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi pataljoonan tehdessä vastaiskun (Pl.M 2). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Julistettu kuolleeksi 30.1.50 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Halikko (SArk).

MYLLYMÄKI, HEIKKI OTONPOIKA 19.11.1921 Pihtipudas, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Sisä-Suo skp (15.KEK 10.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm ja K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Pihtipudas (SArk).

MÄENSIVU, JOHANNES LUDVIG 4.12.1923 Kauhajoki, sotamies 5./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatunut taistelukentällä Vii 20.6.44, ruumis jäänyt kentälle, konekiväärin luotisuihkun sirpaleita (s-henk II/20.Pr. 24.6.44). Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 29.9.44 E-Poh skp (13.KEK). Kaatunut taistelukentällä Vii 20.6.44, ruumis jäänyt kentälle, vihollisen luotisuihku, sirpaleita (s-henk 13.KEK 29.9.44). Kaatui Vii 20.6.44 (K-kortti). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Kauhajoki (SArk).

MÄKELÄ, TIMO UUNO 13.2.1922 Hollola, sotamies 4./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskua (s-henk I/20.Pr. 4.7.44, 15.KEK 12.7.44, LKA 1 ja K-kortti). Kuolinilmoitus 12.7.44 Lah skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi pataljoonan vastaiskussa (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 13.2.50 (K-kortti).

4./20.Pr:n vääpelin, ylikersantti Ville Mattilan selostus 10.7.44 Mäkelän katoamisesta: ”Sotamies Uuno T. Mäkelä katosi Viipurissa 20.6.44. Ryhmä, johon sotamies Mäkelä kuului, vetäytyi pois Viipurista. Mäkelä oli tullut kahden ryhmänjohtajansa kanssa kohden Linnansiltaa. Vihollisen painostaessa oli heidän kummankin poikettava ennen siltaa erääseen taloon eksyttääkseen viholliset. Talosta tuli ryhmän johtaja pois ikkunan kautta ja oletti, että Mäkelä tulee hänen perässään. Kiireessä Mäkelä todennäköisesti eksyi eikä tullutkaan, jonka ryhmän johtaja huomasi sillan yli tultuaan. Heti tämän jälkeen silta räjäytettiin ja Mäkelä joko joutui vihollisen vangiksi tai jäi kaatuneena taistelukentälle” (Mäkelän s-henk, ks. myös Hemmilä).

Katoamisaika 26.4.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 26.6.44, hautauskunta Hollola (SArk).

MÄKINEN, USKO TUOMAS 22.12.1921 Längelmäki, sotamies 15./20.Pr.[xvii]
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1, kuolinilmoitus Pirkka-H skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši, Tšerepovetsin sairaala ja Tšerepovets.

NIEMI, ELIS LEONARD 15.6.1923 Kärsämäki, sotamies 2./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatunut taistelukentällä Vii 20.6.44, ruumis jäi Vii, haudattu sankarihautaan (s-henk 13.KEK 30.8.44). Kaatui Vii 20.6.44, ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 30.8.44 Raa skp (13.KEK). Kaatui kranaattitulen sattuessa päähän, jäämistö jäi Vii (s-henk 13.KEK 30.8.44). Kaatuneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Kaatunut Vii taistelussa 20.6.44 (K-kortti). Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Kärsämäki (SArk).

NIIRANEN, PAULI 9.12.1923 Salmi, sotamies 2./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 12.7.44 Sort skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi pataljoonan vastaiskussa (Pl.M 2). Katosi Vii taistelussa 20.6.44, julistettu kuolleeksi 13.2.50 (K-kortti).

2./20.Pr:n päällikön, luutnantti A. Pitkäsen kertomus 10.11.44 Niirasen katoamisesta: ”Sotamies Pauli Niiranen kaatui samasta kranaatista, josta kuulusteltava haavoittui Viipurissa Talikkalan rannan luona. Sotamies Niirasen ruumis jäi sinne.” (Niirasen s-henk.)

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Kuopio (SArk).

NURMI, LAURI 31.1.1923 Lavia, sotamies 2./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 4.7.44, 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 12.7.44 E-Sat skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm ja K-kortti). Nähtiin haavoittuneena jäävän vihollisen käsiin (Pl.M 2 ja 7). Julistettu kuolleeksi 22.6.1964 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Lavia (SArk).

NURMI, VEIKKO VALDEMAR 1.2.1923 Sauvo, korpraali IV/20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun, kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.

NURMISTO, EERO TAPIO 6.11.1921 Karjalohja, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Nurmiston kuulustelukertomus Hangossa 29.11.44: saarroksiin joutuneena jäi vangiksi yhdessä vänrikki Eräsen, kersantti Rentolan, alikersantti Kopran ja sotamies Holmbergin kanssa. Vankileirit Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.

NYMAN, TOIVO JOHANNES 10.4.1921 Helsinki, sotamies IV/20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Hel skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.

OKSALA, ONNI EINARI 15.4.1908 Kivennapa, kapteeni 10./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut taistelukentällä Vii 22.6.44, luoti päähän, ruumis lähetetty Lappeenrannan sk. (s-henk 13.KEK 18.9.44). Kaatunut 22.6.44 (K-kortti). Kuolinaika 21.6.44, kuolinpaikka Tali, kuolinkunta Vii mlk, hautauskunta Tuusula (SArk).[xviii]

OUTINEN, VÄINÖ HEIKKI 8.1.1913 Mäntyharju, sotamies 12./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Kuollut sotavankeudessa (Nikkilä). Katosi Vii 20.6.44, katoamisesta ei mitään tietoa (s-henk 15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 10.7.44 Suur-Sai skp. Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Lähettänyt terveisiä radiossa 9.8.44 (Nikkilä 2 ja Pl.M 6).[xix] Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hautauskunta Mäntyharju (SArk).

PAASKUNTA, JUKKA VIHTORI 28.2.1924 Kaarina, korpraali 15./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 13.7.44 (Tur) V-Suo skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii lähellä 20.6.44 (K-kortti). Katosi vetäydyttäessä uusiin asemiin (Pl.M 2). Tarkki 1996, s.231: kaatuneeksi on todettu Paaskunta Kolikkoinmäellä. Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Turku (SArk).

PARTANEN, VILHO SAKARI 12.11.1918 Pielisensuu, sotamies 2./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk Pohjois-Karjalan skp. 8.7.44, 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 12.7.44 P-Kar skp. Kadonneena poistettu pataljoonan kirjoista päivämäärällä 20.6.44 (I/20.Pr.E 22.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii taistelussa 20.6.44 (K-kortti). Julistettu oikeuden päätöksellä 7.11.47 kuolleeksi 20.6.44 (K-kortti). Katoamisaika 206.44, katoamispaikka Talikala, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hauta/hautauskunta ei tiedossa (SArk).

PASURI, EERO 6.6.1922 Vuoksela, alikersantti 13./20.Pr.
Kuollut sotavankeudessa (SArk ja Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin, tuntolevy- ja kantakortit paloivat Vii (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Vii skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Sotavankileiri N:o 158, Tšerepovetsin kaupunki, Vologdan alue, kuollut sotavankeudessa NL:ssa, Tšerepovetsissa 20.6.44 (Rukiver ja SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä asemista, radiolähetyksessä mainittu sotavankina (Nikkilä 1, Pl.M 2 ja 6). Osoite- ja henkilötiedustelut Neuvostoliitosta: 22.8.59 NL:n Punainen Risti ja Punainen puolikuu vastasi SPR:n 24.8.56 tekemään tiedusteluun, ettei sillä ole tietoja Pasurista (Nikkilä 1). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Neuvostoliitto Tšerepovets, hautauskunta Hollola (SArk).

PAUNONEN, TOIVO 10.4.1909 Karhula, korpraali 13./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). 20.6.44 joutunut Vii vangiksi (LKA 17.8.44).[xx] Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi. Em. myöhemmin yliviivattu (Pl.M 2). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets (Rukiver).

PELTONEN, KASPER 24.1.1910 Lammi, alikersantti 1./20.Pr.[xxi]
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi tehdessä Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (LKA 1). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Kaatuneena (20.6.) poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 5.7.44). Oletetaan joutuneen vangiksi (I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Haavoittunut molempiin jalkoihin jääden vihollisen puolelle vangiksi (Pl.M 2 ja 7). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Lammi (SArk).

PENTTILÄ, ARVO KALERVO 25.8.1923 Lappee, sotamies Krh.K/20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatuneena (20.6.) poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 5.7.44). Kuolinaika 21.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Lappeenranta (SArk).

PURANEN, RAJU INTO 13.5.1921 Pietarsaari, sotamies 14./20.Pr.
Ammuttiin vangittaessa (Rukiver). Kuollut sotavankeudessa (SArk). Katosi Vii 20.6.44 (14.K:n kadonneiden vihko ja LKA 3).[xxii] IV/20 Pr:n adjutantin, luutnantti M. Sihvolan lähete 24.7.44: “sotamies Puranen katosi Viipurin taistelussa 20.6.44, eikä hänen kohtalostaan ole sen tarkempaa selvyyttä onko hän joutunut vangiksi tai kaatunut” (Purasen s-henk). Oletetaan joutuneen vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi (Pl.M 2). Sotavankeudesta 22.11.44 palannut Toivo Arponen: Puranen ammuttiin pistoolilla vangitsemisen jälkeen (Nikkilä 2). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Helsinki (SArk).

PÄÄKKÖNEN, TOIVO JOHANNES 2.8.1923 Rovaniemi, korpraali 1./20.Pr.
Kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu (SArk). Kuollut haavoihinsa 20.6.44 matkalla 43.Sotasairaalaan (s-henk 26.10.44). Haavoittumisaika 20.6.44, haavoittumiskunta Vii, kuolinpaikka 43. Sotasairaala, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Rovaniemi (SArk).

RAINEVAARA, EINARI ANTTI 8.11.1922 Pulkkila, sotamies 14./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Raa skp (15.KEK 12.7.44). Katosi, todennäköisesti ei ole joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (Pm, LKA 2 ja K-kortti). 13.KEK evakuoinut, päiväkäsky N:o 293, ollut haudattuna Luumäellä rivi 1, paikka 24 (15.KEK 12.7.44). Kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Tienhaara, kuolinkunta Vii ja hautauskunta Pulkkila (SArk).

RANNIKKO, ARVO 3.9.1922 Perniö, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Rannikko katosi Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Kaavun lausunto 9.8.44). Vankileirit Volosovo ja Tšerepovets. Leningradin radiossa 11.07.44 Suomessa kuultuna nimellä Rannikko Arto mainittu joutuneen vangiksi.

RAUTIAINEN, AATU OLAVI 4.12.1923 Siilinjärvi, sotamies 13./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin, tuntolevy- ja kantakortit paloivat Vii (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus P-Sav skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Jäi vangiksi 26.6.44 Vii (RNi). Vankileirit Volosovo, Usman ja Tšerepovets.

Ote Olavi Rautiaisen artikkelista Sotavankina Venäjällä: ”He ajoivat sivuvaunullisilla moottoripyörillä ja sivuvaunussa istuva ampui konepistoolillaan lyhyitä sarjoja sinne, missä olettivat olevan meikäläisiä. Pataljoonan komentaja (Kirma) juoksi noin 40 metriä edellä minua, keskellä katua ja pistooli kädessä. Ryssät ampuivat hänet välittömästi. Minä ehdin hypätä sivuun ja piilouduin erään raunioituneen rakennuksen pihalle olleen pesuammeen alle. Amme oli minun majani kuudetta vuorokautta… ruokana minulla oli vain muutamia näkkileipäpalasia,… vettä ei ollut lainkaan… yhtenä yönä onneksi satoi vettä… Odotin ja odotin, että meikäläiset valtaisivat Viipurin takaisin, niin kuin oli aikaisemmin lupailtu, mikäli Viipurista joudutan vetäytymään… Koiriakin, mutta mikä lie ollut, kun nekään eivät minua vainunneet. 26.päivänä ajattelin, etten kestä enää vannan alla kun yhden vuorokauden. Tuona päivänä tuli venäläinen siviilimies pihaan niittämään hevoselleen heiniä… kipristin varpaita, ettei viikate satu niihin… mies näki saappaani… heitä oli kuusi konepistoolimiestä… kun yritin ylös, pyörryin… sotilaat taluttivat minut kainaloista tukien muutaman korttelin päähän kuulustelupaikalle”(Kasurinen 1990 ja Kirma 2004).[xxiii]

REIMAN, ARVI BERNHARD 17.10.1921 Uusikirkko, sotamies III/20.Pr.
Katosi sotavankeudessa (Rukiver). Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii Ristimäessä 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk III/20.Pr 20.6.44, 15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 10.7.44 Vii skp. Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Neuvostoliitosta 23.11.44 palannut sotavanki kertoi Reimanin jääneen sotavankileirille (Pl.M 6, Nikkilä 1). Joulukuussa 44 Reiman on ollut Lotinapellossa ja vielä keväällä 45 sotavankeudessa (Nikkilä 1). Isä saanut kuulla eräältä palanneelta vangilta, että Reiman oli hengissä (Pl.M 6).

III/20.Pr:n pastorin, luutnantti Viljo Pitkäsen kertomus 23.10.44 Reimanin katoamisesta: ”sotamies Reiman katosi 20.6.44 Viipurin taistelujen aikana Ristimäen hautausmaalla jääden kentälle mahdollisesti kaatuneena oheisen peitepiirroksen osoittamaan paikkaan. Nähty viimeksi yllä mainitussa paikassa 20.6.44 ollen todistajina alikersantti Esko Partio ja sotamies Artturi Josefsson.” Peitepiirroksessa lukee, että paikkaan 6732, 434 (lehti Vii 1:100.000) jäi mahdollisesti kuolleena korpraali Koskinen ja sotamies Arvi Reiman sekä paareille vaikeasti haavoittuneena sotamies Paavo Hautamäki.(Reimanin s-henk).

Katoamisaika 20.6.44, katoamispaikka Ristimäki, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Vammala (SArk).

REINIKAINEN, ARVI 20.10.1911 Lohja, kersantti II/20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut taistelukentällä Tienhaarassa 20.6.44, kuoli ilmapommituksessa I/20.Pr:n lääkäri haudannut tapahtumapaikalle (s-henk II/20.Pr. 22.6.44 ja 13.KEK 30.8.44). Kaatui 20.6.44 Tienhaarassa, ennakkoilmoitus 30.7 ja kuolinilmoitus 30.8.44 Salo skp (13.KEK). Henkensä antaneena poistunut päivämäärällä 20.6.44 (II/20.Pr. päiväkäsky 10.7.44). Kaatui Tienhaarassa 20.6.44 (K-kortti). Kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Tienhaara, kuolinkunta Vii ja hautauskunta Lohja (SArk).

RENTOLA, VILJO ELIAS 6.4.1910 Pukkila, kersantti 15./20.Pr.[xxiv]
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin, kuolinilmoitus P-Uud skp (15.KEK 12.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44).

Rentola kertoi vuonna 1966 vangitsemisestaan: ”… Juostiin kirjastotaloa kohti, se oli Torkkelin puistossa. Päästiin ikkunasta kirjastoon. Kaksi miestä haavoittui matkalla…levättiin kirjastossa … siellä niitä kulki puistossa ryssiä koko ajan puistossa… Silloin hyppäsi venäläinen ikkunan eteen. Minä nostin nenäliinan ylös. Se näytti aseen piipulla – Nouse ylös ja tule ulos… Minä näytin käsillä merkkiä kirjastoon päin: siellä on vielä toisiakin. Siinä oli niillä mukana joku luutnantti. Hän vei minut kirjaston ovelle, pani minut menemään edeltä ja tuli itse konepistooli kädessä perästä. Hän käski merkkikielellä joukkueen tulemaan yksitellen ulos riviin. Minut pantiin ensimmäiseksi ja mies miehen jälkeen koottiin neliriviin.. Ei ollut mitään kuulusteluja. Siihen tuli joku majuri. Hänellä oli filmikamera. He puhuivat jotakin keskenään ja sitten meitä alettiin marssittaa Torkkelin puistossa edes takaisin. Ensin marssittiin yhteen suuntaan. Täyskäännös ja taas marssittiin takaisinpäin. Se majuri oli sivussa ja filmasi marssia. Me marssittiin melko kauan edes takaisin. Tuli ilta, ja meidät vietiin yhteen porttikäytävään. Hämärässä meidät vietiin porttikäytävästä tiilirakennukseen yön viettoon. Vartiomies oli koko ajan ovella. Se vartiomies antoi suomalaista näkkileipää, yöllä sitten meitille heitteli sitä” (Rintala 1966 ja Lappalainen 1991, s.249). Ks. myös Nurmisto Eero. ”Rentola katosi Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Kaavun lausunto 9.8.44).

Vankileirit Volosovo, Borovitši, Tšerepovets. Leningradin radiossa 11.07.44 mainittu joutuneen vangiksi.

RILASMAA, VIENO ILMARI 15.6.1922 Sysmä, korpraali 3./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 28.3.45 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 11.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm).

Korpraali Rilasmaa kertoo: ”Kun kuulimme kovan räjähdyksen arvasimme Linnansillan lentäneen ilmaan. Aloimme pyrkiä keskustan kautta pois. Yhtäkkiä kadunkulman takaa aivan läheltä panssarivaunu ampui tykillään. Lopperi ja Virtanen paiskautuivat katuun jääden liikkumattomiksi. Itse olin puolipökerryksissä, korvat lukossa pitkät ajat. Minut otettiin vangiksi ja kuljetettiin pois” (Tarkki 1996, s.184–185).

Vankileirit Duma, Pietari Suuren sotavankisairaala Leningradissa ja Tšerepovets (Rukiver).

ROMU, REINO 14.8.1922 Kanneljärvi, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäydyttäessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Vii skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Romu katosi Viipurin taistelussa 20.6.44 eikä ole silminnäkijöitä koska koko joukkue jäi ryssien saartamaksi” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Kaavun lausunto 9.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.

SALONEN, MARTTI KALERVO 6.4.1922 Sysmä, sotamies 3./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 4.7.44, 15.KEK 11.7.44, LKA 1 ja K-kortti). Kuolinilmoitus 11.7.44 Lah skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 6.8.54. Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Sysmä (SArk).

SALONEN, OLAVI 13.1.1923 Suistamo, sotamies 13./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin, asiakirjat tuhoutuivat (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Sort skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Joutunut vangiksi Vii 20.06.44 (SArk. T 19472/1). Vankileirit Leningrad, Pietari Suuren sotavankisairaala Leningradissa, Volosovo ja Tšerepovets.

SALONEN, OTTO PENTTI 17.12.1917 Savonlinna, sotilasvirkamies IV/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin, henkilötiedot puutteelliset syystä, että tuntolevy- ja kantakortit ovat kadoksissa (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 12.7.44 Hel skp. Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii lääkärinä 20.6.44 (K-kortti). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 14.4.50 (K-kortti). Joutunut sotavangiksi (Malmi 1995).[xxv]

”JSp:lle oli jäänyt vähemmän kuin kymmenen potilasta, näistä muutamia mielenhäiriöön joutuneita. … Sinne lienevät jääneet myös pinossa olleet arkutetut sankarivainajat, hekin kuljetusta odottamassa. Lääkäri Salonen ja lääkintävääpeli Eino Olavi Varjola jäivät haavoittuneiden luo” (Tarkki 1996, s. 90–91).

Viljo Myllyniemi: “Tultuani JSP:lle olivat tohtori Salonen ja lääkintävääpeli Varjola ulkona villapaitasillaan ja tohtori oli erittäin hermostunut, Kysyin Varjolaita, miksi JSP:tä ei ole tyhjennetty. Sain vastaukseksi, että kaikki jotka pystyivät kävelemään, koskien myös JSP:n henkilökuntaa, ovat poistuneet täältä. Tohtori on tehnyt kaikkensa paaripotilaiden pois siirtämiseksi mutta apua ei ole saatu edes prikaatin esikunnasta. Kysyin Varjolalta, kuinka monta potilasta sisällä on, sain vastaukseksi seitsemän potilasta. Heille on tohtori antanut rauhoittavan pistoksen ja he nukkuvat eikä tohtori jätä potilaitaan enkä minäkään jätä tohtoria. Katsoessani JSP:n edustan suojaksi hiekkasäkeistä rakennetun varustuksen yli näin noin 50 miehen suuruisen venäläisosaston etenevän kohti JSP:tä. Sanoin Varjolalle, että ne ovat ryssiä ja minua ei täällä tarvita vaan minun on saamani käskyn mukaan pyrittävä kohti Linnansiltaa. Mihin tohtori Salonenkin totesi olevan parempi, että paikalla ei ole aseistettuja miehiä “(Kirma 2004).

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Helsinki (SArk).[xxvi]

SALONEN, UNTO OLAVI 23.6.1921 Helsinki, sotamies 16./20.Pr.
Katosi sotavankeudessa (Rukiver). Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk 15.KEK 13.7.44, E-Uud skp. 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 13.7.44 E-Uud skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi 20.6.44 (K-kortti). Erään sotavankeudesta palanneen sotilaan kertomana Salonen joutui vangiksi (Pl.M 3). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Porvoo (SArk).

SEPPÄNEN, MARTTI ELIS 21.12.1917 Mikkelin mlk, kersantti III/20.Pr.
Katosi sotavankeudessa (Rukiver). Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii Loikkasessa 21.6.44, nähty haavoittuvan pahoin, ollen sen jälkeen vihollisen saartamana taistelussa ja todennäköisesti siinä kuollut (s-henk 13.KEK 29.8.44, 15.KEK ja LKA 1), ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 29.8. Suur-Sai skp (13.KEK). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi 21.6.44 taistelussa Vii (K-kortti). Neuvostoliitosta palannut sotavanki oli 45 kesällä Mikkelissä Seppäsen veljelle kertonut Seppäsen olleen vankina Neuvostoliitossa toinen jalka poikki (Pl.M 6). Osoite- ja henkilötiedustelut Neuvostoliitosta: 23.10.59 NL:n Punainen Risti ja Punainen puolikuu vastasi SPR:n 17.6.58 tekemään tiedusteluun, ettei sillä ole tietoja Seppäsestä (Nikkilä 1). Julistettu kuolleeksi 13.9.57 (K-kortti). Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hautauskunta Mikkelin mlk. (SArk).[xxvii]

SIITONEN, EINO 22.4.1920 Rautu, kersantti 9./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii Loikkasessa 21.6.44. Nähty taistelussa viimeksi, ei tarkempia tietoja, viimeksi näki sotamies Halonen (s-henk 15.KEK 11.8.44). Katosi Viipurissa (LKA 3). Kuolinilmoitus 11.8.44 Vii skp. Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 21.6.44 (LKA 3[xxviii] ja K-kortti). Julistettu kuolleeksi 8.5.50 (K-kortti).

Otteita Eino Siitosen joukkueen johtajan, vänrikki A. Savolaisen kertomuksesta 21.10.44 Siitosen katoamisesta: ”Määräsi eräs 3.Pr:n luutnantti hänet varmistamaan pohjoisessa räjähdysainevarastolle menevään tien risteykseen noin 150 m II/3.Pr:n komentopaikasta. Näin kersantti Siitosen edellä mainitussa paikassa. Samaan aikaan näki hänet useampikin 9./20.Pr:n mies. Koko ajan ampui vihollinen kiivaasti tykistöllä molemmin puolin tietä. Tämän jälkeen ei kukaan 9./20.Pr:n mies muista nähneensä kers. Siitosta. Oletan hänen saaneen joko täysosuman tai sitten menneen tien pohjoispuolella olevalle kalliolle, jonne luulen hänen kaatuneen.” (Siitosen s-henk).

Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hautauskunta Pieksämäki (SArk).[xxix]

SIPPEL, STIG/SIGE 5.8.1919 Helsinki, luutnantti Er.Ps.K
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatunut Vii 20.6.44, ruumis jäi tuhoutuneeseen panssarivaunuun Vii kadulle (s-henk Ps.Pr. 22.6.44). Ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 31.8.44 Kanta-H skp (13.KEK). Kaatui taistelukentällä Vii 20.6.44, ruumis jäi kentälle (s-henk 13.KEK 31.8.44). Kaatui Vii 20.6.44 (K-kortti).

”Sippel oli vaunuineen jäänyt kaupunkiin viimeiseksi ja yrittänyt tulellaan hidastaa vihollisen etenemistä. Noin kello 16.40 vaunu joutui Kannaksenkadulla usean Sotkan maaliksi. Yksi kranaatti ehti läpäistä tornin. Luutnantti Sippel ja panssarimies Adiel Sorvisto saivat heti surmansa” (Lappalainen 1991, s. 239).

”Yht’äkkiä Sippel antaa Virtaselle (vaunun ajaja) komennon ajaa nopeasti suoraan eteenpäin. Sotka, T-34, lähestyy Kannaksenkadulla. Virtanen ajaa suurinta nopeutta mutkitellen mutta vaunun torni saa osuman. Tornista ei kuulu mitään. Kaartaessa telaketju irtoaa ja vaunu pysähtyy. Sisältä ei kuulu mitään. Virtanen pakenee vaunusta. Sippel ja Sorvisto jäävät vaunuun” (Tarkki 1996, s. 137–138).

Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Hämeenlinna (SArk).

SORVISTO ADIEL, 3.4.1922 Ylivieska, sotamies Er.Ps.K
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatui taistelukentällä Vii 20.6.44, ruumiin kohtalosta ei tietoa (s-henk 13.KEK 3.9.44). Ennakkoilmoitus 25.7. ja kuolinilmoitus 3.9.44 Kok skp (13.KEK). Kaatui Vii 20.6.44 (K-kortti). Kaatui Vii 20.6.44, jäänyt vihollisen puolelle (S-passi). Ks. Myös Sippel Stig.

Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Ylivieska (SArk).

SUNDQVIST, MIKKO 5.1.1922 Lahti, sotamies 5./20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatunut Vii 20.6.44, kranaatti keskelle rintaa, ruumis jäänyt kentälle (s-henk 1I/20.Pr. 24.6.44). Ennakkoilmoitus 7.7. ja kuolinilmoitus 31.8.44 Lah skp (13.KEK). Kaatui taistelukentällä Vii 2l.6.44, haavoittui kranaatin osuessa keskelle rintaa (s-henk 13.KEK 31.8.44). Henkensä antaneena poistunut päivämäärällä 20.6.44 (II/20.Pr. päiväkäsky 10.7.44). Kaatui Vii 20.6.44 (K-kortti).

Tarkki 1996, s. 102–103: ”Ensin kuului tuskallista, sydäntä riipaisevaa, kovaäänistä valitusta. Sitten koko alueelle kuuluva huuto ’Jeesus Kristus armahda!’. Vähitellen voimien ehtyessä valitus hiljeni ja sammui. Sankarivainaja. Ei ole vaikea arvioida, miten tämä on vaikuttanut pakokauhuisiin miehiin. Korpraali Eino Kotkanen oli mennyt Aaltosen miehiltä kysymään haavoittuneen nimeä. ’Sundqvist’, oli vastaus. Hänet oli jätetty paareilla makaamaan taisteluhaudan pohjalle. Sankarivainaja Mikko Sundqvistin luut ovat jossakin Ristimäessä umpeutuneessa taisteluhaudassa, jonne taistelun jälkeen alueen siivoojat ovat paarit kumonneet.”

Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Heinolan mlk (SArk).

SUOANTTILA, ILMARI 14.3.1909 Luumäki, alikersantti 13./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 12.7.44 P-Uud skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 8.8.50 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Loppi (SArk).

SUOMINEN, REINO LEONARD 25.2.1922 Halikko, sotamies IV/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Salo skp (15.KEK 12.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Halikko (SArk).

SUURONEN, ARVID 4.5.1910 Nuijamaa, sotamies 13./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 12.7.44 Suur-Sai skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Katosi vetäydyttäessä uusiin asemiin (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 8.8.50 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Lappeenranta (SArk).

SUUTARINEN, VILJO ENSIO 10.2.1911 Pielisjärvi, kapteeni 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan vastaiskussa (s-henk I/20.Pr. 3.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 11.7.44 Salo skp (15.KEK). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Kadonneena poistetaan pataljoonan kirjoista (I/20.Pr.E 28.6.44). Katosi pataljoonan vastaiskussa (Pl.M 2).

Pataljoonan adjutantin, luutnantti M. Eskolan allekirjoittamassa lähetteen otsikossa viitataan mahdolliseen vangiksi joutumiseen: ”Oheisena lähetetään 20.6.44 Viipurin taistelussa kadonneen (mahdollisesti vangiksi joutuneen) V.E. Suutarisen henkilöpaperit” (I/20 Pr:n asiakirja N:o 1201/13/19.7.44).

”Omat ja vihollinen olivat jo sekaisin. Viimeksi Suutarinen oli nähty (lähetin tekemä havainto) vihollisosaston piirittämänä. Hän oli pyörinyt ympäri yrittäen puolustautua käsiinsä saamalla tyhjällä konepistoolilla ja huutanut ’aseveljet, tulkaa auttamaan!” (Tarkki 1996, s. 124).

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Lieksa (SArk).

TAMMELA, AHTI ANTERO 22.7.1923 Huittinen, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus E-Sat skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). ”Kadonnut sotatoimissa Viipurissa 20.6.44. Ei silminnäkijöitä. Varmuutta ei ole siitä, onko joutunut vangiksi, kaatunut tai haavoittuneena jäänyt vihollisen puolelle, koska koko joukkue joutui kadoksiin” (s-henk, yks.pääll. lausunto 2.10.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Volosovo, Borovitši, Tšerepovets. Joutui Hangossa sairaalaan.

TIKKANEN, UNTO OLAVI 2.10.1921 Helsinki, sotamies 14./20.Pr.
Siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (SArk). Kaatui Vii 20.6.44 Pappilanniemessä (14.K:n kadonneiden vihko). Ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 30.7.44 Hel skp (13.KEK). Kaatunut taistelukentällä Vii Pappilanniemessä 20.6.44, ruumis jäänyt kentälle, jäämistö kentälle (s-henk 13.KEK 30.7.44). Alikersantti Lihavainen ja sotamies Tikkanen kaatuivat Vii taistelussa (IV/20.Pr. asiakirja N:o 209/I/13/10.7.44). Jäi kentälle (s-henk Hel skp. 3.8.44). Kaatunut Vii 20.6.44 (K-kortti).[xxx] Kuolinaika 20.6.44, kuolinpaikka Pappilanniemi, kuolinkunta Vii, hautauskunta Helsinki (SArk).

TSIIKKONEN, VIHTORI 28.1.1923 Suojärvi, sotamies 15./20.Pr.[xxxi]
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk IV/20.Pr. 7.7.44, 15.KEK 13.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 13.7.44 Sort skp. Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Ei K-korttia. Katosi (Pl.M 2). Sotavankina Neuvostoliitossa vuonna 55 (Pl.M 9). Aluksi hautapaikkana Suojärvi (SArk). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hauta/hautauskunta ei tiedossa (SArk).

TUOMINEN, ONNI ARVO 21.11.1912 Sysmä, sotamies 6./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 28.3.45 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, ajoi hevosta, joka nähty tuhoutuneena Viipurissa, kuolinilmoitus Lah skp (15.KEK 10.7.44). Ajoi hevosta, joka nähty tuhoutuneena pommista Viiprin kadulla (LKA 1). Kadonneena 20.6. poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 5.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets (Rukiver). Puhunut Leningradin radiossa 8.7.44 (Rukiver).

TUPALA, SULO 22.7.1923 Joutsa, sotamies 9./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 21.6.44, nähty haavoittuvan (s-henk 13.KEK 31.7.44, III/20.Pr. 20.7.44 ja LKA 1). Katosi Vii 21.6. ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 31.7. Lah skp (13.KEK). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm, ja K-kortti). Katosi Vii Karjalan esikaupungissa, nähtiin haavoittuvan (Nurminen 2006). Julistettu kuolleeksi 21.8.59 (K-kortti). Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hautauskunta Joutsa (SArk).

TURPEINEN, YRJÖ ULJAS 19.10.1922 Lappee, sotamies Krh.K/20.Pr.
Kaatui, siunattu ja haudattu (Sark). Kaatuneena poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 5.7.44). Julistettu kuolleeksi 8.8.50. Kuolinaika 20.6.44, kuolinkunta Vii, hautauskunta Lappeenranta (SArk).

TÖRTTÖ, LEO 15.7.1923 Suistamo, sotamies 13./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (s-henk 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm, K-kortti). Katosi (Pl.M 2). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Kiuruvesi (SArk).

VANHANEN, LAURI 1.3.1922 Vuoksela, sotamies 15./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44, katosi vetäytyessä uusiin asemiin (15.KEK ja LKA 1, kuolinilmoitus Vii skp (15.KEK 13.7.44). Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets.

VARJOLA, EINO OLAVI 22.7.1915 Orimattila, vääpeli IV/20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.7.44 vetäytyessä uusiin asemiin (s-henk IV/20.Pr. 6.7.44 ja 15.KEK 12.7.44). Kuolinilmoitus 12.7.44 P-Uud skp. Oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja IV/20.Pr. 8.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Jäi vetäytyessä vihollisen puolelle (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 20.10.50 (K-kortti). Joutunut sotavangiksi (Malmi 1995).[xxxii]
Korpraali Paavo Salonen kertoo kuulustelupöytäkirjassa 16.10.44 JSp:n vääpelin, vääpeli Varjolan katoamisesta 20.6.44 seuraavaa: ”ennen Viipurin taisteluun joutumista vetäytymisvaiheeseen olin saanut tehtäväksi lähteä hakemaan autoa prikaatin komentopaikalta kaatuneitten kuljetukseen, jota en kuitenkaan saanut. Tullessani takaisin oli tilanne muuttunut yleiseksi joukkojen vetäytymiseksi. Heti JSp:lle saavuttuani Naistensairaalaan, jossa JSp sijaitsi, sain tehtävän vääpeli Varjolalta lähteä kävelemään potilaiden mukana Kannaksen katua pitkin Linnansillan kautta pois vääpeli Varjolan jäädessä JSp:lle kuormissa olevien vaikeasti haavoittuneiden luo, jotka eivät itse omintakeisesti pystyneet liikkumaan. Muuta en asiasta tiedä” (Varjolan s-henk).

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Orimattila (SArk).

VESIKKO, ARVI SYLVESTER 14.4.1915 Kurkijoki, alikersantti Tyk.K/20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). ”… vihollisen panssarivaunujen ja jalkaväen murtauduttua läpi linjojemme ja oman jalkaväen vetäytyessä oli alikersantti Vesikko (tykkiryhmän johtaja) antanut käskyn miehilleen lähteä kellarista oman jalkaväen mukaan lähtien itse viimeiseksi kellarista. Samana aamuna oli hän loukannut oikean jalkansa… ja se oli huomattavasti turvonnut… on luultavaa, ettei hän näin ollen pystynyt seuramaan omaa jalkaväkeä, ja lisäksi on se mahdollisuus että hän vielä vetäytyessään mahdollisesti haavoittui mutta varmaa ei ole…” (s-henk, yks.pääll. luutnantti Ahlfors 30.6.44). Katosi Vii 20.6.44, jäi jalka loukkaantuneena erään talon kellariin (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus Käk skp (15.KEK 8.7.44). Kadonneena 20.6. poistetaan prikaatin kirjoista (20.Pr.E 5.7.44). Katosi Vii 20.6.44, oletettavasti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44). Nähty jäävän vihollisen käsiin vahingoittumattomana (Pl.M 3). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Vankileirit Vii, Papulanlahti 25.12.44 Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets. Leningradin radiossa 11.07.44 Suomessa kuultuna nimellä Vesikko Arvi (Rukiver ja Nikkilä 3).

VIHERKOSKI, UNTO KALERVO 26.9.1923 Uusikirkko, sotamies 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 3.7.44, 15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 10.7.44 Salo skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm, K-kortti). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 31.1.49 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hauta/hautauskunta ei tiedossa (SArk).

VIHONEN, ERKKI KALERVO 26.12.1911 Sääksmäki, sotamies 1./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 25.12.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun, kuolinilmoitus Lou-H skp (15.KEK 10.7.44). Katosi pataljoonan vastaiskun aikana (LKA 1). Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Jäänyt vangiksi Vii ratapihalla 20.6.44, vankileirit Leningrad, Pietari Suuren sotavankisairaala Leningrad, Volosovo, Borovitši ja Tšerepovets, kaupunki. Leningradin radiossa 11.07.44 (Rukiver ja Nikkilä 3).

VIITALA, KALERVO HENRIK 21.11.1922 Virrat, sotamies 14./20.Pr.
Katosi sotavankeudessa (Nikkilä 2). Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, on todettu jääneen haavoittuneena JSp:n mukana vihollisen vangiksi (s-henk 15.KEK 28.7.44 ja LKA 2). Kuolinilmoitus 28.7.44 P-Sat skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). Haavoittui Vii 20.6.44. Katosi Vii 20.6.44 (14.K:n kadonneiden vihko). Nähty jäävän vihollisen käsiin vahingoittumattomana (Pl.M 3). Todettu jääneen JSP:n mukana vihollisen vangiksi Vii (SArk. T 19472/3). Katosi Vii 20.6.44 (K-kortti). Haavoittuneena jäi vihollisen vangiksi (Pl.M 2 ja 7). Julistettu kuolleeksi 20.10.50 (K-kortti). Ollut sotavankeudessa (Malmi 1995).[xxxiii]

14./20.Pr:n päällikön, luutnantti E. Pengerkodin selostus 21.7.44 Viitalan katoamisesta: ”Sotamies Viitala haavoittui Viipurin taisteluissa 20.6.44 vaikeahkosti ja vietiin välittömästi joukko-osaston JSp:lle. Joukkojen vetäytyessä Viipurista jäi em. JSp vaikeasti haavoittuneine potilaineen sinne ja on siis todennäköisestä, että sotamies Viitala on jäänyt haavoittuneena vihollisen vangiksi (Viitalan s-henk).

Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Virrat (SArk).[xxxiv]

VIRTALA, AHTI AULIS ORTAMO 22.3.1922 Nastola, sotamies 5./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44, haavoittui, jäi ilmeisesti Vii (s-henk II/20.Pr. 3.7.44, 15.KEK 10.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 10.7.44 Lah skp. Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii taistelussa 20.6.44 (K-kortti). Haavoittui ja katosi (Pl.M 2 ja 7). Julistettu kuolleeksi 20.10.50 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Nastola (SArk.)

VIRTANEN, ESKO ALARIK 7.4.1923 Joutsa, sotamies 9./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 21.6.44, nähty haavoittuvan (s-henk III/20.Pr. 16.7.44, 13.KEK 31.7.44 ja LKA 1). Katosi Vii, ennakkoilmoitus 13.7. ja kuolinilmoitus 31.7. Lah skp (13.KEK). Katosi Vii, nähty haavoittuvan (Nurminen 2006). Katosi Vii 21.6.44 (K-kortti). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Julistettu kuolleeksi 1965 (Nurminen 2006). Katoamisaika 21.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 21.6.44, hautauskunta Joutsa (SArk).

VIRTANEN, PAUL EMIL 29.8.1911 Somero, alikersantti 1./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 4.7.44, 15.KEK 12.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 12.7.44 Salo skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm, K-kortti). Katosi pataljoonan tehdessä vastaiskun (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 29.8.47 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Lohja (SArk.)

VIRTANEN, VILJO ILMARI 13.1.1914 Hartola, sotamies 3./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 4.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 11.7.44 Lah skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (K-kortti). Katosi (Pl.M 2). Sotavankeudesta 28.3.45 palannut Vieno Rilasmaa: Virtanen kaatui 20.6.44. Ks. myös Rilasmaa Vieno. Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Hartola (SArk).

VIRTANEN, YRJÖ ILMARI 28.4.1920 Pusula, sotamies 13./20.Pr.
Palannut sotavankeudesta 22.11.44 (Rukiver). Katosi Vii 20.6.44 vetäytyessä uusiin asemiin, henkilöasiakirjat tuhoutuivat (15.KEK ja LKA 1), kuolinilmoitus P-Uud skp (15.KEK 12.7.44). Todennäköisesti joutunut vangiksi (IV/20.Pr. 8.9.44). … kohtalosta ei ole tietoa ovatko säilyneet elossa vai ovatko kaatuneet (s-henk, yks.pääll. lausunto 11.10.44, ks. myös Laine). Virtanen kertoi Hangon kuulusteluissa 29.11.44 jääneensä taistelussa 20.6.44 venäläisten selustaan ja sieltä pois yrittäessään joutuneensa vangiksi saman komppanian Volmar Lehtisen ja Antti Iltasen kanssa (Nikkilä 3, Pl.M 3). Vankileirit Volosovo, Usman ja Tšerepovets. Leningradin radiossa 8.7.44. Nimi mainittu myös ämyrissä 21 tai 22.6.44 (Rukiver ja Nikkilä 3).[xxxv]

VUORENPÄÄ, HEIKKI ARMAS 28.3.1918 Kuhmoinen, sotamies 3./20.Pr.
Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi (SArk). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (s-henk I/20.Pr. 4.7.44, 15.KEK 11.7.44 ja LKA 1). Kuolinilmoitus 11.7.44 Lah skp. Todennäköisesti joutunut vangiksi (20.Pr.E 5.8.44 ja I/20.Pr. 2.9.44). Katosi Vii 20.6.44 (Pm). Katosi Vii 20.6.44 pataljoonan tehdessä vastaiskun (K-kortti). Katosi (Pl.M 2). Julistettu kuolleeksi 20.10.50 (K-kortti). Katoamisaika 20.6.44, katoamiskunta Vii, kuolinaika 20.6.44, hautauskunta Sysmä (SArk).

VIITTEET

1. Ote 20. Prikaatin komentajan, eversti Armas Kempin kertomuksesta Viipurin taistelusta 20.6.1944: ”Vielä epätäsmällisten tietojen perusteella 23.6.44 ovat prikaatin tappiot kaatuneina: 1 upseeri 3 aliupseeria ja 15 miestä; haavoittuneina 3 upseeria 23 aliupseeria 75 miestä, kadonneina 8 upseeria 47 aliupseeria 364 miestä. Kadonneiden joukossa on mm. IV P:n komentaja majuri Kirma, joka oli nähty viimeksi Linnasillan itäpuolella vähäistä ennen sillan räjäyttämistä sekä I P:n komentaja kapteeni Malinen, joka on todennäköisesti kaatunut vastaiskua johtaessaan.” 20. Prikaatin taistelukertomuksia ja muistiinpanoja (SArk. T 10643).

2. Suomen sota 1941–45, Sotahistorian laitos, seitsemäs osa, 1957. Jatkosodan historia, Sotatieteen laitos 1993. Jatkosodan pikkujättiläinen, 2006.

3. Arponen ja Meuronen vastaavat itse asettamaansa kysymykseen kadonneiden suuresta määrästä Teloitetut-kirjassaan, sivulla 64: ”Haastattelemamme prikaatin miehet, upseerit ja sotapapit pitävät lukua mahdottomana, aivan liian korkeana. Outona sitä pitävät myös historioitsijat. He toteavat toisaalta, että jatkosodan tappioluettelot olivat puutteellisia ja että tilanne oli tuolloin erityisen sekava.”

4. Tarkin ajoittain hyvinkin yksityiskohtaista taistelutilanteiden kuvausta on myös pidetty liian subjektiivisena näkemyksenä Viipurin tapahtumien kulusta. Ammattisotilas-lehden päätoimittaja Petteri Leino kirjoittaa lehtensä numerossa 2/2007 artikkelissaan Viipurin taistelu 20.6.1944 kirjallisuudessa seuraavasti: ”Tarkki lähestyy aihetta erittäin subjektiivisesti, sillä hän toimi Viipurissa vastaiskuosaston johtajana. Hän pyrkii palauttamaan 20. Prikaatin maineen Viipurin tapahtumien osalta.” Samassa lehdessä yleisesikuntaeverstiluutnantti, sotahistorian tutkija Anssi Vuorenmaa toteaa artikkelissaan Kesän 1944 taisteluja on tarkasteltavana kokonaisuutena, että esimerkiksi Tarkin viitekehys on monesti aivan liian kapea. (Ammattisotilas 2/2007 sivut 6 ja 14.)

Uuno Tarkki, s. 10.3.1917 Humppila, ylioppilas Forssan yhteiskoulu 1938. Kadettikoulu 1941 ja 1945, kapteenikurssi 1947, esiupseerikurssi 1959. Varusmies JP 1 1938–39, RUK 1939, nuorempi upseeri II AK A.Var.K 1940, komppanianpäällikkö JP 4 1945–47 ja 1952–54, toimistoupseeri KevPr.E:n koulutustoimisto 1948–51, koulutusupseeri HämJP 1956–57, AUK:n johtaja Pohj.Sav.Pr. 1958–65, pataljoonan komentaja KaiPr. 1966–68, pataljoonan komentaja PorPr. 1968–71, evp 1971. Talvisodassa nuorempi upseeri JP 1:ssä Karjalan kannaksella, Kollaalla ja Nietjärvellä. Jatkosodassa komppanian päällikkönä JR 43:ssa Karjalan kannaksella 1942–43, komppanian päällikkönä JR 22:ssa ja 20. Prikaatissa Syvärillä, Karjalan kannaksella ja Tolväjärvellä 1942–44. Tarkki haavoittui Nuijamaalla 1941 ja Juustilassa 1944. (Kadettiupseerit 1920-1985, Kadettikunta ry. ja Upseeriliitto ry. Kajaani 1985, Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy. (Kadettiupseerit).

4./20.Pr:n päällikkönä ollut Tarkki määrättiin 20.6. aamulla muodostetun iskuosasto Tarkin päälliköksi.

Tarkki julkaisi kolme kirjaa, joissa käsiteltiin taistelua Viipurista: Miksi menetimme Viipurin (1990), Kaksi sotaa etulinjassa (1993) ja Taistelu Viipurista 20.6.1944 (1996). Erityisesti Tarkin viimeisimmässä kirjassa on kymmeniä kuvauksia 20. Prikaatin sotilaiden viimeisistä hetkistä Viipurissa.

5. Jukka Rislakki ja Sune Sahlstedt kirjoittavat Viipurin kadonneiden kohtaloista Helsingin Sanomissa kaksiosaisessa artikkelissaan 23.6.1995 ”Sotahistoriamme musta aukko” ja 2.7.1995 ”Toimiko Lappeenrannassa salainen kenttäoikeus?”: ”400 suomalaista katosi kuin maan nielemänä kesäkuussa 1944. Mihin? Kuka hävitti arkistosta tärkeät tuon ajan paperit”. Akateemikko Paavo Haavikko jatkoi aiheen pohdintaa vuonna 1999 kirjassaan Päämaja – Suomen hovi. Hän päätyy täydelliseen rikokseen: ”Lappeenrannassa tuomittujen Viipurin puolustajien kohtalo ja myöhempi tutkimus kertovat täydellisestä rikoksesta.” Toimittaja Tuomas Keskinen otsikoi Iltalehdessä 10.10.1999 Haavikon pohdinnan artikkelissaan ”Kyse on täydellisestä rikoksesta. Paavo Haavikko uskoo satojen sotilaiden kuolemantuomioon Lappeenrannassa kesällä 1944.” Lopullisesti rintamakarkuruuden ja Lappeenrannan Huhtiniemen mysteerin salaisine kenttäoikeuksineen selittävät ja yhdistävät keväällä 2006 Antti A. Arponen ja Martti Meuronen kirjassaan Teloitetut.

6. Vuonna 1957 julkaistussa Suomen sodan 1941–45 historiassa käytettiin 20. Prikaatin lopullisina tappioina Kempin ilmoittamia alustavia tappioarviolukuja. Tämä tieto siirtyi vuonna 1989 julkaistuun Jatkosodan historiaan, josta tieto kopioitiin vuonna 2006 julkaistuun Jatkosodan pikkujättiläiseen. Edellä mainittujen teoksien tiedot ovat olleet kadonneiden määrän lähtökohtana muissa teoksissa ja mediassa. Pasi Jaakkonen päättelee kadonneiden 20. Prikaatin miesten määräksi 74. Ilta-Sanomien artikkeli ”Vain 74 katosi Viipurissa”, julkaistiin 25.11.2006.

7. Ylikangas toteaa, että ”ei ole edes löydetty uskottavantuntuista hypoteesia sen selitykseksi, minkä vuoksi tuomiot ja niiden täytäntöönpano olisi tehty ja pidetty salassa”. Hän jatkaa samaa pohdintaa kirjoittamalla, että ”vankkoja kirjallisia lähdetietoja ei todellakaan ole toistaiseksi tavattu” (Ylikangas 2007, s. 287).

8. Vuonna 1985 Suomen Sotaveteraaniliitto alkoi koota tiedostoa Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneistä. Liitto luovutti tiedoston Sota-arkistolle vuonna 1991. Tiedostosta saattaa puuttua sodissa kaatuneita, joiden hautapaikka ei ole tiedossa. Tiedoston systemaattinen täydentäminen loppui 31.12.1997. Tiedosto on osin keskeneräinen ja tiedoiltaan tarkastamaton. Tietokanta löytyy osoitteesta http://www.mil.fi/perustietoa/sankarivainajat/. Malmi, Timo: Jatkosodan suomalaiset sotavangit neuvostojärjestelmässä. Suomen historian lisensiaattitutkimus. Tampereen yliopisto, 1995. Alava, Teuvo–Frolov, Dmitri–Nikkilä, Reijo: RUKIVER! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa. Edita Prima Oy, Helsinki 2002. (Rukiver).

9. Nikkilä, Reijo: ”Palanneiden sotavankien ilmoituksia kadonneista matrikkeli” 7.2.2005. http://www.klubi.fi/sotavangit/index.html 1.6.2007 ja ”Sotavankeudessa kuolleet suomalaiset” matrikkeli: http://www.klubi.fi/sotavangit 17.11.2005 1.6.2007.

10. Sota-arkistossa on hieman yli 50 arkistomapillista sotavankiasiakirjoja ja muita dokumentteja. Ne koostuvat mm. vankeuden aikana Suomessa kertyneestä ao. miehen asiakirjoista, omaisten kirjeistä, lehtileikkeistä, lentolehtisistä, taistelijatoverien kuulusteluista ja itse vankeudesta palanneen sotilaan kuulustelu-, yms. asiakirjoista. Vankeudesta palasi lähes 2000 suomalaista. Heistä kuulusteltiin karanteenileireillä, sotilaspiireissä ja sairaaloissa kevääseen 1945 mennessä noin 700 miestä.(Reijo Nikkilä, Rukiver s. 27). Sotavankeudesta palanneiden kuulusteluissa pyrittiin selvittämään mm. vangitsemistilanne, siihen liittyen taistelijatoverien viimeiset hetket, toiminta vankeudessa ja mahdolliset Neuvostoliiton puolelle vakoojiksi värvätyt suomalaiset.

20.Prikaatin osalta kaksi vankeuteen joutunutta ilmoittautui vapaaehtoisesti vankeudesta palatessaan Suomen viranomaisille ja he kertoivat olevansa Neuvostoliiton värväämiä agentteja. Ilmoittautuneiden osalta asia katsottiin loppuunkäsitellyksi ja se ei aiheuttanut sanktioita. (Ko. sotilaiden henkilöasiakirjat).

11. http://www.metropoli.fi/sotavangit 1.6.2007.

12. Sotilaan henkilökohtaiset sotilasasiakirjat koostuvat yhdestä tai useammasta kantakortista, sotilaspassista ja katoamiseen tai kuolemaan liittyvistä katoamislomakkeista. Lomakkeet on täyttänyt yleensä kadonneen sotilaan pataljoonan esikunta ja toisen lomakkeen Kaatuneiden evakuointikeskus. Usean kadonneen osalta sotilaskantakortin yhteydessä on esimiehen tai taistelijatoverin kertomus tai kuulustelukertomus katoamistilanteesta. Lisäksi henkilökohtaisissa sotilasasiakirjoissa on mukana kuolleeksijulistamiseen ja leskeneläkkeeseen liittyviä asiakirjoja ja virkatodistuksia sekä sotilaan terveydentilaan liittyneitä asiakirjoja.

13. Tarkki 1996, s. 231–232.

14. ”Ilmoitan, että yllämerkityt tykkimiehet ovat palanneet 8.7.44 takaisin yksikköönsä. Ko. miehet olivat joutuneet Lappeenrantaan, josta heidät sitten oli ohjattu 20.Pr:iin ja sieltä edelleen omaan yksikköönsä.” Kevyt Patteristo 20:n Esikunnan asiakirja N:o 885/I/328/9.7.44, Karkurit ja kadonneet (SArk. T 10657).

15. IV/20.Pr. asiakirja N:o 1182/I/18/7.7.44, Karkuritilanne (SArk. T 10886).

16. IV/20.Pr:sta oli aselevon alkaessa vielä kadoksissa 65 miestä, heistä palasi sotavankeudesta 36 miestä ja vielä yksi mies osoittautui karkuriksi, loput miehet kaatuivat Viipurissa.

17. 20.Pr.E:n kirj. N:o 2663/I/25/sal./5.8.44, 20.Pr:n kadonneet ja kaatuneet. SArk. T 10657/396 (20.Pr.E 5.8.44). Asiakirjan liitteenä olevassa luettelossa on 92 nimeä, joista Viipurissa kadonneina päivämäärällä 20.6.1944 on 87 sotilasta. Luettelon otsikkona on ”Luettelo 20.Pr:sta kadoksiin joutuneista, jotka oletetaan joutuneen vihollisen vangiksi”. Kyseisessä ilmoituksessa etsintäkuulutetaan 87 sotilasta: 38 sotilasta I Pataljoonasta, kaksi sotilasta II Pataljoonasta, 13 sotilasta III Pataljoonasta, 32 sotilasta IV Pataljoonasta ja kaksi sotilasta Tykistökomppaniasta.

I/20.Pr. asiakirja N:o 1574/13/2.9.44, Tiedot kadonneista. SArk. T 10673/614 (I/20.Pr. 2.9.44).Listalla on tiedot 36 kadonneesta sotilaasta. Luettelosta puuttuvat kapteeni Malisen ja kapteeni Suutarisen nimet. Lista on lähes sama (yksi nimi enemmän) kuin prikaatin ilmoitus 5.8.1944.

IV/20.Pr. asiakirja N:o 1608/I/13/8.9.1944, IV/20.Pr:n 9.6.44 jälkeen kadonneet ja karanneet. SArk. T 10886 (IV/20.Pr. 8.9.44). Luettelossa listataan 20.6.1944 Viipurissa kadonneeksi 68 miestä, joista prikaatin listalle tulee lisää 36 nimeä.

II:n ja III:n Pataljoonan osalta ei vastaavia ilmoituksia arkistosta ole löytynyt, mutta prikaatin ilmoitus 5.8.1944 pitää sisällään myös ko. pataljoonat.

Pataljoonien oli lähetettävä prikaatin kadonneiden henkilöidensä tuntomerkit ja henkilötiedot (arvo, nimi, ammatti, syntymäaika ja -paikka, asuinpaikka, kirkonkirjoissa, missä tehtävässä palvellut viimeksi, tuntolevyn numero, lähin omainen ja tämän osoite). Tuntomerkit tuli ilmoittaa niin tarkasti, kuin se oli mahdollista (pituus, vartalo, tukka, kasvojen muoto, silmien väri, nenän muoto, suu, hampaat sekä mahdolliset erikoiset tuntomerkit, kuten arvet yms.). Lisäksi oli mainittava asianomaisen mukana kadonneen aseen malli ja numero. Mukaan tuli liittää myös yksikön päällikön tai joukkueen johtajan lyhyt lausunto ao. miehestä. (I/20.Pr. 2.9.44).

18. Kadonneiksi julistettujen sotilaiden puolisot saivat lesken eläkkeen sitten, kun aviomies oli viranomaisten toimesta virallisesti julistettu kuolleeksi. Kuolleeksi julistamiseen tarvittiin selvitys katoamista edeltäneistä tapahtumista. Selvityksiä tekivät kadonneiden esimiehet ja niihin haastateltiin myös useita kadonneen rintamakavereita. Yleensä kyseinen selvitys kirjoitettiin ensitilassa kuolleeksi- tai kadonneeksiepäilyn ilmetessä. Lisäksi samalla täytettiin kuolleeksi tai kadonneeksi oletetusta asianmukainen ilmoituskortti, Ilmoitus kuolemantapauksesta tai katoamisesta: henkilötiedot, lähin omainen, ruumiin kohtalo (evakuoitu, jäänyt kentälle, haudattu, milloin, minne), missä kadonnut, milloin kadonnut, lisätietoja tapauksesta ja allekirjoitus.

19. Kaatuneet (tiedossa aselevon alkaessa): Damberg, Hirviaho, Hirvo, Jaskari, Y. Järvinen, Karmakka, Keskinen, Ketonen, Kilpiä, Kivistö, Kleemola, T. Koponen, V. Koponen, Aarne Koskinen, Arvo Koskinen, Kurimo, E. Lehtinen, Lehtosaari, Leino, Lihavainen, Läike, Miettunen, Mäensivu, Niemi, Oksala, Penttilä, Pääkkönen, Reinikainen, Sippel (Er.Prs.K.), Sorvisto (Er.Ps.K.) Sundqvist, Tikkanen ja Turpeinen (33 miestä).

20. Kadonneet (tiedossa aselevon alkaessa): Ahvenainen, Antervo, Arponen, Aumanen, Autio, Eränen, Eskolin, Forsander, Haavasniemi, Haimakainen, Hakkarainen, Harju, Harjula, Hautamäki, Hehko, Heinonen, Hemanus, Hemmilä, Holmberg, Holmström, Huhtasalo, Huomo, Hurmalainen, Hynninen, Häkkinen, Häkkänen, Iltanen, Itkonen, Jokinen, L. Järvinen, Kaden, Kajan, A. Karjalainen, V. Karjalainen, Katajainen, Kekkonen, Kemiläinen, Kirma, Koivisto, Kolehmainen, Kopra, T. Koski, P. Koskinen, T. Koskinen, Kotolahti, Kähkönen, Kärpänen, Könönen, A. Laakso, V. Laakso, Laaksonen, Laankoski, J. Lahtinen, T. Lahtinen, Laine, Laurila, V.E. Lehtinen, V. Lehtinen, L. Lehtonen, Leikonoja, Liimatainen, Lindroos, Linnonen, Loivamäki, Lopperi, Lähdekorpi, Mahrberg, Malinen, Mannila, Mattila, Mielonen, Miettinen, Mononen, Myllymäki, Mäkelä, Mäkinen, Niiranen, L. Nurmi, V. Nurmi, Nurmisto, Nyman, Outinen, Paaskunta, Partanen, Pasuri, Paunonen, Peltonen, Puranen, Rainevaara, Rannikko, Rautiainen, Reiman, Rentola, Rilasmaa, Romu, M. Salonen, O. Salonen, O.P. Salonen, U. Salonen, Seppänen, Siitonen, Suoanttila, Suominen, Suuronen, Suutarinen, Tammela, Toivonen, Tsiikkonen, Tuominen, Tupala, Törttö, Vanhanen, Varjola, Vesikko, Viherkoski, Vihonen, Viitala, K. Virtanen, P. Virtanen, V. Virtanen, Y. Virtanen ja Vuorenpää (122 miestä).

21. Seuraavat nimet (7 miestä) eivät olleet mainittuja prikaatin ja pataljoonien päiväkäskyissä ja/tai katoamisilmoituksissa syyskuun alkuun tultaessa: Appola (ollut todennäköisesti sotavankina), Kauppinen (ei mainintoja), Kolsi (katosi Viipurissa, joutui sotavankeuteen), Kontinen (katosi Viipurissa), Lindgren (katosi Viipurissa), Virtala (haavoittui Viipurissa ja katosi) ja E. Virtanen (katosi Viipurissa). Edellä luetellut sotilaat julistettiin kadonneena virallisesti kuolleeksi paitsi Kauppinen, joka palasi sotavankeudesta 22.11.1944 ja Kolsi, joka palasi sotavankeudesta 28.3.1945 (Rukiver). Muut paitsi Kauppinen olivat kirjattuja päämajan luetteloon vihollisen puolelle joutuneista (SArk. T 26073/48). Kauppisesta ei myöskään löydy mainintoja em. muistakaan katoamisasiakirjoista.

22. Sotavankeuteen Viipurin taisteluissa 20. Prikaatista joutuivat ja vankeudesta palasivat Antervo, Arponen, Autio, Eränen, Haavasniemi, Harju, Holmberg, Holmström, Huomo, Hurmalainen, Hynninen, Häkkinen, Itkonen, Kaden, A. Karjalainen, V. Karjalainen, Kauppinen, Kekkonen, Koivisto, Kolehmainen, Kolsi, Kopra, Laaksonen, J. Lahtinen, T. Lahtinen, Laine, Leikanoja, Lehtihaara, Loivamäki, Mielonen, Miettinen, Mäkinen, V. Nurmi, Nurmisto, Nyman, Paunonen, Rannikko, Rautiainen, Rentola, Rilasmaa, Romu, O. Salonen, Tammela, Tuominen, Vanhanen, Vesikko, Vihonen ja Y. Virtanen (48 miestä) vankeudessa kuolivat Harjula, Iltanen, V. Lehtinen, Linnonen, Nurmi, Outinen, Pasuri, Peltonen, Reiman, U. Salonen, Seppänen ja Viitala (12 miestä); Katajainen, Kemiläinen ja Puranen ammuttiin vangittaessa (3 miestä). Vangittaessa ammuttujen joukkoon ei ole tässä tutkimuksessa laskettu Naistensairaalan JSP:n henkilökuntaa (lääkäri Salonen ja lääkintävääpeli Varjola) eikä ”vajaata kymmentä”, ilmeisesti seitsemää, jotka eivät palanneet koskaan vihollisen puolelta, eivätkä olleet myöskään joutuneet vankeuteen. JSP:llä ollut vaikeasti haavoittunut Kalervo Viitala on ilmoitettu kadonneeksi vankeudessa (SArk, Nikkilä 2, Pl.M 2 ja 7).

23. Viipurin taisteluissa 20.päivä kesäkuuta 20.Prikaatista katosivat vastaiskussa Aumanen, Hautamäki, Hehko, Hemmilä, Heinonen, Häkkänen, Kirma, Koski, P. Koskinen, T. Koskinen, A. Laakso, Laankoski, Lopperi, Lähdekorpi, Mahrberg, Malinen, Mannila, Mattilan, Mononen, Myllymäki, Mäkelä, Partanen, M. Salonen, Suutarinen, Viherkoski, P. Virtanen, V. Virtanen ja Vuorenpää (28 miestä); vetäytymistilanteessa Viipurissa katosivat Forsander, Haimakainen, Hakkarainen, Hemanus, Jokinen, L. Järvinen, Kajan, Kähkönen, Lindroos, Paaskunta, Suominen, Suuronen, Tsiikkonen ja Törttö (14 miestä); muussa taistelutilanteessa Viipurissa katosivat Appola, Eskolin, Könönen, Liimatainen, Siitonen, Tupala, Virtala ja E. Virtanen, sekä Naistensairaalan JSP:llä kadonneet O. Salonen ja Varjola (10 miestä).

24. Viipurin taisteluissa 20.päivä kesäkuuta 20. Prikaatista kaatuivat Damberg, Hirviaho, Hirvo, Huhtasalo, Jaskari, Y. Järvinen, Karmakka, Keskinen, Kilpiä, Kivistö, Kleemola, T. Koponen, V. Koponen, Aarne Koskinen, Arvo Koskinen, Lehtosaari, Lihavainen, Läike, Miettunen, Mäensivu, Niemi, Niiranen, Oksala, Rainevaara, Sundqvist ja Tikkanen; ilmapommituksissa kaatuivat E. Lehtinen, Leino, Penttilä, Reinikainen ja Turpeinen. Erillisestä Panssarikomppaniasta kaatuivat Viipurissa 20.6.1944 Sippel ja Sorvisto (33 miestä).

25. Sotasairaaloissa menehtyivät Viipurissa haavoituttuaan Ketonen (haavoittui 21.päivä), Kurimo, V. Laakso ja Pääkkönen (4 miestä).

26. Viipurin taisteluissa 21.päivä kesäkuuta III/20.Prikatin sotilaista kaatuivat taistelussa Damberg, Hirviaho, Jaskari, Y. Järvinen, Ketonen, Lehtosaari, Oksala (22.6? K-kortti) ja E. Virtanen (20.6? Pm). Pataljoonasta katosivat taistelussa Kontinen, Kotolahti (20.6? 20.Pr.E), Liimatainen (20.6? 20.Pr.E), Lindgren (20.6? Pm), Outinen (20.6? s-henk ja 15.KEK ), Seppänen (20.6? 20.Pr.E), Siitonen ja Tupala (20.6? 20.Pr.E). Kadonneet julistettiin myöhemmin ”kadonneena virallisesti kuolleiksi”.

27. V. Karjalaisen ja Tsiikkosen kantakortit puuttuvat. Molemmista on 15.KEK täyttänyt kadonneiden kortit. Tsiikkosesta on lisäksi jäljellä IV/20.Pr:n täyttämä katoamislomake.

28. ”Kadonnut Viipurissa, oletettavasti joutunut vangiksi”: Kontinen, Kotolahti, Kärpänen (katosi Viipurin-Talin tiellä), Lindgren ja Suoanttila (LKA 1, 20.Pr.E 5.8.44). Kontinen ja Lindgren eivät olleet em. etsintäkuulutettujen ja mahdollisesti vangiksi joutuneiden listalla (ks. myös viite 17). Kontisen huhuttiin puhuneen Neuvostoliiton radiossa (Pl.M 2).Lindgrenin osalta ei löydy käytössä olleista asiakirjoista minkäänlaista mainintaa itse katoamistilanteesta tai oletusta vangiksijoutumisesta. Vrt. viite 21.

29. Yhdistelmä Lääkintäkeskusarkistoon 1.7.–12.7.1944 välisenä aikana saapuneista katoamisilmoituksista, asiakirja N:o 595/215 sal/4.8.1944. SArk. LKA Fa 34, (LKA 1).

30. 13. Kaatuneiden evakuoimiskeskus (13.KEK) toimi Luumäellä 18.6.1944 alkaen ja siirrettiin heinäkuun alussa Rauhaan, jossa toimi sodan loppuun. 15. Kaatuneiden evakuoimiskeskus (15.KEK) siirrettiin Luumäelle 3.7.1944, jossa toimi sodan loppuun.

31. Jaskarin, E. Lehtisen, Lehtosaaren, Oksalan ja Pääkkösen ruumiit onnistuttiin evakuoimaan taistelukentältä. Hirvo, Keskinen ja Kilpiä haudattiin 20.6.1944 Viipurin sankarihautausmaahan. Reinikainen haudattiin 20.6.1944 kenttähautaan Tienhaarassa.

32. Hautamäki, Läike ja Sundqvist jätettiin vaikeasti haavoittuneena taistelukentälle. Kleemolan, A. Virtasen ja E. Virtasen nähtiin jäävän haavoittuneena taistelukentälle. Viitala jäi haavoittuneena Naisensairaalan JSP:lle. Appola, Hehko, Koski, Lähdekorpi, L. Nurmi, Peltonen, Seppänen ja Tupala jäivät haavoittuneina todennäköisesti sotavangeiksi. Appola myös on ollut todennäköisesti sotavankina Neuvostoliitossa 1955 (Pl.M 9) ja Seppänen on ollut mahdollisesti vankileirillä jalka katkenneena vuonna 1945 (Pl.M 6). Katajainen ammuttiin haavoittuneena vangittaessa.

33. Katoamisilmoitus numero (8/LKA 1): sotamies/I/20.Pr. katosi 20.6.1944 Viipurissa pataljoonan vastaiskussa. Katoamisilmoitus numero (441/LKA 1), korpraali/I/20.Pr. katosi Viipurissa 20.6.1944 vastaiskua tehdessä. Katoamisilmoitus numero (448/LKA 1): korpraali/14./20.Pr. katosi Viipurissa 20.6.1944 vetäydyttäessä uusiin asemiin. Katoamisilmoitus numero (899/LKA 1): sotamies/I/20.Pr. katosi Viipurissa 20.6.1944 pataljoonan tehdessä vastaiskun. Katoamisilmoitus numero (986/LKA 1): korpraali/1./20.Pr. katosi 20.6.1944 Viipurissa vastaiskua suorittaessa. Katoamisilmoitus numero (x/LKA 3): korpraali/III/20.Pr. katosi Viipurin–Talin tiellä. Kolme miestä ajoi hevosella mainitulla tiellä. Luultavasti tuli kranaatti tai pommi. Kolmas mies, korpraali Montonen on sairaalassa mutta ei muista mitään. Muuta tietoa ei ole, sillä ainoa näkijä on korpraali Montonen. Ks. myös Kärpänen Paavo.

34. Kirjan ensimmäisen painoksessa miehiä kerrottiin olleen neljä. Tämän kirjan julkaisemisen jälkeen on osoitettu, että sotamies Paavo Kärpänen ei jäänyt sotavangiksi, hän kuoli Talin tiellä. Hänen tietonsa on tässä toisessa painoksessa liitetty kohtaan Viipurissa menehtyneet.

35. Viitteessä 33 mainittujen kuuden karkurin henkilötietoja ei ole kirjattu tähän matrikkeliin. Tiedot löytyvät mm. kenttäoikeuksien pöytäkirjoista ja lääkintäkeskusarkiston luetteloista.

36. 15.Kaatuneiden evakuoimiskeskuksen laatima kaatuneiden kortiston kortti ”Antervo Kauko” (SArk. T. 25434/6). Korttiin kirjattiin vainajan tai kadonneen henkilötiedot, kuolin-/katoamistiedot (kaatui, kuoli, katosi, aika ja paikka), ruumiin saapumistiedot (milloin ja mistä), ruumiin hautaamistiedot (milloin ja mihin), ruumiin edelleenlähetys (milloin ja mihin), annetut ilmoitukset (koska tullut tietoon, koska lähetetty ennakkokuolinilmoitus ja kuolinilmoitus suojeluskuntapiirille), huomautukset ja vainajan jäämistön käsittelytiedot. ( Pl.M kaava Kirk 306).

37. 20.Pr.E:n kirjelmä N:o 2663/I/25/sal./5.8.44, 20.Pr:n kadonneet ja kaatuneet. SArk. T 10657/396 (20.Pr.E 5.8.44) ja IV/20.Pr. asiakirja N:o 1608/I/13/8.9.1944: IV/20.Pr:n 9.6.44 jälkeen kadonneet ja karanneet. SArk. T 10886, (IV/20.Pr. 8.9.44).

38. (LKA 1) ja Puolustusvoimain pääesikunnan Valvontatoimiston sekä Päämajan Valvontaosaston asiakirjat: luettelo sodassa 1941–1944 vihollisen puolelle joutuneista, SArk. T 19472/1; Luettelot palautetuista sotavangeista palautuserittäin 1944–1945, SArk. T 19472/6-8 ja Luettelo sotavankeudessa kuolleista tai Neuvostoliittoon jääneistä sotavangeista 1945, SArk. T 19472/9.

Päämajan Valvontaosaston asiakirjat: Neuvostoliittoon vangiksi vv. 1941–44 joutuneiden, sieltä palautettujen suomalaisten sotavankien henkilötietokaavakkeita ja kuulustelupöytäkirjoja, SArk. T 26073/ 2-21; Luetteloita palautetuista suomalaisista sotavangeista, SArk. T 26073/23; Ilmoituksia kadonneista, tiedusteluja, kuulustelupöytäkirjoja, Neuvostoliittoon jääneistä, sotavankeudessa kuolleista, SArk. T 26073/24-47; Luetteloita sodan 1941–44 aikana vihollisen puolelle joutuneista, SArk. T 26073/48; Luetteloita Neuvostoliittoon jääneistä sotavangeista, SArk. T 26073/49 ja Sotilaspiirien ilmoituksia vv. 1941–1944 sodan sotilaskarkureista ja metsäkaartilaisista, SArk. T 26073/50-52. (Pm).

39. Tšerepovets toimi suomalaisten päävankileirinä Neuvostoliitossa jatkosodan aikana. Leiri sijaitsi noin 500 kilometriä Pietarista itään. Melkein poikkeuksetta kaikki elossa säilyneet suomalaiset sotavangit lähtivät kotimatkalle Tšerepovetsista. (Rukiver s. 15).

40. Puolustusministeriön Kuolleeksijulistamistoimiston luettelo sodan 1941–1944 aikana kadonneista, joiden voidaan epäillä joutuneet sotavangeiksi Neuvostoliitoon, Bc 1/3. Laadittu 1955. (Pl.M 3).

Yhdistelmä Lääkintäkeskusarkistoon 13.7.–31.7.1944 välisenä aikana saapuneista katoamisilmoituksista asiakirja N:o 785/215 sal/10.10.1944. SArk. LKA Fa 34, (LKA 2).
42. Luettelo 13.3.1940 jälkeen puolustusvoimain palveluksessa kadonneesta henkilöstöstä, Bc 1/2. (Pl.M 2).

43. Luettelo kadonneista, joiden viimeisten (1955) tietojen mukaan pitäisi olla sotavankeina Neuvostoliitossa. Laadittu 1955, Bc 1/8. (Pl.M 9).

44. Sota-arkiston Sankarivainajat-tietokanta, http://www.mil.fi/perustietoa/sankarivainajat/ . 1.6.2007. (SArk).

45. (I/20.Pr. 2.9.44).

46. Kaatuneiden evakuoimiskeskus antoi ennakkoilmoituksen sotilaan kuolemasta suojeluskuntapiirille.

47. 13.Komppanian kaikki henkilöstöpaperit kuten kantakortit ja tuntolevykortisto tuhoutuivat Viipurissa taistelussa tulipalossa 20.6.1944. ”Komppanian kaikki henkilöstöpaperit tuhoutuivat Viipurissa, joten ei voida lähettää kadonneiden henkilökohtaisia sotilaspapereita. Komppanian päällikkö, luutnantti P Virtanen”, kirje N:o 454/44/11.19.1944 Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirille (Laineen s-henk). 13./20.Pr. kadonneiden luettelo, luovutettu Sota-arkistoon 2007. Luettelon on tuonut Viipurista mukaan komppanian kirjuri Aaro Helenius. (13.K:n kadonneiden vihko).

48. I/20.Pr.E ak N:o 1286/3 sal./22.7.1944: Pataljoonan päiväkäsky N:o 9. SArk. päiväkäskykokoelma (I/20.Pr.E 22.7.44).

49. Puolustusministeriön Keskusosaston Kuolleeksijulistamistoimiston mukaan vuonna 1955 Suomen puolustusvoimista sodan aikana kadonneista piti silloisten tietojen mukaan olla sotavankeina Neuvostoliitossa 20. Prikaatista Harjula, Linnonen, Pasuri, Reiman ja Seppänen (Pl.M 6).

50. 20.Pr.E ak N:o 2427/I/1/sal./5.7.1944: Esikuntakäsky N:o 13. SArk. päiväkäskykokoelma, (20.Pr.E 5.7.44).

51. Puolustusministeriön Keskusosaston Kuolleeksijulistamistoimiston luettelossa kadonneista, jotka todennäköisesti jäivät haavoittuneena vihollisen käsiin ja joiden kohtalo on tuntematon on mainittu 20. Prikaatista Hautamäki, Hehko, Kleemola, Lähdekorpi ja Läike (Pl.M 7).

52. I/20.Pr.E ak N:o 1106/3 sal./28.6.1944: Pataljoonan päiväkäsky N:o 8. SArk. päiväkäskykokoelma (20.Pr.E 28.6.44).

53. IV/20.Pr:n kirje N:o 1637/I/13/12.9.44: Sotamies Huhtasalon katoaminen. (SArk. T. 10886).

54. 43. Sotasairaala sijaitsi Rauhassa.

55. Tarkin kirjasta (1996) ei selviä, mihin tieto Moskovan Tildun kuulutuksesta, että ”majuri Kirma on tehty vaarattomaksi” perustuu. Toimittaja Hari Pietarinen kertoo artikkelissaan Viipurin sankarimajurin kohtalo jää epäselväksi asian kertoneen eräs sotaveteraani. Http://www.mil.fi/ruotuvaki/kirma/taruna2.html. 1.1.2007. Nyt käytössä olleista arkistotiedoista ei kuulutusta ilmene.

56. 14./20.Pr:n Viipurin henkilötappiot. SArk. T 10882, (14.K:n kadonneiden vihko).

57. Sama. Viipurin Pappilanniemessä kaatuivat 20.6.1944 V. Koponen, Lihavainen ja Tikkanen. Vihkossa kerrotaan myös muista kaatumisista ja haavoittumisista mutta ei enempää Pappilanniemestä.

58. Po. 20.6.1944.

59. Po. 20.6.1944.

60. Myös nimellä Kotalahti Veikko.

61. Ks. Viljo Koponen, Onni Lihavainen, Unto Tikkanen sekä viite 57.

62. 4441 oli Iisalmessa sijainneen 21. Sotasairaalan peiteluku.

63. Pyörösuon kaupungin osa. ”Rosuvoi, laitakaupunkialue Viipurin eteläpuolella” (Pieni Tietosanakirja, Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino, Helsingissä 1925-1928).

64. II/20.Pr:n päiväkäskyn kaatuneiden lista on otsikoitu ”Riveistä on isänmaalle ja kansamme valoisammalle tulevaisuudelle henkensä antaneina poistuneet.”

65. Ks. Arvo Kurimo, Viljo Koponen ja Unto Tikkanen sekä viite 57.

66. Puolustusministeriön Kuolleeksijulistamistoimiston asiakirjat: Luettelo Suomen kansalaisista, jotka asianomaisten neuvostoviranomaisten ilmoituksen 19.4.1956 mukaan kuolivat Neuvostoliitossa, Bc 1/8. (Pl.M 8); Luettelo kadonneista, jotka todennäköisesti jäivät haavoittuneena vihollisen käsiin ja joiden kohtalo on tuntematon. Laadittu 1955, Bc 1/7. (Pl.M 7); Neuvostoliiton 19.4.1956 antaman ilmoituksen mukaan sotavankeudessa Neuvostoliitossa oli kuollut 108 suomalaista (Pl.M 8). Em. Neuvostoliiton antaman ilmoituksen mukaan Linnonen oli ainut 20. Prikaatin kuuluneista miehistä.

67. 20.Pr.E ak N:o 2357/I/1/sal./27.6.1944: Prikaatin päiväkäsky N:o 12. SArk. päiväkäskykokoelma (20.Pr.E 27.6.44).

68. 20. Prikaatin asiakirjoissa nimellä Malmberg Elis.

69. Lappeenrannan kihlakunnan poliisilaitos sai toimeksiannon selvittää syksyllä 2006 Malisen kuolleeksijulistamista. Poliisilaitos käynnisti selvityksen, jonka loppuraportissa todettiin, että ”esitutkintaa ei asiassa toimiteta, asiassa ei ole syytä epäillä tehdyn rikosta, esitutkintalain 2 §”. (Lappeenrannan kihlakunnan poliisilaitos 6410/S/30606/07). Tuolloin oli Lappeenrannassa huhuiltu, että Malinen olisi teloitettu ja haudattu Viipurin menetyksen jälkeisinä päivinä Lappeenrannan Huhtiniemen edustalla olevassa Nuottasaaressa.

70. Po. 20.6.1944.

71. Prikaatin asiakirjoissa myös nimellä Mietonen Reino.

72. Myös nimellä Mäkinen Urho Tuomas.

73. Komppanianpäällikkö Oksala kaatui 22.6. mukana olleiden aseveljien kertomuksen mukaan aamulla klo 7 Papulanlahden pohjukassa, siis Viipurin kaupungin alueella.

74. Luettelo kadonneista, joiden viimeisten tietojen (1955) mukaan pitäisi olla Neuvostoliitossa sotavankina. Laadittu 1955, Bc 1/6. (Pl.M 6).

75. Luettelo vihollisen puolelle joutuneista, Lääkintäkeskusarkiston kdnro 643/211 b/17.7.1944

76. Myös nimellä Peltonen Kasperi.

77. Yhdistelmä Lääkintäkeskusarkistoon 1.8.–15.8.1944 välisenä aikana saapuneista katoamisilmoituksista, asiakirja N:o 844/215 sal/30.10.1944. SArk. LKA Fa 34, (LKA 3).

78. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Paavo Kasurisen teoksessa Kotikontujen tienoita tervehtien. Siilinjärvi 1990.

79. Myös nimellä Rentola Vilho Elias.

80. Malmin lisenssiaattityön liitteenä olevaan luetteloon on kirjattu Salosen jääneen vangiksi (Malmi 1995). Nikkilän tutkimuksissa ei vastaava tietoa ole.

81. Naisten sairaalan JSP:n mukana kadonnut.

82. Seppäsen katoamisajankohdassa on ristiriitaisuuksia asiakirjojen välillä: joko 20.6. tai 21.6.1994.

83. (LKA 3).

84. Siitosen katoaminen tapahtui 21.6.1944. Ilmeisesti 20.Pr.E:n 5.8.1944 laadittuun kirjelmään (20.Pr.E kirj. N:o 2663/I/25 sal./5.8.1944) liitettiin mukaan ajankohdaltaan epäselviä katoamistapauksia (ehkä 21.päivä). Kaikissa tapauksissa listalla kuitenkin olivat 20. Prikaatin sotilaat, jotka olivat kadonneet Viipurin taisteluissa 20. tai 21.päivä ja heidän oletettiin jääneen sotavangeiksi. Ks. viite 26.

85. Ks. Viljo Koponen, Arvo Kurimo ja Onni Lihavainen sekä viite 56.

86. IV/20.Pr. asiakirjoissa nimellä Siikonen Vihtori.

87. Varjola jäi vangiksi (Malmi 1995). Nikkilän tutkimuksissa ei vastaava tietoa ole.

88. Naisten sairaalan JSP:n mukana kadonnut. Viitala jäi vangiksi (Malmi 1995) kuten myös Nikkilän matrikkelissa (Nikkilä 2). Vangiksijoutumistietojen osalta on molemmissa tutkimuksissa lähde sama (SArk. T 19472/3), joka perustuu 14./20.Pr:n päällikön lausunnossaan (21.7.1944) antamaan arvioon tapahtumien kulusta. Malmilla ja Nikkilällä ei kummallakaan ole tutkimuksissaan tietoa, että Viitala olisi ollut Neuvostoliiton vankileireillä.

89. Naisten sairaalan JSP:n mukana kadonnut.

90. Ämyrillä tarkoitetaan neuvostoliittolaisten tekemiä kenttäkuulutuksia kuulutuslaitteilla eli ämyreillä. Kuulutukset oli suunnattu suomalaisille rintamajoukoille.

91. Yksiköiden nimet ovat eri asiakirjoissa ja korteissa ilmaistu peitelukuina. Niiden tulkitsemiseen on käytetty I/20.Pr. asiakirjaa N:o 22/VI/110 sal./6.1.1944: Huoltokäskyn N:o 1. LIITE: 20. Prikaatin peiteluvut. (SArk. T 10673/614) sekä Kopsa Pentti 2002: Puolustusvoimain joukot 1941–1945 peitelukuina. http://www.sota-arkisto.fi/inet/hakemistotjatietokannat.htm#joukotpeitelukuina. 1.6.2007.

92. Suojeluskuntapiirien lyhenteinä on käytetty katoamisilmoituksissa ja –korteissa olleita lyhenteitä muiden lyhenteiden osalta on noudatettu Sota-arkiston lyhennetietokannassa olevia erityisesti organisaatioita koskevia lyhenteitä. Sota-arkisto 2002.Tweet