Lappeenrannan varuskunta alistettiin Päämajan käskyllä 22.6. Kannaksen Ryhmän Esikunnalle. Varuskunnan päälliköksi määrättiin Viipurin Varuskunnan päällikkö Eversti Räsänen ja komendantinvirastoksi Viipurin komendantinvirasto.[1]

Kesäkuun 9. ja 10. päivä näyttäytyivät varuskunnan vartioiden ohjeistamisen näkökulmasta normaaleilta. Vielä 10. päivä puolenpäivän aikaan komendantinvirasto tarkensi edellisenä päivänä antamaansa ohjetta vartioista ja erityisesti partiointia alkoholiliikkeessä ja salaisen partion huomaamatonta toimintaa ravintoloissa.[2]

Kesäkuun alkuviikkoina Lappeenrannan päävartioissa oli arestilaisia päivittäin 10–20 henkilöä. Heistä suurimman ryhmän muodostivat Panssariprikaatin (15), työvelvollis- (6) ja 410. Kev.Ptrin (5) arestilaiset, lisäksi muutamia arestilaisia oli paikallisista huoltolaitoksissa. Yleisimmät pidätyksen syyt olivat juopumus ja pidätys kuulusteluja varten.

Panssariprikaatin ja kevytpatterin arestilaiset vapautettiin ja palautettiin yksiköihinsä kesken arestituomionsa 10. päivä. Usealla arestilaisella mainitaan arestin keskeytyksen perusteena olleen komentajan käskyn.[3] Kyseisten yksiköiden jokainen mies oli saatava torjumaan alkanutta suurhyökkäystä.

Pidätyksien määrä väheni selvästi alle kymmeneen/päivä kesäkuun 10. päivän ja 15. päivän välillä. Tämän jälkeen pidätettyjen määrä kasvoi moninkertaiseksi, ollen päävartiossa suurimmillaan 20.6. jolloin pidätettyjä oli varuskunnan päävartioissa lähes 100 miestä. Tällöin pidätysten pääsyy oli liikkuminen ilman papereita.[4] Arestilaisten määrä oli pienimmillään 21. päivä ollen kaksi arestilaista.

Kesäkuun 23.päivä vartiointi järjestettiin Lappeenrannan varuskunnassa uudelleen. Komendantinvirasto määritti käskyssään varuskuntaan kymmenen vartiopaikkaa.[5] Käskyssä määrättiin vartioiden (1+2+36=39) asettajaksi Lappeenrannan Ilmasuojelualue aiemman useamman yksikön käytännön sijaan.[6] Yleisestä järjestyksestä ja partioinnista huolehti Viipurin poliisiosasto, johon kuului 9 upseeria ja 102 sotapoliisia sekä 20 sotapoliisia 10.SPol.K:sta. Aiemmin partiointitehtävät olivat olleet em. yksiköillä, jotka olivat asettaneet myös vartiot.

Viipurin poliisiosasto miehitti seuraavat partiot ja paikat:

- iskupartio kaupungilla (1 poliisiupseeri + 3 au + 3 virkapukuista konstaapelia)

- rautatieasemalle (päivisin 2 x 4 ja yöllä 2 x 2 sotapoliisia)

- kolme sulkupartiota kaupunkiin johtaville teille (3 x 4 sotapoliisia)

- katupartio (1 + 4, joissakin upseeripartio)

- jatkuvasti kiertävät vartioiden tarkastajat (2 sotapoliisiupseeria)

- satama-alueen vartiointi (tarpeen mukaan). [7]

Armeijakunta tiedotti 23.6.1944, että kaikki Lappeenrantaan komennuksen tai muun syyn takia saapuvien sotilaiden tulee heti tultuaan ilmoittautua Lappeenrannan komendantinvirastossa. Saman tiedotteen välitti HTK 1 kaksi päivää myöhemmin yksiköilleen.[8]

Lappeenrannan Ilmasuojelukeskus luovutti varuskunnan vartiot HTK 1:lle 1.7.1944 klo 18.00. Varuskunnan vartioina oli tuolloin päävartio 1+1+16, satamatievartio 1+3 ja muuntoasemavartio 1+3. Päävartio huolehti myös varuskunnan porttivartioista (kaupunginportti, saunaportti ja upseeriportti).[9] Vartiointijärjestelyjä (vartiopaikkoja, partiointia ja joukkoja) muutettiin tilanteen mukaan useaan otteeseen kesäkuun lopulla.

Lappeenrannan varuskunnan vahvuus oli heinäkuun 10. päivä 3 500 henkilöä. Heistä lottia oli 150 ja muita siviilejä 70 henkilöä. Varuskunnan suurin yksikkö oli HTK 1, jossa oli tuolloin noin 1.400 henkilöä. Sotilaspoliisiyksiköissä, opastuselimissä ja valvontaosastoissa oli noin 360 henkilöä.[10] Kuukautta myöhemmin varuskunnan vahvuus oli 3 922 henkilöä. Keskeisimpinä muutoksina oli edelliseen vahvuuteen nähden panssarijoukkojen poistuminen, Lappeenrannan Ilmasuojelualueen miehistövahvuuden kasvaminen yli 500 miehellä, 17.D:n opastuselimen tilalle oli tullut 3.D:n opastuselin, Sotapoliisiyksiköihin oli tullut vahvennukseksi Viipurin Sotapoliisiosasto =2+26+10=38. Lisäksi varuskuntaa oli siirretty taloushuoltomuodostelmia ja kenttäpostiyksiköitä.[11] HTK 1:n vahvuus oli laskenut 600 henkilöön. Ilmasuojelualueesta oli tullut varuskunnan suurin yksikkö 990 henkilön vahvuudellaan.

TAULUKKO: Lappeenrannan varuskunnan henkilöstövahvuus 10.7.1944.[12]

Lappeenrannan tunnistamattomien sotilaiden ja siviilien hautausmaa

Oman lisänsä jatkosodan ratkaisuvaiheiden kurinpitoon liittyvässä keskustelussa ovat antaneet erilaiset muistikuvat ja niistä tehdyt tulkinnat Lappeenrannan salaisiksikin luonnehdituista joukkohautauksista. Ne ovat mielikuvituksellisimmissa tulkinnoissa liitetty HTK 1:n yhteydessä toimineen salaisen likvidointielimen toimintaan. Seuraavassa luvussa pyritään lukijalle selvittämään Lappeenrannan hautausmaan luonne toisen maailmansodan Suomen suurimpana tunnistamattomien vainajien hautausmaana.

Talvisodan aikana I Armeijakunnan KEK hautasi Lappeenrantaan 17 tunnistamatonta sotilasta.[13] Viimeksi mainituista jäi myöhemmin tunnistamattomaksi 6 vainajaa. II Armeijakunnan KEK hautasi 29 tunnistamatonta sotilasta[14] ja III Armeijakunnan KEK hautasi 11 tunnistamatonta vainajaa. Talvisodan aikana Lappeenrantaan haudattiin 46 tunnistamattomaksi jäänyttä sotilasta. [15] Talvisodan päättyessä jäi I Armeijakunnan KEK Lappeenrantaan selvittelemään loppuja vainajia. Keskus lakkautettiin 25.5.1940.[16]

Jatkosodassa löydettiin yli 2 000 talvisodan vainajaa. Heistä osa oli ollut maastossa yli neljä vuotta. Noin puolella ei ollut löydettäessä jäljellä tuntolevyä. Vainajien tunnistaminen oli hyvin vaikeaa.[17] Eräissä tapauksissa jouduttiin myös toisiinsa kietoutuneita erottamattomasti sekaantuneita luurankoja hautamaan tunnistamattomina samassa arkussa. Tällainen neljän vainajan arkku laskettiin mm. Lappeenrannan hautausmaahan. Tavallisimmat talvisodan kentälle jääneiden syyt olivat olleet mahdottomuus kuljettaa vainajia vetäydyttäessä, korsujen luhistuminen, taisteluhautojen seinien vyöryminen pohjalla olevien vainajien päälle tai takamaastossa jäänyt kaatuvien puiden, lumen tai räjähdysten heittämän maan hautamaa. Lappeenrantaan heistä haudattiin 18 vainajaa.[18]

Saario kirjoittaakin, että Lappeenrannassa on Suomen suurin tunnistamattomien hautauskeskittymä. Sinne on haudattu 162 tuntematonta sotilasta. Heistä 44 on haudattu talvisodassa,[19] 18 talvisodan kentälle jääneenä jatkosodassa löydettynä ja 100 jatkosodassa kuolleena.[20]

Lääkintäneuvos Saario päätyy vuoden 1986 tutkimuksessaan siihen, että talvisodan aikana haudattiin noin 220, jatkosodan aikana löydettyjä talvisodassa kuolleita 950 ja jatkosodassa, ml. Lapin sota noin 410 tuntematonta sotilasta. Saario toteaa, että mikään muu kansa ei siihen mennessä pyrkinyt saamaa kaikkia sodassa kaatuneita tunnistettuina kotimaahan. Sittemmin tapa on yleistynyt muullakin.[21]

Vuonna 1941 hyökkäysvaiheen aikana Kannaksen suunnan tunnistamattomat vainajat haudattiin Lappeenrantaan, jossa sijaitsi silloin 14. Kaatuneiden evakuoimiskeskus (14.KEK). Asemasodan aikana osa tunnistamattomista vainajista haudattiin selustan sankarihautoihin ja osa kuljetettiin talvisodan tunnistamattomien hautauskeskuksiin Lappeenranta, Joensuu ja Kajaani. [22]

Asemasotavaiheen tunnistamattomat olivat joko talvisodassa kentällä jääneitä tai hyökkäysvaiheen kadonneita. Ruumiit olivat näin ollen hyvin erilaisissa mätänemistiloissa tai luurankoina. Päämaja käski[23] 6.5.1944 yhtenäisen menettelyn tunnistamattomien hautaamiseksi. Kannaksen vainajat tulee haudata Lappeenrantaan ja muulta tulleet tunnistamattomat sotilaat Joensuuhun.[24]

Oman ongelmana muodostivat siirtoväen vainajat. Karjalaan takaisin pääsyä odottavat omaiset eivät halunneet kaatuneitaan haudattavaksi välirauhan aikaisiin sijoituskuntiinsa. Asia ratkaistiin sillä, että epäselvät tapaukset päätettiin haudata Moskovan rauhan rajan läheisiin seurakuntien hautausmaihin ja etupäässä Lappeenrantaan ja Joensuuhun. Kesällä 1944 siirtoväen kaatuneet haudattiin Lappeenrantaan, Luumäelle, Rauhaan ja Joensuuhun.[25]

Kesällä 1944, mikäli vainaja saatiin kaatuneiden evakuointikeskukseen 2–3 vuorokaudessa kaatumisesta, onnistui vainajan käsittely, tunnistaminen, peseminen, pukeminen ja arkuttaminen hyvin. Pidempään viipyvissä tapauksissa tilanne huononi hyvin nopeasti. Mikäli kudokset olivat jo voimakkaasti hajoamassa ei vainajaa voitu enää riisua. Hänet aseteltiin arkkuun ja peiteltiin kloorikalkilla[26] ja ruumisliinalla.

Kesäkuussa 1944 oli vainajien kotiin lähetys vaikeaa. Kokonaistilanne oli epäselvä ja tilapäishautauksia ei haluttu tehdä. Rautateiden risteysasemilla kaatuneiden kuljetus vaunut odottivat kuljetusvuoroaan täydennys- ja keskityskuljetusten täyttäessä radat. Vainajavaunut levittivät kalmanhajua ympäristöönsä kloorikalkista ja jäistä huolimatta. Rautatiehallitus esittikin heinäkuun alussa kotiinkuljetusten lopettamista, esitystä ei hyväksytty.[27] Tämä tilanne oli Lappeenrannan ratapihalla erityisen vaikea.

Tilapäishautaus tuli tehdä arkussa tai vastaavassa. Niiden puutteessa saatettiin joutua hautaus tekemään huopaan kääritty vainaja havukerrosten väliin. Myös tilapäishautauksessa vainaja oli huollettu kuten pysyvääkin hautausta varten. Haudalla myös pidettiin lyhyt hartaus- ja kunnianosoitushetki, siunausta ei kuitenkaan toimitettu. Tilapäishautauksia tehtiin kesällä 1944 mm. Luumäellä ja Rauhassa. Kaikkiaan evakuointikeskukset perustivat 49 tilapäishautausmaata ja niihin haudattiin 8 500 kaatunutta. Myös tuntemattomaksi jääneet sotilaat siirrettiin sankarihautausmaihin, heistä suurin osa Lappeenrannan, Joensuun, Kajaanin ja Sortavalan hautausmaille, mutta myös muuallekin rajaseudun kuntiin. [28]

Kaatuneiden evakuoimiskeskukset eivät haudanneet kaatuneita. Keskuksien tehtävänä oli siis saattaa vainaja hautauskuntoon ja luovuttaa sitten hänet muiden haudattavaksi.[29]

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen seurauksena Lappeenrannan hautausmaalle muodostui tunnistamattomien sankarivainajien hautaamiseksi ja myös tunnistettujen hautaamiseksi niin suuri työruuhka ja jo hautauspaikkavaje, että osa vainajista ohjattiin Luumäen Kankaan hautausmaalle. Luumäelle haudattiin 55 tunnistamatonta vainajaa. Heistä yksi oli Talvisodan vainaja ja 13 tunnistettiin myöhemmin. Myös Joutsenon Rauhaan perustettiin sotilashautausmaa Lappeenrannan ruuhkan purkamiseksi. Sinne haudattiin nimellisten vainajan lisäksi 13 tunnistamatonta. Hautausmaa purettiin kesällä ja tunnistamattomat vainajat siirrettiin Lappeenrantaan.[30]

Lappeenrannan hautausmaalle haudattiin kaikkiaan 47 tunnistamatonta sotilasta talvisodasta. Heistä kolme tunnistettiin myöhemmin. Jatkosodan aikana kuolleita Karjalan kannakselta tuotuja tunnistamattomia vainajia haudattiin 39 ja jo talvisodassa kaatuneita 18. [31]

Simolan pommituksessa 19.6.1944 kuoli 23 aseman lähelle majoittunutta työvelvollista sekä evakoita. Junapalossa tuhoutui tunnistamattomaksi 61 arkutettua ja aiemmin tunnistettua sotilasta. Heidät haudattiin Lappeenrantaan yhteishautaan sankarihauta-alueelle.[32]

Lappeenrannan sotilashautausmaata käyttivät Jatkosodan aikana kolme eri kaatuneiden evakuointikeskusta.

IV AKE:n 13.KEK oli Lappeenrannassa heinäkuusta marraskuuhun 1941 ja uudelleen helmikuussa1942. Silloin KEK sijaitsi Raivolassa, mutta KEK:n komennuskunta järjesti Lappeenrannassa sinne haudattujen vainajien lähettämistä kotiseuduilleen.

Suurhyökkäyksen alettua KEK siirrettiin vaikeassa tilanteessa Luumäelle. Arkut loppuivat suurten tappioiden takia, huonot kuljetukset aiheuttivat ajanhukkaa, kesäsää ja Kannaksen evakuoitujen omaisten sijainnin tietämättömyys aiheuttivat Suomen sodan aikaisen vaikeimman tilanteen kaatuneiden huollossa. KEK saapui Luumäelle 18.6.1944. Toiminnan alkaessa Luumäellä 300 ensimmäistä vainajaa haudattiin ilman arkkua. Pahimpana päivänä evakuointikeskuksessa oli yli 500 arkuttamatonta vainajaa.[33]

Luumäelle myös keskitettiin Kannaksen siirtoväestön kaatuneet. Luumäellä lopetettiin kaatuneiden kotiin lähetykset ja aloitettiin tilapäishautaukset. Keskus perusti Rapattilaan ja Jääskeen kaatuneiden huoltamisen aloittamiseksi mahdollisimman lähellä kuolinhetkeä.[34]

13.KEK siirtyi heinäkuun alussa Rauhaan, jatkaen siellä IV Armeijakunnan vainajien huoltamista. Keskus jätti Luumäelle komennuskunnan hoitamaan tilapäishaudattujen kotiin lähettämistä. Kaikkiaan keskus lähetti Luumäeltä kotiin 1 319 kaatunutta ja 10.6.–13.7.1944 välisenä aikana huolsi 2 716 kaatunutta Luumäellä ja Rauhassa. Heistä tunnistamatta jäi 160 vainajaa sisältäen Simolan pommituksessa tuhoutuneet 61 vainajaa. Rauhan tilapäishautausmaa tyhjennettiin vielä sotasyksyn aikana.[35]

14.Kaatuneiden evakuoimiskeskus perustettiin kesäkuussa 1944 ja siirrettiin Lappeenrantaan IV armeijakunnan käyttöön. Keskus perusti Lappeenrantaan kenttähautausmaan. Sinne lähinnä haudattiin tuntemattomia sotilaita ja osoitteeltaan epäselvien evakuoitujen kuntien vainajia. Heitä tuli myös II Armeijakunnan alueelta Itä-Kannakselta. Keskus hautasi vuonna 1941 Lappeenrantaan 520 kaatunutta. Keskus siirrettiin lokakuun puolivälissä Itä-Karjalaan Suojärvelle huoltomaan II Armeijakunnan vainajia. Maaliskuussa 1942 keskus lähetti komennuskunnan Lappeenrantaan huolehtimaan tilapäishaudattujen siirtotöistä.

V Armeijakunnalle perustettiin 29.6.1944 kaatuneittensa huoltajaksi 15.KEK. Se aloitti toimintansa 3.7.1944 Luumäellä 13.KEK:n entisissä tiloissa. Se huolsi kesän aikana 591 kaatunutta, heistä 5 jäi tunnistamatta. KEK jatkoi Luumäelle haudattujen siirtotöitä. Vielä aselevon tultua se jatkoi kentältä löytyneiden vainajien huoltotöitä.

Luumäeltä ja Rauhasta lähettiin kotihautausmaihin yhteensä 400 tilapäishaudattua vainajaa.[36]

Koulutuskeskukset

Jalkaväen koulutuskeskus 3 perustettiin Jatkosodan alkaessa Karkkilaan, josta se siirrettiin Riihimäelle 5.9.1941 ja sieltä edelleen Lappeenrantaan 15.10.1944. Päämajan käskyllä yhdistettiin Lappeenrannan Jalkaväen koulutuskeskus 3 (pl. II pataljoona) 26.6.1944 Raahesta siirretyn Jalkaväen koulutuskeskus 32:n ja Hämeenlinnassa olleen Jalkaväen koulutuskeskus 34:n kanssa. Uuden jalkaväen koulutuskeskuksen sijaintipaikkakunnaksi määrättiin Hämeenlinnan Parola. Keskus sai nimekseen Jalkaväen koulutuskeskus 3. Keskus lakkautettin Lempäälässä 27.11.1944.[37]

Lappeenrannassa oli toiminut aiemmin, 1.10.–20.11.1941 Jalkaväen koulutuskeskus 18. Se oli liittynyt Järjestelykeskus 1:n toimintaan.[38]

Ratsuväen koulutuskeskus aloitti toimintansa Lappeenrannassa 27.10.1941. Keskus oli alistettu Ratsuväkiprikaatille. Keskus siirrettiin Mäntyharjulle 23.6.1944, jossa se toimi lakkauttamiseensa 15.10.1944 asti. [39]

Suur-Saimaan suojeluskuntapiiri

Suur-Saimaan suojeluskuntapiiri vastasi nimensä mukaisesti Suur-Saimaan alueen asevelvollisuusasioista. Piirin keskuspaikkoina toimivat Lappeenranta ja Mikkeli. Jatkosodan aikoihin käytössä oli keskitetty joukkojen perustamisjärjestelmä, jossa suojeluskuntapiirien henkilötäydennyskeskukset vastasivat kootusti alueen asevelvollisten kutsumisesta palvelukseen, heidän aseistamisesta, yksikön muodostamisesta ja kuljettamisesta toiminta-alueelleen.

Suojeluskuntapiirin Lappeenrannan HTK:n toimitiloiksi oli aiemmin suunniteltu Peltolan koulu. Kotijoukkojen Esikunta määräsi 14.6.1944 kutsuttavaksi palvelukseen vuoden 1907 jälkeen syntyneet reserviläiset. Heitä oli Lappeenrannan HTK:n alueella 364 miestä. Koska perustamispaikka oli luovutettu hieman aiemmin evakuointiesikunnan tiloiksi. HKT siirtyikin Armilan koululle.

29.6.1944 sai Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin Esikunta ilmoituksen Lappeenrannan, Lappeen ja Lauritsalan evakuoimisesta 1.7.1944 alkaen. Tämä tarkoitti myös sitä, että Lappeenrannassa tapahtunut joukkojen perustaminen päättyi ja jäljelle jääneet tehtävät siirrettiin Mikkeliin. Armilan koulun tiloissa ehdittiin kesäkuun lopulla kuitenkin varustamaan hieman yli 1 000 miestä.

Edellä kuvattu ja liitteessä tarkennettu suojeluskuntapiirin HTK:n toiminta Lappeenrannan Armilan koululla on ollut aiemmassa tutkimuksessa käsittelemätöntä ja tämä on myös osaltaan lisännyt Lappeenrannan HTK:n mystisyyttä.

VIITTEET

[1] Kotijoukkojen Esikunnan puhelinsanoma 2208/järj.1/1/23.6.1944 (Sark T 8449/II).

[2] Lappeenrannan komendantinviraston puhelinsanomat vartiot asettaville Jv.Koul.K 3:lle ja Rv.Koul.K:lle numerotta/9.6. ja 40/VI/10.6.1944 (Sark. T 8449/II).

[3] Lappeenrannan komendantinviraston arestiinpanomääräykset ajalta 1.6.–28.6.1944 (SArk. T 8449/III).

[4] Lappeenrannan komendantinviraston pidätysmääräykset ajalta 1.6.–28.6.1944 (SArk. T 8449/III).

[5] Kasarmialueiden portit (4), varastot (4), muuntaja (1) ja Saimaan mylly (1).

[6] Aiemmin vartiot oli asettanut varuskunnan eri yksiköt kuten 0609 (Jv.Koul.K 3), 0410 (Rv.Koul.K) ja 9400 (Ps.Pr.). Lappeenrannan komendantinviraston asiakirja numero 710/V/2./23.6.1944: Vartiopalvelu (Sark T 8449/I).

[7] Lappeenrannan komendantinviraston asiakirja numero 710/V/2./23.6.1944: Vartiopalvelu (Sark T 8449/I).

[8] IV AKE:n asiakirja numero 1669//213a/sal./23.6.1944: Lappeenrantaan saapuvien ilmoittaminen (SArk. T 7518/12) ja HTK 1:n asiakirja numero 2022/I/16.sal./25.6.1944: Lappeenrantaan saapuvien ilmoittaminen (SArk. T 7518/12).

[9] Lappeenrannan komendantinviraston asiakirja numero 167/II/8.sal./1.7.1944: käsky varuskunnan vartiopalveluksen järjestelystä (SArk. T 7518/12). Satamatievartion tehtävänä oli vartioida Saimaan Mylly Oy:n Satamien varrella olevaa mylly- ja leipomorakennusta. Muuntoasemavartio vartio Imatran Voima Oy:n Lappeenrannan muuntoasemaa. Muuntoasemavartiolla oli aseistuksena konepistooli muilla vartioilla kiväärit.

[10] Lappeenrannan komendantinviraston vahvuusilmoitus 15.7.1944: Varuskunnassa olevien yksikköjen rivivahvuudet 10.7.1944 (SArk. T 8450).

[11] Lappeenrannan komendantinviraston vahvuusilmoitus 16.8.1944: Varuskunnassa olevien yksikköjen rivivahvuudet 10.8.1944 (SArk. T 8450).

[12] Lappeenrannan komendantin viraston komentotoimiston (Tsto I) laatima vahvuusilmoitus 15.7.1944: Varuskunnassa olevien yksikköjen rivivahvuudet 10.7.1944 (SArk. T 8450).

[13] Saario 1989, s.

[14] Saario 1989, s. 171.

[15] Saario 1989, s. 173.

[16] Saario 1989, s. 172.

[17] Jatkosodan aikana löydettiin 2 137 Talvisodan vainajaa. Heistä jäi tunnistamatta 950, eli 44 prosenttia. (Saario 1986, s. 136).

[18] Saario 1986, s. 132–136.

[19] Saario 1989, s. 171: II AK:n KEK hautasi Talvisodassa Lappeenrantaan 29 tunnistamatonta vainajaa ja I AK:n KEK 17. Viimeksi mainituista jäi myöhemmin tunnistamattomaksi 6 vainajaa. III AK:n KEK hautasi Lappeenrantaan 11 tunnistamatonta vainajaa, yhteensä siis 46 tuntematonta sotilasta.

[20] Saario 1986, s. 141 ja s. 146 taulukko 4.

[21] Saario 1986, s. 150.

[22] Saario 1986, s. 138–139.

[23] Päämajan kirkollisasiainosaston kirjelmä numero 2791/6.5.1944, SArk T 20062/14.

[24] Saario 1986, s. 138–139.

[25] Saario 1989, s. 182.

[26] Pieni Tietosanakirja, Osa 2, Otava 1926, Helsinki: Kloorikalkki, valkaisukalkki, syntyy kun sammutettuun kalkkiin johdetaan klooria; todennäköisesti kalsiumkloridin (CaCl2) ja kalsiumhypokloriitin [Ca(OCl)2] seos. Käytetään valkaisuun ja desinfiointiin.

[27] Saario 1989, s.182–183.

[28] Saario 1989, s. 184–185.

[29] Saario 1989, s. 187.

[30] Saario 1986, s. 139.

[31] Saario 1986, s. 141.

[32] Saario 1986, s. 141.

[33]Saario 1989, s. 192–193.

[34] Saario 1989, s. 193.

[35] Saario 1989, s. 194.

[36] Saario 1989, s. 205.

[37] Tiainen, s. 101 ja liite 10.

[38] Tiainen, liite 10.

[39] Tiainen, liite 10.Tweet

14.6.1944

Kello 23.00 sai Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin Esikunta käskyn Kotijoukkojen Esikunnalta vuoden 1907 jälkeen syntyneiden palvelukseen kutsumisesta. Suojeluskuntapiiri päätti toteuttaa tehtävän kutsumalla Mikkelin ja Mäntyharjun alueen reserviläiset (206) suoraan Mikkelin HTK:en ja Lappeenrannan alueen reserviläiset (364) Lappeenrannan HTK:en. Savitaipaleen reserviläiset päätettiin ensin koota suojeluskunnan kokoontumispaikkaan.

15.6.1944

Kello 01.15 hälytettiin kaikki suojeluskunnat levittämään YH-kortteja[1] kello 06.00 alkaen. Ilmoittautumisajat oli määritetty kunnittain HTK:in[2] 16.6. kello 07.00–14.00. Suoritushenkilöstön ilmoittautuminen käskettiin 15.6. kello 18.00.

Kello 10.45 otettiin Lappeenrannassa Armilan koulu perustamispaikaksi, koska siksi suunniteltu Peltolan koulu oli annettu evakuoimistarkoituksiin. Korttien levitys oli tehty kaikkialla kello 09.00 mennessä.

Kello 11.10 Kotijoukkojen Esikunta muutti perustamisaikaa siten, että henkilöstö tuli olla perustettuna aikaisemmin ilmoitetun 18.6.1944 kello 10.00 sijaan päivää aikaisemmin kello 18.00 mennessä.

Kello 15.30 ilmoitti Saimaan Vesitiepäällikkö Savonlinnasta, että Päämajan järjestelyosaston suostumuksella ei niin kauan kun evakuoinnit kestävät Saimaan yli sisämaahan kutsuta palvelukseen laivojen välttämätöntä henkilöstöä.

16.6.1944

Kello 05.15 käskettiin Kotijoukkojen Esikunnan puhelinsanomalla kutsua palvelukseen Merivoimien A I, A II ja B I vuonna 1902 syntynyt ja heitä nuorempi henkilöstä. Palvelukseen astuminen tuli tapahtua 17.6.1944.

Kello 09.15 Lappeenrannan HTK ilmoitti olevansa toiminnassa.

Kello 10.00 ilmoitettiin Kouvolaan liikennejaoksen yhteysupseerille, että Mikkelin rautatieasemalla on noin 200 ja Lappeenrannan asemalla noin 350 miestä kuormausvalmiina 18.6.1944.

17.6.1944

Kello 15.50 oli 608 kutsutusta saapunut palvelukseen 441 reserviläistä (72,5 %). YH-kortteja ei voitu jättää 31:lle (5 %), uudelle osoitteelle lähetettiin 32 korttia (295 %), lykkäysmääräys annettiin 48:lle (8 %) ja jälkitarkastukseen määrättiin 29 reserviläistä tarkastetuista.

——————————————————————————–

[1] käsky saapua Ylimääräiseen harjoitukseen

[2] Mikkelin HTK: Mikkelin kaupunki, Mikkelin pitäjä, Anttola, Hirvensalmi, Ristiina, Mäntyharju ja Suomenniemi. Lappeenrannan HTK: Lappeenranta, Lappee, Lauritsala, Joutseno, Lemi, Nuijamaa, Taipalsaari ja Savitaipale.

18.6.1944

Kotijoukkojen Esikunta antoi eversti S. Tiaisen allekirjoittaman puhelinsanoman Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin esikuntaan ja Savonlinnan suojeluskuntapiirille. Käsky perustui päämajan antamaan tiedotukseen, että ”eräillä paikkakunnilla on tavattu taistelevista joukoista lähteneitä sotilaskarkureita”. Heidät käskettiin pidättämään ja asettamaan syytteeseen kenttäoikeudessa. Tämä käsky tuli välittää alueen varuskuntien päälliköille, komendantinvirastoon ja toimistoille.[1]

Kello 14.00 Viipurin komendantin virasto sai käskyn HTK 1:ltä olla liikkeellelähtövalmiina ja valmistautua seuraamaan HTK 1:tä samaan suuntaan.[2]

Kello 16.00 lähettiin Viipurin poliisiosaston toimiston ja poliisiosaston naishenkilöstö pois kaupungista Sotilashallinto-osastoon Imatralle.[3]

Kello 20.00 Komendantinvirasto lähti Viipurista autokuljetuksena ensin Lappeenrantaan ja sieltä Taavettiin.[4]

19.6.1944

Kello 03.30 Viipurin komendanttivirasto saapui Taavettiin.[5]

Lähetettiin vanhempia ja siviilipukuisia poliisimiehiä Lappeenrantaan, jonka myös Sotilashallinto-osasto oli määrännyt Viipurin poliisimiesten kokoontumispaikaksi.[6]

Päämajan järjestelyosasto muistutti 19.6.1944 antamassaan käskyssään sotilaskarkurien käsittelyssä, että voimassa on vuonna 1941 annetut määräykset.[7] Niiden mukaan tuli karkuri kiireesti tutkia. Sen jälkeen suojeluskuntapiirin komentaja taikka yhtymän komentaja tuli päättää syytteeseenpanosta tai antaa uuden tilaisuuden karkurille täyttää tehtävänsä rintamassa. Kyseisten määräysten mukaisesti tuli uusitti karkuruus rangaistu tuomittuna molemmista karkuruuksista.[8]

20.6.1944

Kello 05.00 poistui viimeiset poliisit Viipurista. Matkalla mukaan tulivat Sorvalin poliisiaseman ja Tienhaaran sekä Uuraan ala-asemien miehistöt. Kello 09.00 poliisiosasto saapui Lappeenrantaan. Sen käyttöön annettiin 60 miestä vartio- ja partiopalvelukseen sekä liikenteen ohjaukseen.[9]

Kello 17.00 Viipurista tullut poliisiosasto alistettiin Päämajan Ilmasuojeluosaston Läntiselle Evakuoimisesikunnalla. Osaston tehtäviksi määrättiin 1) liikenteen ohjaus, 2) järjestyksen ylläpito, 3) evakuoinnin valvonta ja 4) evakuoidun omaisuuden suojeleminen.[10]

Päämajan antaman käskyn mukaan kapteeni Niiranen jatkoi 20.6. Taavetin varuskunta-alueella komendantin tehtävissä, ”joten hän edelleen hoitaa virkaansa”. Edellinen lainaus on Viipurin komendantin viraston sotapäiväkirjasta, jota piti Taavettiin siirtynyt Viipurin varuskunnan adjutantti, kapteeni Erik Nyberg.[11] Hän kertoi, että on vaikea toimia ilman käskyvaltaa. Ilmeisesti tuolloin johtosuhteet Taavetissa olivat vielä epäselvät.

21.6.2007

Lappeenrannan poliisiosastosta komennettiin 13 miestä Imatralle Sotilashallinto-osaston käyttöön. Myös Uudenkirkon sotilashallintopiirin henkilöstö (1 + 14) ilmoittautuivat Lappeenrannassa.[12]

Kello 20.15 kävivät eversti Räsänen ja luutnantti Äimä neuvottelemassa KanRE:n hallinnollisessa toimistossa karkurien etsimisen aiheuttamista toimenpiteistä. Neuvottelun tuloksena annettiin asiasta joukoille kirjallinen käsky.[13]

Kello 22.30 Lappeenrannan (Viipurin poliisiosasto) otti vastaan päävartion.[14]

IV AKE tiedotti yleisesikunnan päällikön edellisenä iltana lähettämän sähkeen joukoilleen[15] asiakirjalla karkurien käsitteleminen. Käsky käskettiin tarkoin noudatettavaksi ja joukkojen tietoon saatettavaksi. Armeijakunnan käskyn allekirjoitti armeijakunnan komentaja ja varmensi va. esikuntapäällikkö.[16]

Tiedotteessa myös tarkennettiin kiinniottomenettelyä. Kiinnisaadut karkurit oli noudettava yhtymien toimesta viipymättä HTK 1:stä, Uron pysäkiltä. Armeijakunnan alueella tavatut eksyneet tai karanneet sotilaat tuli toimittaa suoraan yksiköihinsä tai yhtymiinsä tai kerättävä sotapoliisimuodostelmien perustamiin keräyspaikkoihin. Näillä pakoilla tuli laatia lyhyt selvitys karkaamistapauksista ja toimittaa se saattajien matkassa yksikköön.[17]

HTK 1 velvoitettiin pitämään yhtymät (vast.) tietoisina niihin kuuluvien karkurien kerääntymisestä HTK 1:een. Kirjaamis- ja ilmoitusmenettely käskettiin siten, että suojeluskuntapiirin lyhyt ilmoitus tai sen puuttuessa HTK 1:n laatima ilmoitus toimitetaan karkurin saattajan mukana kyseiseen yksikköön. Niin, että ilmoituksen perusteella asia voidaan myöhemmin ottaa tarkemmin tutkittavaksi. 21.6. allekirjoitettu käsky oli kirjattu HTK 1:ssä saapuneeksi 24.6.44 kello 15.00. [18]

Edellä mainitulla käskyllä ohjeistettiin karkurien palauttamismenettely päämajan käskyn mukaisesti ja sitä tarkentaen. Armeijakunta jakoi palautusmenettelyn kolmeen luokkaan:

1) HTK 1:en toimitettiin suojeluskuntapiirien kiinniottamat ja/tai vankiloissa säilytetyt IV Armeijakunnan karkurit. Heidät tuli yhtymien noutaa yksiköihinsä Taavetista Uron asemalta.

2) Armeijakunnan alueelta kiinniotetut karkurit tuli toimittaa suoraan takaisin yksiköihinsä tai joukko-osastoihinsa tai

3) heidät tuli kerätä sotilaspoliisien perustamiin keräyspaikkoihin.

Karkureista tuli laatia lyhyt ilmoitus ja karkuri-ilmoitukset tuli lähettää kaikissa tapauksissa yksiköihin mahdollisia jatkotutkimuksia varten.

22.6.1944

Armeijakunnan esikunta pyrki tehostamaan karkurien pidättämistä ja yksiköihinsä palauttamista jakamalla niihin liittyvät tehtävät kahdelle taholle 22.6.1944 käskyssään karkurien etsiskely: IV AKE:n Hallinnollisen toimiston päällikkö sai tehtäväkseen sulkea Taipalsaarelle johtavat, armeijakunnan oikean sivurajan sekä alueelta pohjoiseen johtavat tiet sekä partioida armeijakunnan alueella; Viipurin varuskunnan päällikkö eversti V.Räsänen apunaan Viipurin Komendantin Virasto sulki linjan Taipalsaari-Taavetti-Hamina sekä vastasi partioinnista linjan ja armeijakunnan oikean sivurajan välillä. Pidätettyjen karkurien suhteen tuli menetellä ”niin kuin siitä oli erikseen määrätty”.[19]

Kello 16.00 käskettiin noutaa Imatran seurakuntatalolta sinne viedyt sotilaskarkurit Lappeenrantaan Armilan koululle. Samalla käsky kokoamispaikan perustamisesta tuli viedä kapteeni Nikulalle.[20]

Lappeenrannassa varuskunnallisten toimintojen uudet ”viipurilaiset” johtosuhteet kohtasivat aluksi samanlaista vastustusta kuin Taavetissakin oli ollut. Muun muassa Lappeenranta kieltäytyi aluksi luovuttamasta Armilan koulun ajoitustilojaan kapteeni Nikulalle.[21]

Alkuillasta aikaan sai IV AKE:n hallinnollinen toimisto tiedon, että Lappeenrannan kaupunkivaruskunta oli alistettu armeijakunnalle ja eversti Räsänen olio määrätty varuskunnan päälliköksi apunaan Viipurin komendanttivirasto.[22]

Kello 18.00 ilmoittautui Viipurin ympäristön sotilashallintopiirin miehistö, 14 miestä, Lappeenrannassa.[23]

Kello 19.00 IV AKE:n hallinnollisen toimiston sotapäiväkirjan merkinnässä todettiin, että Räsänen oli aloittanut toimintansa Taavetissa ja ensimmäinen karkuriryhmä oli toimitettu HTK:een. oli Taavettiin toimitettu ensimmäinen karkuriryhmä. Eversti Räsänen ja HTK 1:n päällikkö everstiluutnantti Hirsa totesivat kuitenkin tapaamisessaan, että karkureita ei voitu toimittaa HTK:hon täydennysmiesten joukkoon. Karkurien puheet ja esiintyminen todettiin vaikuttavan epäedullisesti täydennysmiesten mielialaan. Räsänen ja Hirsa sopivat, että karkurit toimitetaan eversti Räsesen toimesta Taavettiin eikä HTK 1:een ja karkurit pyritään pitämään erillään täydennysmiehistä.[24] Räsänen jatkaa toimintaansa Taavetissa toistaiseksi ja Lappeenrannan varuskunnan päällikön tehtävät hoitaa sillä aikaa majuri Simelius.

Kello 20.00 kapteeni Nikulalle annettiin käsky heti perustaa Lappeenrantaan Armilan koululle karkureiden kokoamispaikan, jonne kaikki karkurit kootaan ja josta ne luovutetaan yhtymiensä vastaanottoelimille. Ne sijoitetaan kasarmialueelle.[25]

Päivän aikana Lappeenrannan poliisiosasto lähetti kolme partiota Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueelle autojen ja sotilaskarkurien pidättämiseksi sekä jatkoi kaupunkipartiointia. Osasto avusti Alkon Lappeenrannan myymälän viinavaraston tuhoamisessa. Osasto luovutti päävartion, pidätettynä oli ollut 53 sotilaskarkuria.[26]

23.6.1944

Kello 08.30 Majuri Simelius ilmoitti AKE:an saapuneensa Lappeenrantaan, sekä ryhtyneensä hoitamaan komendantin tehtäviä.

Kello 09.15 pidettiin Lappeenrannassa IV AKE:N järjestämä neuvottelutilaisuus.[27] Aiheena oli karkurien kiinnioton järjestelyt ja järjestyksen ylläpito kaupungissa. Neuvotteluihin osallistuivat Simelius, Viipurin kaupungin ____ poliisiasianupseeri, luutnantti Hintsa, Erillisen Sotapoliisiosaston luutnantti Massinen ja Suur-Saimaan Suojeluskuntapiirin Esikunnan edustaja. [28]

Em. tilaisuudessa luutnantti Hintsa ilmoitti saaneensa käskyn jäädä 118 poliisimiehen kanssa Lappeenrannan varuskunnan päällikön käytettäväksi järjestyksen ylläpitotehtäviin. Er.Spol.Os (=Os. Hintsa) otti vastuulleen kaupungista luoteeseen, länteen ja lounaaseen vievät tiet sekä Simolan aseman ympäristön. Muu alue jäi armeijakunnan suljettavaksi.[29]

Edellä mainitussa neuvottelussa sovittiin majuri Simeliuksen kanssa siitä, että karkurien kokoamispaikka sijoitetaan Armilan koululle ja yhtymien vastaanottoelimet kasarmialueelle. Kokoamispaikan perustaminen oli määrätty kapteeni Nikulan 10. Sotilaspoliisikomppanialle. Kokoamispaikka oli jo päivällä toiminnassa tai sinne tuotiin miehiä, mutta muutoin puoleen yöhön mennessä ei varsinainen toiminta ollut käynnistynyt. Nikula ilmoitti kello 23.15, että karkurien käsittelystä annettuja määräyksiä ei vielä voitu saattaa voimaan. Syyksi tähän hän ilmoitti sen, että vielä ei kaikkien yhtymien vastaanottoelimet olleet saapuneet kasarmialueelle. Nikula sai käskyn heti ryhtyä toimenpiteisiin järjestyksen ylläpitämiseksi koululla ja siellä syntyneen ruuhkan selvittämiseksi.[30]

Viipurin läänin poliisitarkastaja järjesti neuvottelutilaisuuden Lappeenrannan poliisilaitoksella.[31]

Kello 03.00 Poliisiosaston sotapäiväkirjaan oli kirjattu, että Lappeenrannassa oli nähty saksalaisia panssarivaunuja.[32]

Kello 10.00 otti Viipurin Komendanttivirasto (majuri Simelius ja kapteeni Nyberg) Lappeenrannassa vastaan Lappeenrannan komendanttiviraston ja henkilökunnan. Lappeenrannan komendanttivirasto oli alistettu Viipurin Komendanttivirastolle IV AK:n kirjelmällä[33] 22.6.1944. Eversti Räsänen otti samalla johtoonsa Lappeenrannan varuskunnan päällikön tehtäviä.[34]

IV Armeijakunnan esikunta määräsi jokaisen Lappeenrantaan tulevan sotilaan ilmoittautumaan heti tullessaan Lappeenrannan komendantin virastossa.[35]

Lappeenrannan poliisiosasto järjesti katu-, sulku- ja satamapartiot Lappeenrannassa. Jälkipartio pidätti desantin, joka oli vihollisen vangiksi joutunut suomalainen sotamies.[36]

24.6.1944

Pidettiin Lappeenrannan komendantinvirastossa neuvottelu, johon ottivat osaa majuri Simelius, kapteeni Rautapää ja luutnantti Massinen. Neuvottelun tuloksena päätettiin ryhtyä jyrkkiin toimenpiteisiin Lappeenrantaan johtavien teiden sulkemiseksi ja sotilaskarkurien pidättämiseksi. Samalla päätettiin järjestää ympärivuorokautinen upseeripäivystys. Järjestyksen palauttamiseksi varuskunnassa annettiin käsky vartio- yms. varuskuntapalveluksesta. [37]

Em. käskyssä vartioiden asettajaksi määrättiin Lappeenrannan Ilmasuojelualue aiemman useamman yksikön käytännön sijaan. Yleisestä järjestyksestä ja partioinnista huolehti Viipurin poliisiosasto. Aiemmin partiointitehtävät olivat olleet em. yksiköillä, jotka olivat asettaneet myös vartiot. [38]

Kello 16.30 ilmoitettiin IVE AKE:n hallinnolliseen toimistoon, että Lappeenrannan varavankilan alueella olevasta 65.Sotasairaalasta, että alueelle oli tuotu 25 sotavankia mutta sinne ei vielä ollut tullut ketään sotavankijärjestelypaikan miehistöstä.[39]

Illan kuluessa 10. SPol.K oli perustanut Sotavankien järjestelykeskuksen Linnan mäelle.[40]

Päämajan ilmasuojeluosaston Läntisen Evakuointiesikunnan nimitys muutettiin Evakuointi Esikunta R:ksi. [41]

25.6.1944

Aamulla 25.6.1944 antoi kapteeni Partanen Päämajan Järjestely 2:sta IV AKE:n hallintotoimistolle tiedusteltaessa ohjeeksi, että mikäli kiinnisaatu karkuri on syyllistynyt muihinkin rikoksiin kuin karkaamiseen voidaan asian laatuun nähden nämä sotilaat tekemiensä muiden rikoksien takia vangita ja passittaa vankilaan ja rikos on joka tapauksessa tutkittava.

Kello 09.45 kapteeni Partanen ilmoitti, että Jos HTK 1:een toimitetaan vankiloista vanhojen karkaamisrikosten johdosta vangittuja, tulee heidän suhteen menetellä kuten muidenkin karkureiden.

Partanen myös lupasi ilmoittaa Kotijoukkojen Esikuntaan, että em. vankeja ei saa passittaa HTK:een.

Kello 10.30 em. tiedot välitettiin Taavetissa eversti Räsäsen alaisuudessa toimivalle Viipurin Komendantinvirastolle.[42]

Ilmoituksen yhteydessä ohjeistettiin, että mikäli saadaan kiinni eestiläisiä karkureita, jotka kieltäytyvät taistelusta Suomen armeijassa, on heidät säilytettävä eversti Räsäsen toimesta, siksi kunnes kapteeni Kirstai Päämajan valvontatoimistossa saapuu heidät kuulustelemaan.

Järjesti Lappeenrannan komendanttivirasto ilmoittautumis- ja opastustoimiston Armilan kansakoululle. Kapteeni Nikula sai tehtäväkseen suorittaa pidätettyjen vastaanoton ja lajittelun samalla koululla. Kasarmialueelle järjestettiin eri divisioonien opastuselimet vastaanottamaan karkureita ja harhailijoita, sekä toimittamaan heitä edelleen asianomaisiin divisiooniin. [43]

Kello 14.30 annettiin kapteeni Nikula käskyn perustaa vankila-alueelle pidätettyjen säilytyspaikan.[44]

Kello 17.00 ilmoitettiin hallinnolliseen toimistoon, että Kausalan kylässä riehuu 20 karkuria aiheuttaen hämminkiä siviiliväestön keskuudessa.[45]

Kello 18.45 lähetti Lappeenrannan poliisiosasto Pulsaan osaston (1 + 16)
- kiinteän partion Pulsan rautatieaseman eteläpuoliseen tienhaaran
- liikkuvan partion maantielle Pulsa-Tapavainiola ja
- maantielle Pulsa-Ylämaan kirkokylä

ja toisen osaston Taipalsaarelle (1 + 10)
- kiinteä partio Taipalsaaren kirkonkylään ja
- liikkuva partion tielle Lappeenranta-Taipalsaaren kirkonkylä.[46]

Simolan alueella oli liikkunut noin 20 miehen vahvuinen karkurijoukko. Se kuljetti mukanaan hevosia ja karjaa.[47]

Kello 22.45 poliisiosasto lähetti osaston (1 + 24) Savitaipaleelle
- kiinteä partio Savitaipaleen kirkonkylään
- liikkuva partio maantielle Savitaipale-Iitiä
- liikkuva partio Savitaipale-Lyytikkälä.[48]

Samalla määrättiin luutnantti Yrjö Leppäsen valvontaan
- Lappeenrannan-Kouvolan maantiellä Sunisen kylän kiinteä partio ja
- Lappenrnanta-Lemi maantiellä oleva liikkuva partio.

Edellä lueteltujen osastojen tehtävän oli poliisiosastolle yleisesti määrättyjen tehtävien lisäksi tehtävänään erityisesti KH-autojen liikehtimistä j sotilaskarkureita.[49]

26.6.1944

Kello 12.00 muutti Lappeenrannan poliisiosasto Seurahuoneelta Lappeenrannan Lyseolle. Siirto johtui varuskunnan päällikön käskystä lopettaa sotilasmajoitukset hotelleissa. [50]

Kello 12.45 ilmoitettiin IV AKE:n hallinnolliseen toimistoon, että Oravalan maastossa armeijakunnan alainen pioneeriosasto harjoittaa ilkivaltaa ja hävittää siviiliväestön omaisuutta. Lauritsalasta oli takavarikoitu it-miehiltä mm. 600 kiloa nauloja.[51]

Kello 14.30 kapteeni Rautapää lähti 18.D:aan ja 6 D:aan, jossa hän selosti komento-osaston päälliköille karkurien kiinniottamisen järjestelyn.[52]

Kello 15.30 Lappeenrannan poliisiosasto komensi ylikonstaapeli Sulo Kolin ja konstaapeli Eenokki Pietiläisen kuljettamaan pidätetyt Eino Merikanto ja Uuno Nevalainen sekä vankikarkuri Pekka Tuhkasen Mikkelin lääninvankilaan. [53]

Eversti Räsänen määräsi liikkumiskiellon varuskunnassa kello 22.00–05.00 välisenä aikana.[54]

Iltapäivällä lähti kapteeni Rautapää 18.D:aan ja 6.D:aan selostamaan komento-osaston päälliköille karkurien kiinniottamisen järjestelyn. Iltapäivällä ilmoittautui IV AKE:n hallinnollisessa toimistossa kapteeni Matti Olavi Järvinen määrättynä 10.SPol.K:n päälliköksi.

27.6.1944

Kello 09.25 Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin Esikunta ilmoitti sotilasläänille palvelukseen hyväksytyn 1905 ja sen jälkeen syntyneistä reserviläisistä

	aliupseeri		miehistö		yhteensä
1. Yhteensä	111	79 %	748	76 %	859	76 %
2. Muista piir. evak.
3.  B II-miehiä	1		25	3 %	26
4. Säälittäviä tapauksia	2		6		8
5.  Lääkintähenkilöstöä	4		13		17
6. Autonkuljettajia	3		20		23
7.  Rakennusmestareita			1		1
8. Palv. saapumatta	19	14 %	172	17 %	191	17 %
	140		985		1 125

ja Merivoimien reserviläisiä 17 au ja 62 miestä, yhteensä 80 sekä palvelukseen saapumatta 24 miestä.

Evakuointi Esikunta R:n nimi muutettiin Lappeenrannan Evakuointi Esikunnaksi. [55]

Lappeenrannan komendanttiviraston adjutantti, kapteeni E. Nyberg järjesti HTK 1:lle majoituksen kasarmialueelle.[56]

Kapteeni Järvinen ryhtyi ottamaan vastaa 10.SPol.K:a Lappeenrannassa iltapäivällä. [57]

Evakuointiesikunnan poliisiosasto antoi edelleen miehiään liikenteen ohjaukseen ja partiointia varten Lappeenrannan poliisilaitoksen käyttöön. [58]

Kello 16.15 tuli kapteeni Hongisto 6.DE:sta ottamaan yhteyttä IV AKE hallinnolliseen toimiston. Hänelle annettiin selostus sotapoliisitoiminnasta.[59]

Kello 20.50 kerrotaan IV AKE:n hallintotoimiston sotapäiväkirjassa, että Imatralla oleva 2.SPol.KN vartiopaikka on sijoitettavissa paremmin tarkoitukseensa sopivaan paikkaan Imatran yhdyskuntaan. Siellä olisi mm. sopivampia suojia sotilaskarkurien säilyttämistä varten. Vartiopaikka käskettiin siirtää 28.6.1944 lähtien.[60]

28.6.1944

Ilmoittautui luutnantti Intovaara Lappeenrannan komendanttivirastossa. Hän sai käskyn ruveta viipymättä partioimaan mahdollisimman tehokkaasti.[61]

Kello 12.00 luovutti Evakuointiesikunnan poliisiosasto ylimmän oikeuskuulustelijan ja kaksi etsivää Lappeenrannan rikospoliisiosaston käyttöön ja kello 18.00 yhden rikoskuulustelijan ja yhden rikosetsivän Lappeen piirin apulaisnimismiehen käyttöön Lauritsalaan. Poliisiosasto jatkoi kaupunkipartiointia ja liikenteen ohjausta. [62]

Kello 13.30 Konnunsuon keskusvankilan johtaja Vuori pyysi saada jättää käyttöönsä 100 miehen komennuskunnan huolehtimaan vankilan maatilan töistä. IVE AKE ilmoitti, että asialle ei ole esteitä, mutta se tapahtuu omalla vastuulla.[63]

Kello 19.10 IV AKE ilmoitti V AKE:en, että eversti Räsäsen toiminta Taavetissa loppuu 29.6.1944. Tuolloin karkurien kiinniotto taka-alueella jää V AKE:n huoleksi.

Em. viestin yhteydessä kapteeni Tulikoura V AKE:sta ilmoitti, että HTK 4 on aloittanut toimintansa Taavetissa.

HTK 1 tuli toimintavalmiiksi Lappeenrannan kasarmialueella.[64]

Kello 23.15 ilmoitettiin, että 11.D:sta oli lähtenyt joukko sotilaskarkureita kohti pohjoista. DE pyysi tukea kiinniottamisessa armeijakunnalta, koska divisioonan oma sotapoliisijoukkue ei ollut vielä saapunut.[65]

29.6.1944

Kello 10.30 IV AKE ilmoitti Lappeenrannan seudun evakuointikeskuksen päällikölle, everstiluutnantti Turuselle, että Savitaipaleen tie tarvitaan armeijakunnan huoltotieksi, evakuoinnit on suunnattava muita teitä pitkin.[66]

Siirtyi Viipurin komendanttiviraston viimeiset osat Taavetista Lappeenrantaan ja vartiosto ryhtyi hoitamaan järjestyksen ylläpitoa varuskunnassa.[67]

Henkilöstö ohjausjärjestelmää muutettiin jälleen 29.6.1944. Lappeenrannassa ohjaustoiminnan johtovastuun saaneen edellisenä päivänä toimintavalmiiksi tulleen HTK 1:n välittömään läheisyyteen käskettiin yhtymien asettaa erikoiset opaselimet tai pystyvä henkilö. Hänen tai opaselinten tuli kyetä huolehtimaan henkilöstön ohjauksesta HTK 1:n ja ao. yhtymän välillä. Erityisesti painotettiin alleviivaten käskyssä, että yhtymän opaselimen päällikön tulee olla selvillä yhtymäänsä kuuluvien yksikköjen peiteluvuista ja että yhtymien on pidettävä jatkuvaa yhteyttä opaselimensä päällikköön. Yhtymien tuli viipymättä noutaa omat miehensä opaselimistä kuten aiemminkin. Panssaridivisioonan henkilöstön ohjaus käskettiin toteutettavaksi suoraan HTK 6:n kautta Luumäen asemalla.[68]

Samana päivänä IV AKE ilmoitti Järjestelykeskus 1:n (Järj.K 1) siirtymisen Kontiolahdelta Pieksämäelle, jonka kautta henkilöstön ohjaus alkaa 3.7.1944 kello 24. Pieksämäen kautta käskettiin ohjattavan kaikki muut sotilaat paitsi meri- ja ilmavoimiin menevät sekä B II-henkilöstö. Järj.K 1:n tehtävänä oli ohjata henkilöstö Pieksämäeltä edelleen HTK:ien kautta joukko-osastoihinsa.[69]

Evakuointiesikunnan poliisiosasto jatkoi kaupunkipartiointia ja liikenteenohjausta. [70]

30.6.1944

Evakuointiesikunnan poliisiosaston uudelleen järjestelyn yhteydessä alistettiin 60 poliisimiestä IV AK:n ilmasuojelukomentajalla, eversti Veistarolle. Em. osaston esimiehenä oli kapteeni Emil Kokko. Hän ja luutnantti Arno Salminen määrättiin IV AKE:n ilmasuojeluesikuntaan. [71]

Evakuointiesikunnan poliisiosastosta alistettiin 32 poliisimiestä V AK:n ilmasuojelukomentajalle, eversti Rautiaiselle. Osastosta määrättiin ilmasuojeluesikuntaan luutnantti Reino Hintsa. [72]

Kello 18.00 IV AKE:n hallinnollisessa toimistossa pidetyssä puhuttelussa neuvoteltiin, että karkurien etsiskelyssä on edullisinta noudattaa nykyistä toimintatapaa. Sotapoliisikomppanian päälliköille (Järvinen ja Ahtola) korostettiin että sotapoliisien on kiinnitettävä huomiota siviiliväestön omaisuuden suojaamiseen. [73]

Kello 19.17 pommitti noin 20 konetta Lappeenrannan asemaa ja ratapihaa. 50 kg pommeja pudotettiin noin 40 kappaletta. Pommituksessa kuoli kaksi ja haavoittui viisi henkilöä. 12 rakennusta vaurioitui.[74] Mm. Evakuointiesikunnan poliisiosasto avusti haavoittuneiden kuljetuksessa. [75]

1.7.1944

Kello 00.00 alkoi Lappeenrannan evakuointi. [76]

Kello 09.00 pidettiin neuvottelu Lappeenrannan komendanttivirastossa. Siihen osallistuivat eversti Räsänen, majuri Falin, majuri Simelius, kapteeni Kokko, kapteeni Rautapää, paikallispoliisin, huollon ja Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin edustajat (LIITE 6).[77] Neuvottelussa olivat läsnä varuskunnan päällikkö, komendantti, IV AKE:n hallinnollisen toimiston päällikkö, IV AKE:n liikenneupseeri, Lappeenrannan poliisilaitoksen edustaja, Lappeenrannan kaupungin edustaja, Lappeenrannan Evakuointitoimiston edustaja ja kapteeni E.Kokko. [78]

Neuvottelussa pohdittiin miten pidetään järjestystä Lappeenrannan kaupungin evakuoinnin tapahtuessa. Neuvottelun tuloksena laadittiin esitys armeijakunnan ilmasuojelukomentajalle järjestyksen ja liikenteen valvontaa varten. [79]

Neuvottelussa sovittiin, että liikenteen ohjaus ja valvonta kuuluu varuskunnan päällikölle. AK:n sotapoliisille ei annettu tehtäviä. [80]

Kello 12.45 yhdeksän konetta pommitti Lappeenrannan asemaa ja ratapihaa. Pommituksessa kuoli 17 sotilasta, vaikeasti haavoittuneita oli 19. Seitsemän asuintaloa ja junatoimisto tuhoutuivat. Kolme rakennusta vaurioitui ja tavaratalon toinen pää paloi. Armeijan hevosia kuoli 26. Tavaravaunuja tuhoutui 19 kappaletta, niistä kuusi oli ammusvaunuja. 50 kg pommeja pudotettiin 26 kappaletta.[81] . [82]

Kello 13.00 lähti V AK:lle alistettu poliisiosasto Evakuointiesikunnasta sijoituspaikkaansa Ylämaalle. [83]

Lappeenrannan kaupunkialueen poliisitoimi järjestettiin uudelleen:

- kaupunki jaettiin viiteen partiopiiriin. Kuhunkin määrättiin partio, jonka johtajana on poliisimies. Patiomiehet tulivat kuhunkin (5) HTK:sta.

- liikenteenohjauselimiksi asetettiin kaupungille kolme liikennevartioita huomioiden erityisesti kaupungin läpi tapahtuva evakuointiliikenne. Se järjestettiin yksisuuntaisesti siten, että Kouvolan tieltä tuleva liikenne ohjattiin Valtakadulle ja Imatralta tuleva liikenne Koulukatua myöten [84]

Lappeenrannan poliisilaitos asetti lisäksi

- liikennevartion Valta- ja Kauppakadun risteykseen

- satamapartion (1 + 2) jatkuvasti satama-alueelle sekä

- kaupunkipartion (1 + 2) keskikaupungille.

Evakuointiliikenteen ohjausta varten kaupungin ulkopuolella pidettiin (pol.os/1200)

- kiinteä vartio Kouvolan ja Savitaipaleen teiden risteyksessä sekä

- Taipalsaaren tiellä Tyysterniemessä.

EM. lisäksi satamassa ja kaupungilla oli jatkuvasti kaksimiehiset rikosetsiväpartiot.

Kello 16.00 kävi hallinnollisessa toimistossa 18.D:n sotatuomari Candelin neuvottelemassa karkaamis- ja kieltäytymisrikoksien rankaisemiseen liittyvistä seikoista.[85]

Kello 16.40 ilmoitettiin, että IV Armeijakunnalla tullaan lähipäivinä alistamaan 21.SPol.K.[86]

Kello 19.10 ilmoitti 10.SPol.K:n päällikkö, kapteeni Järvinen siirtäneensä karkurien vastaanottokeskuksen Armilan koululta Peltolan koululle. Syynä tähän oli rautatieaseman seudun oleminen vihollisen pommitusten kohteena.[87]

Kello 19.45 piti kapteeni Kokko puhuttelun paikalla olleelle IV AKE:lle alistetulle Lappeenrannan poliisimiehistölle (siis Pol.os/1200:n Is.tsto) sekä HTK:sta komennetuille miehille. Hän korosti erityisesti nykyisen sotatilan aiheuttamista vaatimuksista poliisimiehille. Kokko määritti nykytärkeiksi tehtäviksi:

1. sotarosvouksen estämisen,

2. aiheetta kaupungilla liikkumisen estämisen,

3. ilmasuojelukurin aikaansaamisen väestön ja sotilaiden keskuudessa,

4. liikenteen ohjaamisen ja

5. sotilaskarkureiden pidättämisen. [88]

Kello 21.40 ilmenee hallinnollisen toimiston sotapäiväkirjasta, että tärkeimmät sillat ja laitokset olivat valmiiksi miinoitettuja. Näiden vartioinnista vastasivat pioneerit.

2.7.1944

Kello 00.00 alkoi Lauritsalan kauppalan evakuointi. [89]

Kello 03.03 pommitti 22 konetta muuntoasemaa ja ratapihaa. Pommituksissa kuoli kahdeksan henkilöä[90], vaikeasti haavoittuneita oli kuusi ja lievästi haavoittuneita kaksi henkilöä. Kuusi puutaloa tuhoutui ja neljä vaurioitui. 100 kg:n pommeja pudotettiin neljä ja 50 kg:n painoisia pommeja 25 kappaletta.[91]

Kello 11.00 Er.SPol.Os:n kapteeni Asteljoki ja luutnantti Saarinen neuvottelivat IV AKE:n hallinnollisessa toimistossa toimintatavoista armeijakunnan alueella liikkuvien sotilaskarkurien kiinniottamiseksi. Sovittiin, että Er.SPol.Os jatkaa partioimista Lappeenrannan länsipuolella sekä aloittaa partioimista Imatra–Joutseno–Enso-alueella.[92]

Vanhan Lappeenrannan komendanttiviraston henkilöstö komennettiin takaisin Jv.Koul.K 3:n käyttöön. [93]

IV AKE käski 2.7.1944 kaupungin opastuselimessä[94] päivittäin kuljetuksiaan odottelevat 500–700 aliupseeria ja miestä käytettäväksi Lappeenrannan kaupungin lähistöllä kiireellisiin kenttävarustustöihin. Henkilöstön kuljetukset joukkoihinsa tuli tehdä yöllä. Käskyssä kerrottiin toimettomina odottelevien miehien aiheuttavan kaupungilla häiriötä.[95]

Kello 19.55 pommitti 48 pommi- ja maataistelukonetta leirikenttää ja rantatietä. Kaksi sotilasta kuoli ja viisi haavoittui. Armilan koulurakennuksen kattoon osui pieni pommi, Imatran johto katkesi muuntoasema länsipuolelta. Kaksi omaa pommikonetta paloi maassa ja yksi teki pakkolaskun. Pieni bensiinivarasto paloi. Vihollisen pommikone syöksyi maahan leirikentän laitaan. Ilmatorjunta pudotti kolme konetta ja hävittäjät useampia kaupungin ulkopuolella.[96]

Kello 20.40 ilmoitettiin Taipalsaarella soutelevista mahdollisista desanteista. Asia määrättiin 10.SPol.K:n hoidettavaksi.[97]

Kello 21.40 majuri Matilainen soitti komendanttivirastoon ja käski sijoittaa varuskunnassa sijaitsevat opastuselimet enemmän hajalle. HTK 1:n Täyd.P 1 ilmoitettiin sijoitettavan lähiympäristön maastoon.[98]

Kello 21.59 ilmoitettiin aseettomasta sotilaspukuisesta miehestä (Karhusjärven kylä, 6 km Mustolasta Saimaan kanavan tietä), joka oli haastattanut asukkaita evakuoinnista, yms. Hänen arveltiin olevan vihollisen asiamiehen.[99]

Kello 22.20 käski eversti Räsänen, että veneiden siirtoa ei vielä aloiteta. [100]

3.7.1944

Kello 09.00 6. DE ilmoitti IV AK:an huomattavasta karkurimäärästä, joka oli lähtenyt divisioonasta edellisenä yönä.

Kello 10.30 ilmoitti kapteeni Järvinen/10.SPol.K, että desantteja ei Taipalsaarelta tavoitettu, mutta joku määrä saarissa piileskellyitä sotilaskarkureita oli pidätetty.[101]

Kello 11.00 komennettiin Eino Kettunen Sotilashallinto-osastoon Savonlinnaan saattamaan Poliisiaseman toimiston ja Poliisiosaston Viipurin Sotilashallintopiirin arkistot luovutuskuntoon. [102]

4.7.1944

Kello 00.00 alkoi Lappeen pitäjän evakuointi. [103]

Kello 16.00 oli Lappeenrannassa neuvottelu paikallisen poliisin siirtymisestä sotapoliisiksi ja heidän tehtävistä. Neuvotteluun osallistuivat kapteeni Rantapää IV AKE:n hallinnollisesta toimistosta sekä tuomari Salonen Lappeenrannasta. Rantapää ilmoitti, että tavoitteena on käyttää Lappeenrannan poliisia omalla alueellaan.[104]

Sotilaita oli murtautunut Chymoksen tehtaalle ryöstämään siellä olevaa viinavarastoa. Viipurin Poliisiosastosta lähetettiin partio. Osasto Enkovaaralle (ltn) annettiin käsky kokonaisuudessaan keskittyä tehtaan ympäristöön sen puhdistamiseksi ja varmistamiseksi. Vartiomiehistölle annettiin käsky avata tuli tunkeilijoita vastaan, jos he kiellosta huolimatta lähestyvät rakennusta.[105]

5.7.1944

Ilmoittautui IV AKE:ssa 21.SPol.K:n päällikkö, kapteeni Miettinen. Hän ilmoitti komppaniansa vahvuudeksi 5 + 23 + 63 = 91 henkilöä.

Kello 09.00 pidettiin Lappeenrannan komendantinvirastossa neuvottelu, johon osallistuivat eversti Räsänen, majuri Simelius ja kapteeni Kokko.[106] Neuvottelun aiheena oli järjestyksen pidon tehostaminen Lappeenrannassa. [107]

Kello 15.00 annettiin 21.SPol.K:lle käsky komentaa miehiä yhtymien käyttöön. Jäljellä oleva komppania jäi Lappeenrantaan sille annettavia rikostutkimustehtäviä varten.[108]

Kello 23.45 ilmoitettiin, että naistyöleirien naisia oli kokoontunut Kalkkitehtaan lähellä olevalle viestimiesten majoitusalueella telttoihin. Naistyöleirin rouva Starkin yrittäessä saada pois hoidokkejaan hän oli saada selkäänsä. Kello 24.00 adjutantti lähetti luutnantti Enkovaaran miehineen paikalle. Kello 01.10 ilmoitti 10.SPol.K:n partio olleen kahinassa naistyöleirien ympärillä parvelleiden sotilaiden kanssa. Partio oli pidättänyt neljä sotilasta ja muutamia naisia. Lisäksi takavarikoitiin yksi henkilöauto ja erilaisia kotitekoisia juomia. [109]

6.7.1944

Kello 01.00 ilmoitettiin, että Martinpellon talossa Viipurin tien ja kanavan välisessä maastossa majailee toistakymmentä karkuria. Adjutantti ilmoitti asiasta Kärki 20:een, josta käskettiin välittää käsky kapteeni Järviselle ryhtyä toimenpiteisiin.[110]

IV AKE:n ilmasuojeluesikunnan poliisiosasto lopetti tarpeettomiksi käyneinä liikennevartiot Lappeenrannan keskustasta Kauppa- ja Koulukatujen risteyksestä sekä Valta- ja Kirkkokatujen risteyksestä. Sen sijaan Savitaipaleen ja Taipalsaaren teiden liikennevartioita/-partioita vahvistettiin yhdellä miehellä. . [111]
Lappeenrannan varuskunnan adjutantti totesi sotapäiväkirjassaan, että Lappeenrannan saaristossa asuu jatkuvasti ihmisiä, jotka tarvitsevat veneensä. Tämä on otettava huomioon veneiden kokoamisessa.[112]

Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja päättyy adjutantti, kapteeni Erik Nybergin allekirjoitukseen ja toteamaan, että hän on pitänyt sotapäiväkirjaa 7.7.1944 saakka.[113]

 8.7.1944

Kello 13.30 järjesti pol.os/1200 ratsian karkureiden kiinniottamiseksi Taipalsaaren Merenlahdessa. [114]

Kello 15.30 ilmoitettiin IV AKE:n hallinnolliseen toimistoon, että Kanojan seuduilla, olivat eräät siviilit kätkeneet ja suosineet sotilaskarkureita. Asia määrättiin 2.SPol.K:n tutkittavaksi.[115]

IV AK:n käskyllä muodostettiin Lappeenrannan, Lappeen ja Joutsenon sotapoliisipiirit päällikkönä poliisimestari Laaksonen. Sotatoimien siirtyessä em. alueille lakkautetaan kyseiset sotapoliisipiirit ja niiden miehistöt siirretään sisäasianministeriön käyttön. [116]

IV AK:n Ilmasuojeluesikunta siirtyi Lappeenrannasta kaupungin ulkopuolelle Kaukaan alueelle. [117]

Kello 16.30 tulivat IV AKE:n hallinnolliseen toimistoon Päämajasta kapteeni Partanen ja xxxxxx tutustumaan armeijakunnan karkuritilanteeseen ja siihen liittyviin seikkoihin. He lähtivät kapteeni Rautapään mukana 6.DE hallinnolliseen toimistoon ja 10.SPol.K:aan.

10.7.1944

Kello 12.15 kapteeni Rantapää kävi Lappeenrannassa neuvottelemassa ilmasuojelutoimiston kapteeni Kokon kanssa sotapoliisia koskevista asioista.[118]

Kello 13.00 oli IV AKE:n Ilmasuojeluesikunnassa neuvottelut IV AKE:n hallinnollisen toimiston päällikön, kapteeni Rautapään kanssa. Hän selvitti

1. AKE:n laatimat periaatteet evakuoiduille ja evakuoitaville alueille jäävälle väestölle oleskelulupien järjestämiseksi.

2. Toiseksi hän otti esille armeijakunnan määräykset joukoille ja sotapoliisille sotarosvouksen estämiseksi sekä

3. rosvojen edesvastuuseen saattamiseksi. [119]

Pol.os/IV AKE Is.E lakkautti tarpeettomaksi käyneenä Taipalsaaren tiellä Tyysterniemessä sijainneen evakuointiliikenteen ohjauspartion. [120]

11.7.1944

Kello 15.30 järjesti IV AK:n Ilmasuojeluesikunnan poliisiosasto ratsian Vainikkan Hiivaniemessä. [121]

12.7.1944

Kello 09.00 kapteeni Rantapää IV AKE:n hallinnollisesta toimistosta kävi Lappeenrannan komendanttivirastossa neuvottelemassa eversti Räsäsen kanssa järjestyksen ylläpidon johtamisesta varuskunnassa. Neuvottelun tuloksista annettiin kirjallinen käsky.[122]

Kello 16.10 kävivät HTK 1:n päällikkö everstiluutnantti Urin ja uusi päällikkö majuri Toivianen IV AKE:n hallinnollisessa toimistossa keskustelemassa karkureiden käsittelystä. Heille selvitettiin annettujen käskyjen mukaista menettelyä.[123]

Poliisiosasto lakkautti tarpeettomaksi käyneenä Lappeenrannasta Valta- ja Snellmanninkatujen risteyksessä olleen liikennevartion sekä Savitaipaleen tien evakuointiliikennevartion. . [124]

13.7.1944

Kello 13.50 sovittiin IV AKE:n hallinnollisessa toimistossa, että täällä kiinnisaadut Kannaksen varavankilan vangit saadaan toimittaa suoraan Luumäelle luutnantti Söderströmin yksikköön 7858.[125]

14.7.1944

Kello 15.40 läksi kapteeni Rautapää Lappeenrantaan HTK 1:en neuvottelemaan karkurien käsittelystä. Neuvottelussa sovittiin majuri Toiviaisen kanssa, että kaikki ne kiinnisaadut karkurit, joita ei ollut kuulusteltu, toimitetaan Peltolan koululle 10.SPol.K:n kuulusteltaviksi. Näin tuli menetellä myös HTK 1:en mahdollisesti joutuvien kuulustelemattomien karkurien osalta.

Kaikki ne karkurit, jotka kotiseudulla suojeluskuntapiirien välityksellä tulevat kuulusteltuna, sijoitetaan HTK 1:n Linnanmäelle sijoitettuun järjestelykomppaniaan.

10.SPol.K toimittaa Peltolan koululta karkurit em. järjestelykomppaniaan sitä mukaan heidät ehditään kuulustella. Karkurit tulisi toimittaa kello 10 ja kello 16 aikaan riippumatta siitä, mihin yhtymään he kuuluvat. Em. koskee myös IV AK:aan kuuluvia karkureita.

HTK 1 huolehtii karkurien vartioimisesta ja toimittamisesta omiin yhtymiinsä.

16.7.1944

Ylämaan Ylijärvellä oli jalkapallo-ottelu osasto Hintsa vastaan saksalainen sotilasyksikkö (122). Hintsan vahvennuksena oli Eero Kettunen ja alikersantti Keinonen. Ottelun voitti osasto Hintsa 5-2 (3-2). [126]

17.7.1944

Kello 17.45 lähti kapteeni Rautapää kapteeni Hongiston kanssa 6.D:aan ja 2.D:aan.

18.7.1944

Kello 12.15 lähti kapteeni Rautapää HTK 1:en neuvottelemaan karkureiden käsittelystä. Samalla Rautapää kävi Huolto.os/IV AKE:ssa neuvottelemassa evakuoidu väestön palaamisesta.[127]

Kello 18.00 IV AKE:n poliisiosasto lähetti partion (1+2) Taipalsaaren ja Lemin teille tehtävänään estää luvattomasti kotiseudulleen pyrkivän evakuoidun väestön palaaminen. [128]

Kello 20.45 kapteeni Kokko ilmoitti, että Suur-Saimaan suojeluskuntapiirin esikunnan toimesta tullaan järjestämään 21.7. suuri ratsia karkurien etsimiseksi Saimaan eteläosissa. Sovittiin, että tuolloin 10. SPol.K:n moottoriveneet partioivat Merenlahti–Viskarila-linjan eteläpuolella olevilla alueilla.[129]

19.7.1944

Kello 08.00 lopetettiin IV AK:n poliisiosastojen kapunkipartiot ja rikospoliisipartiot Lappeenrannassa.. [130]

21.7.1944

Kello 11.30 kapteeni Rautapää läksi V AKE:n hallinnolliseen toimistoon osallistumaan siellä pidettävään sotatuomarien ja hall.toimistojen päälliköiden neuvottelutilaisuuteen. Hän palasi kello 17.30.[131]

22.7.1944

Savitaipaleen ja Iitiän teiden liikennevartiot olivat käännyttäneet päivittäin 20–30 luvattomasti takaisin kotiseudulleen pyrkivää, siirtoväkeen kuuluvaa henkilöä. . [132]

23.7.1944

Poliisiosaston partiot poistivat Lemiltä noin 150 luvatta sinne jäänyttä, siirtoväkeen kuuluvaa henkilöä. [133]

Kello 13.15 kapteeni Hyppälä Er.SPol.Os:sta kävi ottamassa yhteyttä IV AKE:n hallinnolliseen toimistoon. Tilaisuudessa neuvoteltiin karkurien toimittamisesta HTK 1:en.[134]

23.7.1944

Kello 14.00 pidettiin IV AKE hallinnollisessa toimistossa sotatuomarien ja hallinnollisten toimistojen päälliköiden neuvottelutilaisuus, jossa keskusteltiin erikoisesti karkuri- ja pelkuruusjuttujen käsittelemisestä KO:ssa. Tilaisuus päättyi kello 17.00.[135]

28.7.1944

Lakkautti IV AKE:n Ilmasuojeluesikunnan poliisiosasto Savitaipaleen ja Iitiän teiden evakuointiliikennevartiot tarpeettomiksi käyneinä. [136]

IV AKE:n Ilmasuojeluesikunnan poliisiosasto suoritti siviiliväestön poistamista koskevan tarkkailun Lauritsalassa, jonka tuloksena todettiin alueella olevan veilä ainakin neljä alle 15-vuotiasta lasta . [137]

_______________

10.8.1944

Päämaja käski 10.8.1944 muodostaa kaksi järjestelykeskusta. Järj.K 1 sijoitetaan Kouvolaan ja Järj.K 2 Pieksämäelle. Karkurit käskettiin viemään Järj.K 1:een kenttäarmeijaan palauttamista varten. Nämä uudet henkilöstönohjauksen periaatteet käskettiin astuvaksi voimaan 22.8.1944 kello 24.00.[138]

 ________________

VIITTEET

[1] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805)

[2] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805)

[3] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[4] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805)

[5] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805)

[6] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[7] PM:n kirjelmä numero 124/Järj.2./sal./29.6.1941: sotilaskarkurien käsittely (SArk. T_________); PM:n kirjelmä numero 735/Järj.2./sal./12.8.1941: __________ (SArk. T_________).

[8] PM:n Järjestelyosaston asiakirja numero 4672/Järj.2./sal./18.6.1944: sotilaskarkurien käsittely (SArk. T 7589/31).

[9] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[10] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[11] ibid.

[12] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[13] IV AKE:n hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[14] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[15] Jakelu A + H + 21.Spol.K

[16] IV AKE asiakirja numero 422/Hall./232.sal/21.6.1944: karkurien käsitteleminen (SArk. T 10554/8).

[17] IV AKE asiakirja numero 422/Hall./232.sal/21.6.1944: karkurien käsitteleminen (SArk. T 7518/25).

[18] ibid.

[19] IV AKE asiakirja numero 433/Hall./224.sal./22.6.1944: karkureiden etsiskely (SArk. T 7589/31).

[20] Kan.RE hallinnollisen toimiston/IV AKE:n hallinnollisen toimiston sotapäiväkirja (SArk. spk. 4571).

[21] Kan.RE hallinnollisen toimiston/IV AKE:n hallinnollisen toimiston sotapäiväkirja (SArk. spk. 4571)

[22] Kan.RE hallinnollisen toimiston/IV AKE:n hallinnollisen toimiston sotapäiväkirja (SArk. spk. 4571)

[23] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[24] IV AKE:n hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[25] Kan.RE hallinnollisen toimiston/IV AKE:n hallinnollisen toimiston sotapäiväkirja (SArk. spk. 4571)

[26] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[27] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[28] IV AKE:n hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[29] ibid.

[30] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[31] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[32] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[33] IV AK:n kirjelmä numero 1643/I/209. sal./22.6.1944. IV AKE:n Poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[34] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805) ja IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[35] IV AKE asiakirja numero 1669/I/213a/sal./23.6.1944: Lappeenrantaan saapuvien ilmoittautuminen (SArk. T 7518/12).

[36] IV AKE:n Poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[37] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[38] Lappeenrannan komendantinviraston asiakirja numero 710/V/2./23.6.1944: Vartiopalvelu (Sark T 8449/I).

[39] IV AKE:n hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[40] IV AKE:n hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[41] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[42] IV AKE:n hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[43] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[44] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[45] IV AKE:n hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[46] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[47] Ilmoitus oli sotapäiväkirjassa tapahtumaa seuraavana päivänä, eli 26.6.1944. IV AKE:n hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[48] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[49] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[50] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[51] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[52] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[53] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[54] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[55] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[56] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[57] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[58] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[59] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[60] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[61] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[62] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[63] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[64] IV AKE asiakirja numero 1796/I/204.sal./29.6.1944: henkilöstön ohjaus IV AK:n alueella (SArk T 7518/10).

[65] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[66] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[67] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[68] IV AKE asiakirja numero 1796/I/204.sal./29.6.1944: henkilöstön ohjaus IV AK:n alueella (SArk T 7518/10).

[69] IV AKE asiakirja numero 1792/I/204 sal./29.6.1944: henkilöstön ohjaus Järj.K 1 (SArk. T 7518/10).

[70] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[71] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[72] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[73] IV AKE:n hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[74] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[75] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[76] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[77] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[78] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[79] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[80] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[81] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[82] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[83] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[84] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[85] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[86] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[87] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[88] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[89] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[90] Poliisiosasto/1200 is. sotapäiväkirjan mukaan kuolleita oli 7.

[91] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[92] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944—9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[93] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[94] Kaupungin opaselimestä käytetään käskyssä myös nimeä HTK 1:n Opaselin.

[95] IV AKE Operatiivisen osaston asiakirja numero 775/III/209b sal./2.7.1944: HTK 1:n päällikölle (SArk. T 7518/10)

[96] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[97] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[98] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[99] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[100] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[101] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[102] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[103] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[104] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[105] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[106] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[107] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[108] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[109] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[110] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[111] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[112] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[113] Viipurin komendanttiviraston sotapäiväkirja 14.6.44–7.7.44 (SArk. spk. 17805).

[114] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[115] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[116] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[117] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[118] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[119] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[120] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[121] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[122] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[123] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[124] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[125] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[126] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[127] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[128] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[129] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[130] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[131] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[132] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[133] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[134] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[135] IV AKE hall.tston sotapäiväkirja 1.1.1944–9.1.1945 (SArk. SPK 4571).

[136] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[137] IV AKE poliisiosaston sotapäiväkirja 18.6.–31.7.1944 (SArk. spk. 4361).

[138] Päämajan Järjestelyosaston asiakirja numero 2288/Lkp.sal./10.8.1944: Järjestelykeskusten toiminta (SArk. T 7518/10).

Tweet