Jarmo Nieminen - menneisyyden melskeissä! » 1. Vihollistilanne- katsaukset

Päämajan vihollistilannekatsauksissa n:ot 11-12 käytettyjä lyhenteitä

Jarmo Nieminen — Fri, 26 Dec 2008 10:31:22 +0000

Seuraavaan luetteloon olen koonnut päämajan viholistilannekatsauksissa esiintyviä lyhenteitä.

- VTK 11: Katsaus vihollistilanteen kehitykseen N:o 11. 26.5. – 10.6.1944.
- VTK 12: Katsaus vihollistilanteen kehitykseen N:o 12. 11.6. – 18.6.1944.

A = armeija
a.tilanne = ampumatarviketilanne
a.varasto = ampumatarvikevarasto
ADD = kaukotoimintailmavoimat
AE = armeijan esikunta
AK = armeijakunta
AKE = armeijakunnan esikunta
asiak. = asiakirjatieto
D = divisioona
e.tilanne = elintarviketilanne
e.varasto = elintarvikevarasto
Er.SekaLe.D = erillinen sekalentodivisioona
HiihtoP = hiihtopataljoona
HiihtoPr. = hiihtoprikaati
Hp.R = haupitsirykmentti
Häv.Le.D = hävittäjälentodivisioona
Ilma-A = ilma-armeija
isku.patl. = iskupataljoona
IskuPion.Pr = iskupioneeriprikaati
JR = jalkaväkirykmentti
jv.div. = jalkaväkidivisioona
Ka = kaarti
Ka.AK = kaartin armeijakunta
Ka.D = kaartin divisioona
Ka.Häv.Le.D = kaartin hävittäjälentodivisioona
Ka.JR = kaartin jääkärirykmentti
Ka.Krh.R = kaartin kranaatinheitinrykmentti
Ka.Ps.Lm.R = kaartin panssariläpimurtorykmentti
Ka.Ps.Läpim.R = kaartin panssariläpimurtorykmentti
Ka.Ri = Karjalan rintama
Ka.Ryn.TR = kaartin rynnäkkötykistörykmentti
Ka.SekaLe.D = kaartin sekalentodivisioona
Ka.TR = kaartin tykistörykmentti
KA.TR N = kaartin tykistörykmentti, jonka numeroa ei tunneta
kal. = kaliiberi
kev. rjä = kevyt risteilijä
krh.komppania = kranaatinheitinkomppania
Krh.R = kranaatinheitinrykmentti
KTR = kenttätykistörykmentti
Lin.Alue = linnoitusalue
lk. = luokka
Maatst.Le.D = maataistelulentodivisioona
maihinnousu-ps.pat. = maihinnousu-panssaripataljoona
MiinaLe.D = miinalentodivisioona
Mjv.P = merijalkaväkipataljoona
Mjv.Pr = merijalkaväkiprikaati
mt-vene = moottoritykkivene
N.D = divisioona, jonka numero ei ole tiedossa
pk. = pikakivääri
Pomm.Le.D = pommituslentodivisioona
ps.joukot = panssarijoukot
Ps.Pr = panssariprikaati
ps.prik. = panssariprikaati
Ps.R = panssarirykmentti
ps.rykm. = panssarirykmentti
ps.vaunu = panssarivaunu
pst.rykm. = panssarintorjuntarykmentti
Pst.TR = panssaritorjuntatykistörykmentti
psv.kanuuna = panssarivaunukanuuna
RajaP = rajapataljoona
RajaR = rajarykmentti
Ryn.TR = rynnäkkötykistörykmentti
Seka.L.D = sekalentodivisioona
sv. = sotavanki
sv:ja = sotavankeja
svt. = sotavankitietä
Syöksypomm.Le.R = syöksypommittajalentorykmentti
TKK = tukikohtakonekiväärikomppania
TKKP = tukikohtakonekivääripataljoona
TorpedoLe.D = torpedolentodivisioona
Tyk.D = tykistödivisioona
Tyk.Pr. = tykistöprikaati
vih. = vihollinen
vm-vene = vartiomoottorivene
VTK = vihollistilanteen kehitys
yl.tieto = yleinen tieto

ver. 26.12.2008
Jarmo Nieminen

Päämajan vihollistilannekatsaus n:o 11

Jarmo Nieminen — Thu, 25 Dec 2008 18:03:25 +0000

P Ä Ä M A J A 11.6.1944
Tiedusteluosasto 70/UK/MP
d.pvk.N:o 7140/tied.l/sal.

– SALAINEN –

Katsaus vihollistilanteen kehitykseen N:o 11

26.5. – 10.6.1944.

(VTK 11)

Joukot

Kokonaiskuva

– Vihollisryhmityksen yksityiskohdat ovat useilla lohkoilla edelleenkin selvittämättä. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että itärintamallamme ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Sitävastoin ovat havainnot ja johtopäätökset uusien joukkojen siirrosta Karjalan kannakselle saaneet täyden vahvistuksen. Uusien joukkojen määrästä ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta jo tähänastiset toteamukset osoittavat kysymyksen olevan useista divisioonista sekä melkoisista panssarivoimista ja tykistömuodostelmista. Siirretyt joukot ovat kaikesta päättäen pääasiallisesti Pietarin rintaman reserviin kuuluneita yhtymiä. Joukkojen mukana näyttää siirretyn myös uusi armeijan esikunta (59. tai 21.AE) sekä mahdollisesti useampiakin armeijakunnan esikuntia Kannakselle. Suuret siirrot lienevät alkaneet n. 22.5., jolloin lentotiedustelumme totesi suuria kuljetuksia (VTK 10), mutta ovat jatkuneet edelleen kesäkuun alkupäivinä ja jatkunevat yhä tilanteen kehityksestä riippuen. – Muilla rintamanosilla on joukkojen uudestijärjestely ilmeisesti jatkunut, joskin vaihtohavainnot ja siihen viittaavat saadut tiedot ovat jo huomattavasti vähentyneet. Huomattava on myös eräs tarkistusta kaipaava saatu tieto uudesta Murmanskin rintamasta, joka todennäköisesti käsittäisi itärintaman pohjoiset armeijat (19., ja 14.A sekä mahdollisesti XXXI AK).

Karjalan kannas

– Uusista sotatoimiyhtymistä on tähän mennessä todettu seuraavat viisi:

109.D (JR 381, 456, 602, KTR 404) hyökkäyksessä Suomenlahden rannikkolohkolla,
45.Ka.D (Ka.JR 129, 131, 134, Ka.TR 96) ja
63.Ka.D (entinen 136.D, m.m. Ka.JR 190 ja 192) Kivennavan maantien suunnassa,
358.D (JR 1187, 1189, 1191, KTR 919) Tonterin suunnalla sekä
372.D (JR 1236, 1238, 1240, KTR 941), josta KTR 941 on toiminut.

– 2 –

Lempaalan lohkolla ja osia (JR 1238) on ollut majoitettuna Harpalassa. Panssarijoukoista on todettu

Ka.Ps.Läpim.R 31 63.Ka.D:lle alistettuna ja
Ps.R 260 (?) edellisen pohjoispuolella.

Sangen todennäköisinä voidaan pitää tietoja

314.D:sta, jonka pitäisi olla Pesotshnajassa,
N.D:sta (luultavasti 90.D), joka olisi Harpalassa, sekä
220.Ps.Pr:sta itä-Kannaksella.

Divisioonista on 358.D ollut aikaisemmin 1.Baltian rintamalla ja 90.D CVIII AK:aan kuuluvana 3.Baltian rintamalla, muut Pietarin rintaman reservissä. Huomattavaa on että ainakin 109., 45.Ka., 63.Ka. ja 314.D ovat kuuluneet armeijakuntiin, joiden joukot eräistä saaduista tiedoista päätellen jo huhtikuussa oli tädennetty tappioiden jälkeen taistelukelpoisiksi (CIX AK: 72. ja 109.D, XXX Ka.AK: 45., 63. ja 64.Ka.D, XLIII AK: 124., 131. ja 314.D). Näiden armeijakuntien muidenkin yhtymien siirtoa Kannaksella voidaan pitää mahdollisena, koska siirrot todennäköisesti käsittävät huomattavasti enemmän joukkoja kuin tähän mennessä todetut, arviolta ehkä 10–15 divisioonaa ja joitakin panssariprikaateja tai rykmenttejä.

Ylempiä johtoportaita lienee Kannakselle siirretty

21.AE (?) hyökkäysryhmän johtoportaaksi, tai
59.AE (?), jonka pitäisi olla Harpalassa,
CVIII AKE, joka on ollut Osselkissä, sekä mahdollisesti
XXX Ka.AKE, XLIII AKE ja CIX AKE tai jokin näistä.

Kaistojen rajoista ja alistussuhteista ei toistaiseksi ole selvinnyt muuta kuin CVIII AKE:n alistus 23.A:lle.

23.A:n vanhoista joukoista on ainakin 10.D ollut etulinjassa vielä 10.6. entisellä lohkollaan.

Aunuksen kannas

– Katsauskaudella on vahvistunut käsitys 7.A:n alistuksesta Ka.Ri:lle. Sen länsiraja on Sääsjoki, jossa naapurina on RajaR 104. Saadut tiedot ovat selvinneet jonkin verran ryhmitystä. 272.D näyttää edelleen olevan 7.A:n alueella, erään sv.tiedon mukaan Vinnitsassa, josta vuorostaan 69.Mjv.Pr siirtyi jonnekin muualle maaliskuun puolivälissä. 70.Mjv.Pr. on ilmeisesti vielä länsi-Kannaksella, missä osia radan varmistuksessa. Myöskin 150.Lin.Alueen ryhmitykseen on saatu lisävahvistusta. Pertlammen suunnalla on etulinjassa TKK 337 ja sen naapurina TKKP 42 länsi- ja TKKP 215 (tai 208?) itäpuolella. Äärimmäisenä idässä TKKP 340, joten 150.Lin.Alueeseen kuuluu viisi tyk.kk.patl:aa ja ovat pataljoonien lohkot näinollen aikaisemmin oletettua kapeammat. 150.Lin.Alueen esikunta on Honkajärvellä. 3.Mjv.Pr. ja 368.D on todettu entisillä lohkoillaan.

– 3 –

Maaselän kannas

- Sv.tiedon mukaan on 313.D:sta etulinjassa JR 1070 6:nteen sulkuun saakka ja siitä pohjoiseen JR 1068. JR 1072 on reservissä.

Kotskoman ja Uhtuan suunnatx

– Ei tietoja ryhmitysmuutoksista.

Louhen suunta

– JR 10/45.D on asiak.tiedon [asiakirjatiedon] mukaan edelleen maantien lohkolla. JR 46/83.D on 10.4. vaihtanut etulinjasta JR 11/83.D:n Ylä-Mustajärven pohjoispuolella. Erään tarkistusta kaipaavan saadun tiedon (8.6.) mukaan näyttää mahdolliselta, että 83.D tai sen osia olisi siirretty Kantalahden suunnan pohjoissiivelle. JR 46:sta on kuitenkin tullut yliloikkari vielä 30.5.

Kantalahden suunta

– 122.D:n lohkoa on levitetty pohjoiseen ja ovat siitä kaikki rykm:t etulinjassa, ryhmitys Tolvantojärvestä pohjoiseen JR 596, JR 715 ja JR 420. Tyrtoivalla on enää vain HiihtoP/122.D.

Kalastajasaarento

– 254.Mjv.Pr. on svt:n (24.5.) mukaan vaihtanut etulinajsta 63.Mjv.Pr:n. Siitä on etulinjassa nykyisin III ja IV P. saatujen tietojen mukaan vaihdot jatkuivat 30.5.

Selustavarmistus

– Kenttävartioita, jotka talven aikana oli yhdistetty, on kesän tultua jälleen ryhdytty erottamaan toisistaan. – (?).A:n alueella on RajaP 185 hajoitettu RajaR 1:n täydennykseksi ja sen entisellä lohkolla toimii nykyisin II/RajaR 1, jonka lohko ulottunee Vodlajokeen saakka, koskapa sen pohjoisena naapurina on RajaR 80.RajaR:n komentaja on everstiluutnantti Nazarov.

Täydennys ja vahvuudet

Saaduista tiedoista voidaan päätellä, että uudestijärjestely vihollisjoukoissa jatkuu.

Täydennystä on tullut vähäinen määrä Maaselän suunnalle 313.D:n 25.5. tienoilla (n. 140 miestä). Louhen ja Kantalahden suunnilla on saaduista tiedoista päätellen käynnissä täydennystoiminta.

Vahvuuksista ovat yhä edelleen olleet selvästi muita heikommat Karjalan kannaksen joukkojen vahvuudet. Kolmen kuukauden aikana maaliskuun alusta lähtien saatujen sv.tietojen mukaan on kiv.komppaniain kokomääräinen vahvuus 23.A:ssa ollut vain n. 70 miestä (13 tietoa), kun sen sijaan vastaavana aikana oli esim. Aunuksen kannaksella 95 miestä (5 tietoa) ja Louhen – Kantalahden – Muurmanskin suunnilla n. 90 miestä (33 tietoa). 23.A:n yhtymissä on jv.patalijoonien keskimääräinen vahvuus ollut vajaat 250 miestä (5 tietoa). Karjalan kannakselle

– 4 –

saapuneiden uusien joukkojen vahvuuksista vain yksi tieto nim. JR 381(109.D:n eräässä komppaniassa 79 m). Ensimmäisen sv.tiedon mainitsemien joukkojen piti olla 23.A:n joukkoja vielä huomattavasti heikommat, eräät jalkaväkirykmentit suorastaan olemattomat (JR 19 = 90 miestä!). Niitä on tuskin voitu kaikkia täydentää määrävahvuisiksi, siitä todistaa tieto JR 381:stä. Sen sijaan XXX Ka.AK:aan kuuluneiden joukkojen olisi pitänyt jo huhtikuun lopulla olla määrävahvuisia. – Koko Suomen vastaisella rintamalla oli kiväärikomppanioiden keskimääräinen vahvuus katsauskauden aikana 89 miestä.

Naisten asepalveluksesta saaduista tiedoista on mainittava Aunuksen kannaksen 368.D:sta saatu sv.tieto, jonka mukaan JR 1226:n III Pr:iin olisi maaliskuussa 1944 liitetty Ukrainan rintamalta tuotu naisista kokoonpantu 82 mm:n krh.komppania.

Erään upseerisotavangin jatkokuulustelussa on selvinnyt, että puna-armeijan upseeritäydennystilanteessa on vuoden 42–43 vaihteessa tapahtunut käänne parempaan päin. Sen ovat aiheuttaneet uuden taktiikan (Stalinin käsky N:o 306) vaikutuksesta pienentyneet upseeritappiot, 1941 aloitetun massakoulutuksen jatkaminen vielä koko vuoden 1942 ajan sekä ennen kaikkea perusyksiköiden poliittisten ja sotilaallisten sjaisten vakanssien poistaminen. Pääasiallisesti vuoden 1943 kuluessa on rintamajoukkojen upseeritappioiden peittämistä varten voitu perustaa sekä jalkaväen että panssarijoukkojen upseeritäydennysrykmenttejä. Ennen Pietarin rintaman suurhyökkäystä oli sinne koottu ainakin kolme jalkaväen upseeritäydennysrymenttiä á 1500–3000 upseeria, jotka hyökkäyksessä sittemmin käytettiin loppuun. Upseerikurssien pituutta on nyttemmin voitu entisestä jonkin verran pidentää.

Uudet aseet

Saksalaiselta taholta on saatu seuraavia tietoja itärintamalla esiintyneistä uusista ps.vaunuista:

1. 85 mm:n psv.kanuunalla varustettu T 34 (myös merkintä T 43 mahdollinen). Psv:n alusrakenne on sama kuin T 34:ssä Torni, joka on muodoltaan pyöristetty, on suurempi kuin T 34:ssä ja on varustettu panssarikuvulla. Tornin panssari on hiukan vahvempi kuin T 34:ssä. Paino on 30 tonnia. Aseistuksena on 85 mm:n psv.kanuuna, pituus 53 kal.

122 mm:n psv.kanuunalla varustettu KV (Josef Stalin ?). Psv:n alusrakenne ja torni ovat samat kuin KV 85:ssä. Panssari

– 5 –

on luultavasti samanvahvuinen kuin KV 85:ssä. Paino on n. 50 tonnia. Aseistuksena on 122 mm:n psv.kanuuna (pituus 43 kal.), joka on varustettu suujarrulla sekä 3 pk:iä, joista 1 on edessä, 1 tornissa edessä kanuunan suuntaisena ja 1 tornissa takana.

Mieliala

Katsauskaudella saapuneissa mielialatiedoissa ei oleellista uutta. Huomiota herättävää vain se, että oikeastaan ensi kerran mainitaan mielialan huonontuneen lentäjienkin keskuudessa. Lentäjät, joiden huolto ja muut olosuhteet ovat verrattomasti paremmat kuin muiden joukkojen (mm. lentävän henkilökunnan erikoismuona) ovat aina osoittautuneet uskollisimmiksi kommunisteiksi ja Neuvostoliiton voitonmahdollisuuksiin lujasti uskoviksi. Eräs 17.5. Haminan kaakkoispuolella alasammuttu lentäjä kertoo, että perinpohjainen kyllästyminen sotaan aiheutuu alituisesta odottelemisesta lentokentällä, tiheään toistuvista palvelusvuoroista ja lepohetkien täydellisestä puutteesta.

Huolto

1. Huollon järjestely

Sv.tiedon mukaan tapahtui 368.D:n läntisimmän rykmentin JR 1226:n mahdollisesti koko divisioonanhuoltaminen viime talvena Ojatista käsin Korpijärven kautta. Korpijärvellä olevat varastot lienevät lähinnä kelirikkoaikoina tarkoitetut palvelemaan 368.D:n ja 69.Mjv.Pr:n ? (aikaisemmin 272.D:n) huoltoa. Kesällä -43 huollettiin 368.D ja mahdollisesti myös 272.D Kedrasta käsin, jonne tavarat tuotiin Marian ja Äänisen kanavia myöten proomukuljetuksilla (vrt. vih:n huolto eri rintamillamme ____ tied.pvk.N:o 1370/2.2.44). – JR 1226:n e.- ja varusvarastot, korjamot, pesula ja s.talli ovat Klimshinassa ja a.varastot Kurvoskij porstin ja Kardangan puolivälissä, tien eteläpuolella metsässä.

2. Huoltotilanne

A.- ja e.tilanteissa ei muutoksia.

Varustilanne näyttää ulkomaisen avun turvin jatkuvasti paranevan. Niinpä vihollisen siirtyessä kesävarusteisiin jaettiin rintamillamme uusia englantilaisia tai amerikkalaisia jalkineita ja luvattiin pian antaa myös amerikkalaisia päällystakkeja.

– 6 –

3. Varustustyö

Vihollisen varustustyöt ovat jatkuneet vilkkaina Karjalan, Aunuksen ja Maaselän kannaksilla.

Karjalan kannaksella alkanut hyökkäys osoittaa oikeaksi aikaisemmat olettamukset niiden offensiivisesta luonteesta. Niiden yksityiskohtaisempi käsittely ei tässä enää vastaa tarkoitustaan.

Aunuksen kannaksella vih:n varustustyöt ovat jatkuneet vilkkaina; huomattavimpia ne ovat olleet länsilohkoilla Lotinapellon suunnalla ja itälohkolla Vaskusjärven ja Kopovan tien välisellä alueella.

Maaselän kannaksella vih:n varustustyöt ovat myöskin vilkastummistaan vilkastuneet. Vihollisen on myös todettu valmistavan jonkin joen ylittämistä (Pohj.Ismuksen joen eteläpuolella rakennettu uusi, yli ___ m pitkä ja n. 4 m leveä, 8-arkkuinen siirrettävä silta).

Pohjoisemmilla lohkoilla jatkuvat tavanmukaiset varustustyöt.

Pietarin ja 3.Baltian rintaman tapahtumat

Pietarin rintamalla

Narvan itäpuolella sekä Krivasoon sillanpäässä on jatkuvasti todettu vilkasta rintamalle suuntautuvaa liikennettä. Mainituille rintamanosille on katsauskauden aikana keskitetty lisää tykistöä (mm. rakettitykkejä) ja ps.vaunuja sekä Narvajoelle ja Aipusjärvelle pika- ja syöksyveneitä. Eräs sv.tieto kertoo, että Kaukoidästä olisi saapunut kolme nuorista ikäluokista kokoonpantua divisioonaa. Joukkojen toteamukset ja yl.tiedot vahvistavat käsitystä vihollisen hyökkäyksestä lähitulevaisuudessa mainitulla rintamanosilla. Huomattavasti vilkastunut laivaliikenne Lugan lahdella sekä useat sv.tiedot tukevat olettamusta hyökkäyksen yhteydessä suoritettavista maihinnousuyrityksistä rintaman selustaan.

3. Baltian rintamalle

Pihkovan eteläpuolella olevaan murtokohtaan Ostrovin koillispuolelle johtavilla rauta- ja maanteillä on havaittu miehistö- että materiaalikuljetuksia. Vihollinen jatkaa täällä uudelleenryhmittelyjä, lepuuttaa sekä kouluttaa joukkojaan rintaman lähimaastossa. Tulevan hyökkäyksen painopisteet tulevat kaikista päättäen olemaan entiset. -Erään tarkastamattoman tiedon mukaan muodostetaan _____ninin kaupungissa uutta armeijaa, jonka on määrä osallistua Baltian __________ vastaan alkavaan offensiiviin.

– 7 –

Yleisdislokatio Pietarin ja 3.Baltian rintamilta 25.5.1944:

Rintamareservi   11 jv.div.        4 ps.prik.   7 ps.rykm.
Armeijareservit     22 ”   7     ”   12   ”
Etulinja   23 ”
Yhteensä   59 jv.div.        11 ps.prik.     19 ps.rykm.

Näistä on todettu jo siirretyn Kannakselle rintamareservistä kolme divisioonaa, armeijareserveistä neljä divisioonaa + yksi 1.Baltian rintamalta sekä yksi panssariprikaati.

Vihollisen toiminta ja aikeet

Maavoimat

Karjalan kannaksella

jatkuivat edellisenä katsauskautena alkaneet offensiiviin viittaavat kenttävarustyöt vilkkaina sekä samoin edellisen katsauskauden lopulla alkanut vilkas liikenne vihollisen selustassa. Oletettua aikaisemmin eli 9.6. aamulla siirtyi vihollinen yleiseen offensiiviin. Ensimmäisenä taistelupäivänä torjuttiin vihollisen hyökkäykset muutamia paikallisia sisäänmurtoja lukuunottamatta.

10.6. aamulla aloitti vihollinen rumputulimaisen tykistövalmistelun jälkeen ylivoimaisin voimin hyökkäyksen länsi-Kannaksella painopisteen ollessa Valkeasaari–Mainila tien suunnassa onnistuen murtautumaan asemiimme. Sitkeästi taistellen on joukkojemme ollut pakko voimakkaiden panssarivoimien ja erittäin voimakkaiden ilmavoimien tukemien vihollisjoukkojen edessä vähitellen vetäytyä. 11.6. aamulla taisteltiin linjalla Tyrisevä–Kauhijärven-tie – Lintulan Yläsjoki – Karvala – Vanhakylä – T_______ – Lappalaisenmäki.

Taistelujen nykyisessä vaiheessa ei vihollisen hyökkäyksen operatiivisista päämääristä voi vielä tehdä varmoja johtopäätöksiä. Eräs sotavanki väittää armeijakenraali Govorovin jossakin propagandatilaisuudessa maininneen päämääräksi Helsingin valtauksen. Yleistilanne alkaneen maihinnousun sitoessa saksalaiset voimat, mahdollistaa huomattavien voimien keskittämisen maatamme vastaan. Kun hyökkäys on rajoittunut Kannakselle eikä itärintamamme eteläosissa ole havaittu hyökkäykseen viittaavia merkkejä, tuntuisi todennäköisemmältä, että hyökkäyksen tarkoituksena olisi Kannakselta Pietarin rintaman selustaan kohdistuvan uhkan eliminoiminen ____) pelkästään arvovaltasyistä johtuva halu osoittaa NL:n voima maamme ____jättyä venäläisten rauhanehdot. Mahdollista on myöskin, että NL edullista yleistä tilannetta hyväkseen käyttäen haluaan selvittää välinsä

– 8 –

Suomen kanssa, ennenkuin länsivallat maihinnousupartioiden tavalla tai toisella selvittyä voisivat ryhtyä painostamaan Neuvostoliittoa Suomen säilyttämiseksi.

Itärintamallamme

on vihollisen toiminta vanginsieppausyrityksineen tullut hieman aktiivisemmaksi. Kelirikko on vielä pohjoisosissa huomattavasti vaikeuttanut sotatoimia.

Eteläisillä rintamanosilla ei muutosta vihollisen toiminnassa näytä olevan odotettavissa, joskin Kannaksen operaatioiden kehityksestä riippuen sitovassa mielessä suoritetut hyökkäykset ovat varsin todennäköisiä. Pohjoisilla rintamanosilla todettiin aikaisemmin Louhen suunnalta joukkokuljetuksia, joitten suuntaa ei pystytty selvittämään. Erään tarkistamattoman saadun tiedon mukaan pvm:ltä 8.6. olisi 83.D siirretty Kantalahden suunnalle. Kun vihollinen on täällä säilyttänyt ne asemat, joihin se kevättalvella onnistui työntymään ja kun kesäaikana offensiivi Louhen suunnan sivustoilla maastoesteiden vuoksi on erittäin vaikea, tuntuu siirto todennäköiseltä. Tämä viittaisi Kantalahden suunnalla voimakkaaseen hyökkäykseen, joka alkaisi todennäköisesti heti kelirikon päätyttyä. Hyökkäykseen liittyisi epäilemättä sitova toiminta Louhen ja Murmanskin suunnilla.

Merivoimat

Suomenlahdella

on vihollisen laivastovoimien liikehtiminen edelliseen katsauskauteen verraten jonkin verran vilkastunut. – Raivaustoiminta Lavansaaren eteläpuolisella alueella on jatkunut entiseen tapaan. Saksalaiset ilmavoimat ovat pariin otteeseen tehneet hyökkäyksiä raivausta suorittaneita aluksia vastaan. Myöskin Kronstadtinlahdella on tavanomainen raivaustoiminta jatkunut.

Vihollisen vm- ja mt-veneiden toiminta on vilkastunut. Syöksyt ovat suuntautuneet Narvanlahdella olevia saksalaisia laivastovoimia vastaan sekä Kilpisaaren, Narvin ja Kiuskerin suuntiin todennäköisesti osaksi miinoittamistehtävissä.

Huoltoliikenne ulkosaarille on huomattavasti kasvanut. Saatueissa on yleensä ollut hinaajia ja proomuja, vm-veneiden ja apuraivaajien ottamina, mutta myös muita aluksia on esiintynyt; mainittakoon verkonlaskijat Onega ja Vjatka, jotka 30/31.5. yöllä todettiin Shepelevin luona länteen menossa olevassa saattueessa. Saattueet ovat olleet hyvin varmistettuja.

Lavansaaren alustilanne tilapäisiä saattolaivoja lukuunottamatta on pysynyt jokseenkin samana. Etelälahden luona havaittiin 2.6. yhden

– 9 –

suuremman aluksen ja 5 vm-veneen suorittavan verkonlaskua.

Itämeren laivaston kookkaampien alusten suhteen ei ole erikoista uutta tiedossa. Yhden Storozhevoi-lk. hävittäjän on kerran todettu liikehtineen välittömästi Kronstadtin läheisyydessä. Fugas-lk. raivaajien lisäksi on havaittu säännöllisesti sukellusveneiden liikehtineen Kronstadtinlahdella todennäköisesti suorittaen koeajoja. Suomenlahdella on tehty katsauskauden aikana ainoastaan kaksi sukellusvenehavaintoa.

Narvanlahdella saksalaisia aluksia vastaan kohdistunut lentotoiminta on entisestään laimentunut. Lekotorpedohyökkäyksiä on suoritettu vain kaksi kertaa; Utön eteläpuolella sekä Irbeninsalmessa. Lekomiinoitus on todettu ainoastaan kerran Paltiskin edustalla.

Laatokalla

on vihollisen meritoiminta ollut huomattavan vilkasta, rajoittuen melkein yksinomaan länsirannikon alueelle. Vihollisen alukset ovat useamman kerran käyneet tulittamassa rannikkoamme aina Verkkosaaren – Vossinsaaren korkeudelle saakka. Tehtävänä on ilmeisesti ollut rannikkopatteriemme sijoituksen selvittäminen sekä mahdollisesti myös partioiden maihinlaskeminen.

Huomattava on 30.5. Saunaniemen edustalla tehty havainto suurehkosta aluksesta, joka ei ole ennen esiintynyt Laatokalla. Todennäköistä on, että on tapahtunut jonkin suuremman aluksen siirto Suomenlahdelta Laatokalle.

Äänisellä

on aluksia liikehtinyt hyvin runsaasti Vytegrajoen suulla, jossa ne on suorittaneet ammuntoja sekä kerran sumutusharjoituksen. Katsauskauden aikana on vihollinen kerran suorittanut syöksyn länsirannikolle Ruoppaojan edustalle tulittaen rannikkoamme.

Jäämeri

26.4. havaitun länsi-itäsaattueen jälkeen ei Jäämerellä ole todettu uusia avustussaattueita. Syynä tähän on mahdollisesti liittoutuneiden Ranskaan parhaillaan suorittama maihinnousu, joka sitoo huomattavan osan liittoutuneiden käytettävissä olevissa sota- ja kuljetuslaivoja.

Vihollisen ilmavoimien ja sukellusveneiden Pohjois-Norjan rannikolla suorittama saksalaisten huoltokuljetuksien ahdisteleminen on jatkunut.

Ilmavoimat

Vih. ilmavoimien ryhmityksessä on todettu seuraavat muutokset:

Itämeren laivaston ilmavoimiin (VVS/KBF) kuuluvat 8.Miina- ja torpedoLe.D ja 9.Maatst.Le.D toimivat edelleen kokonaisuudessaan Suomenlahdella ja Narvan suunnalla. Kannaksella toimii ainoastaan osia

– 10 –

1.Ka.Häv.Le.D:sta, joten toukokuun lopulla todettua Itämeren laivaston ilmavoimien toimintaa Kannaksella voidaan pitää tilapäisluontoisena.

13.Ilma-A:n maataistelukoneita on siirretty Narvan suunnalta Kannakselle (227.Maatst.Le.D todennäköisesti kokonaisuudessaan).

9.6. saadun sv.tiedon mukaan siirrettiin 32.Pomm.Le.R 4.-8.6. Moskovasta Kannakselle yli 30 PE-2 vahvuisena. Rykmenttiä ei ole aikaisemmin todettu.

Sv.tietojen mukaan siirrettiin 113.Pomm.Le.D 4.-8.6. Smolenskin alueelta Siverskajaan ja Sivoritsyyn tehtävänä pommittaa Kannaksen rintamalinjaa. Div:aan kuuluivat 815., 836. ja 855 (tai 55.) Pomm.Le.R:t, vahvuus yhteensä 90 IL-4.

Saatujen tietojen mukaan on todennäköistä, että Kannakselle lisäksi on siirretty 2 häv.lentorykmenttiä sekä jokin pomm.lentodiv. (3 rykm.) Baltian rintamilta tai keskirintamalta

Voidaan olettaa, että Kannakselle siirretyistä lentomuodostelmista (3 div:aa?) muodostetaan joko uusi lentoarmeijakunta 13.Ilma-A:n alaisuuteen tai uusi ilma-armeija sekä että Kannaksen suuntaan toimivien ilmavoimien vahvuus olisi:

   n. 250 hävittäjää,
   n. 100 maataistelukonetta,
   n. 50 syöksypommituskonetta,
   n. 100 pommituskonetta
   Kaikkiaan n. 500 konetta.

Aunuksen kannaksella

toimivaa Airacobra-koneilla varustettua uutta häv.le.rykm:iä ei ole liitetty 257.Er.SekaLe.D:aan, vaan se kuulunee edelleen Pihkovan suunnalla toimivaan 269.Häv.Le.D:aan, joten se lienee vain tilapäisesti siirretty Aunuksen kannakselle.

Karjalan rintamalla

vuoden alusta saatujen tietojen mukaan toimitettu uusi lentodiv. on 22.5. saadun sotasaalisasiakirjan mukaan ___.Häv.Le.D. Divisioona on ilmeisesti perustettu 259.Häv.Le.D:n tilalle, joka kesällä 1943 siirrettiin Sekehestä Kalininin rintamalle. 324.Häv.Le.D:aan liitettiin Muurmanskin alueella toimivasta 1.Ka.SekaLe.D:sta yksi rykmentti 259.Häv.Le.D:sta kaksi häv.le.rykm:iä. Divisioona on toiminut yksinomaan Kantalahden suunnalla.

Pohjoisen laivaston ilmavoimista (VVS/SF)

siirrettiin sv.tiedon mukaan 29.Syöksypomm.Le.R maalis-huhtik. etelään, joten VVS/SF:llä ei enää ole syöksypommituskoneita.

– 11 –

Kaukotoimintailmavoimat (ADD)

Pietarin alueella olleet ADD-rykmentit ovat toukokuun loppuun mennessä kokonaisuudessaan siirtyneet etelään Ukrainan alueelle. Sen sijaan on Uuden Laatokan alueella toukokuun alusta todettu tuntematon ADD-yksikkö saatujen tietojen mukaan jälleen todettu toiminnassa, kerran 19 koneella. Lennot ovat pääasiassa ulottuneet Laatokalle. Yksikön varsinaisesta tehtävästä ei ole mitään tietoja, vaan toiminta on tähän asti ollut harjoitusluontoista. Kysymyksessä lienee amerikkalaisilla B-26 (Marauder) koneilla varustettu erillinen ADD-rykmentti, joka kouluttaa henkilöstöään johonkin määrättyyn tehtävään, ehkä kaukolentoihin Suomen alueelle Laatokan kautta.

Etelässä on ADD:n hyökkäystoiminta lähes 2 viikon tauon jälkeen kesäkuun alussa jälleen alkanut laajassa mittakaavassa, kohteina romanialaiset kaupungit ja rautatiesolmut. 2.6. siirtyi amerikkalainen pommitusmuodostelma saattohävittäjineen NL:n alueelle, josta pommituksia jatketaan kiinteässä yhteistoiminnassa ADD:n kanssa. Toistaiseksi on NL:oon sijoitettuja amerikkalaisia koneita ollut toiminnassa vain Romanian aluetta vastaan.

Saatujen tietojen mukaan on odotettavissa kaukotoimintailmavoimien (ADD) keskitettyä toimintaa Kannaksella ja mahdollisesti myös muuta Suomen aluetta vastaan (n. 400 lentokonetta).

Lentotoiminta on ollut verrattain vilkasta, varsinkin Kannaksella, jossa todettiin n. 2/3 alueillamme katsauskaudella esiintyneistä koneista. Suomenlahdella viholliskoneet ovat suorittaneet tiedustelulentoja, joista muutamat ovat ulottuneet Hangon seuduille saakka. Utön luona koneet ovat kahdesti hyökänneet laivoja vastaan. Joitakin kertoja koneet ovat lentäneet rannikkoalueelle. Viron rannikolla on todettu pommituksia ja miinoituksia.

Kannaksella vihollinen on katsauskauden loppupuolella jatkuvasti tiedustellut lentokenttiämme. Eri seuduilla rintama-alueella ja sen lähiselustassa suoritettujen hajanaisten pommituksien ja tulituksien lisäksi on kerran suoritettu matalahyökkäys Suulajärven lentokenttää vastaan. Joitakin kertoja viholliskoneet ovat johtaneet tykistön tulta.

9.6. Kannaksella todettiin yli 1.000 konetta, jotka päivän mittaan suorittivat lukuisia hyökkäyksiä, etupäässä rintama-alueella. Vihollinen käyttänyt mm. 500 kg pommeja. Aunuksen kannaksella koneet ovat pommittaneet ja tulittaneet rintama-alueella ja lähiselustassa, jolloin 4 IL-2 pudotti Tokariin 8 kpl. 6” haupitsin ammuksia. Äänisjärvellä on pommitettu ja tulitettu laivoja ja moottoriveneitä.

– 12 –

Pohjoisessa lentotoiminta on suurimmaksi osaksi keskittynyt Jäämeren rannikolle ja merialueelle, jossa viholliskoneet ovat suorittaneet kaksi voimakasta hyökkäystä saattueita vastaan.

Lentokalusto on yleensä pysynyt entisellään. Huomattavaa on vain La-5 ja AC koneiden esiintyminen Aunuksen kannaksella ja IL-2 koneiden esiintyminen Maaselän suunnalla. Laatokalla tavattiin 6.6. Martia B-26 Marauder, tyyppi on ensimmäisen kerran varmasti todettu rintamillamme. Kannaksella 9.6. todettiin ainakin 4 Mustang-hävittäjää.

Vihollisen tappiot olivat katsauskaudella 134 konetta, joista suomalaiset ampuneet alas 57 ja saksalaiset pohjoisessa 77 konetta.

Tiedustelujaoston päällikkö
Eversti merk. A. Paasonen

   Tied 1:n päällikkö
   Majuri allekirjoitus
   U. Käkönen.

JAKELU VTK

Oliko 19.6.1944 Suomen kohtalonpäivä?

Jarmo Nieminen — Sat, 20 Dec 2008 18:43:56 +0000

Teloitettu totuus -kirjan julkistamista seuranneessa nettikeskustelussa ja vastinekirjoittelussa on rintamakarkurien käsittelyn yhteydessä noussut voimakkaasti esille päivämäärä 19.6.1944 eräänlaisena historiallisena käännekohtana. Em. mukaan kyseisenä päivämäärä Mannerheim muutti mm. kantaansa rintamakarkuruuteen ja hän määräsi käynnistettäväksi rintamalle paluusta kieltätyvien sotilaiden teloitukset.

Mitä siis tuona päivänä oikein tapahtui? Ja mitkä olivat seuraamukset? Seuraavassa artikkelissa pyritään esittämään eräs tiivistetty vastaus.

Kirjoittajana on Ilmo Kekkonen, yleisesikuntaeversti. Hän on perehtynyt syvällisesti Jatkosotaan ja erityisesti kesän 1944 taisteluihin sekä marsalkka Mannerheimiin.

Professori Heikki Ylikankaan näkemys

Heikki Ylikangas on kirjassaan ja blogeissaan käsitellyt päivän tapahtumia. Ne voi seurauksineen tiivistää seuraavasti:

19.6. 44 oli suuren luokan käännekohta jatkosodan ja sitä kautta koko Suomen historiassa.
Ylipäällikkö muutti mieltään poliitikot yllättäen ja päätti hallituksen vaihdoksen ja rauhan hankkimisen asemesta ryhtyä puolustustaisteluun Saksasta pyydettävän avun turvin.
Perusteena oli 19.6. vihollistilannekatsauksen (VTK 12) kohta, jonka mukaan vihollisen päämääränä ei ollut Suomen valloitus, vaan hyökkäys rajoitetuin tavoittein.
Tällöin Mannerheim päätti, että hyökkäys oli mahdollista torjua, koska maan miehitys ei ollut enää uhkana.
Tilannearvio antoi myös perusteet puuttua horjuneen sotilaskurin palauttamiseen kovin kourin joutumatta siitä myöhemmin vastuuseen.
Tätä varten oli joukkojen 10.6. alkanut perääntyminen, – joka Ylikankaan mukaan jatkui 10 km päivävauhdilla – pysäytettävä mihin hintaan hyvänsä. Oleellisena keinona oli kiinni otettujen ja yksiköistään erillään säilytettyjen karkurien joukkomittainen teloittaminen salaa ja laittomasti aiemman riviin palauttamisen sijasta ja kenttäoikeuksissa tuomitsemisen sijasta.
Asia käskettiin kenraali Erik Heinrichsin allekirjoittamalla puhelinsanomalla 20.6.44 muutama tunti ennen Viipurin menetystä.
Noin 150–160 rintamakarkurin teloitus johti osaltaan taistelutahdon nousuun ja rintaman kiteytymiseen. Hyökkäys torjuttiin Talin–Ihantalan taistelussa. Teloitukset ja ampumiset salattiin, asiakirjat hävitettiin ja mukana olleet vannotettiin vaikenemaan. Tapahtumat on paljastanut vasta Ylikangas syksyllä 2007. Tosin ns. Huhtiniemen huhu kohusi samasta asiasta jo 1980-luvulta alkaen.
Teloituksia jatkettiin 4.7.44 säädetyn kovennetun sotaväen rikoslain perusteella. Vain nämä ja eräät esimiesten ja vartiomiesten lailliset aseenkäyttötapaukset on virallisesti myönnetty ja tiedot taltioitu. Armeijan ilmoitukset eivät kuitenkaan ole luotettavia.

Oma näkemykseni tilanteesta

Kirjassa ”Teloitettu totuus” sekä useissa muissa yhteyksissä on selvitetty Marskin päätöksen torjuntataistelusta syntyneen ennen 19.6. ja tuon päivän tietojen lähinnä vahventaneen hänen ratkaisuaan.

Näkemykseni voidaan tiivistää seuraavasti:

Hyökkääjän tarkoitus oli tuhota Suomen päävoimat ja luoda edellytykset hyökkäyksen jatkolle maan sisäosiin. Stalin uskoi Suomen puolustuksen ja poliittisen vastarinnan luhistuvan, kun kenttäarmeija lyötäisiin. Väistämätön seuraus olisi maan antautuminen.
Mannerheim oli antanut 15.6. luvan vetäytyä viivyttäen ja taistelukyky säilyttäen VKT-asemaan, jossa oli ryhdyttävä torjuvaan puolustustaisteluun. Ylipäällikkö vakuuttui jo useita päiviä ennen 19.6. tilannekatsausta, että rintaman olisi nyt kestettävä, koska Viipurin jälkeen ei olisi enää joukkoja murtojen tukkimiseen.
Paasosen katsaus ei muutenkaan antanut aihetta mihinkään jyrkkään käännökseen, sillä hän esitti monia epävarmuustekijöitä. Ne olivat jatkoa ja täydennystä aiempiin katsauksiin. Näistä todettakoon tiivistetysti:

1) Yleisoffensiivi oli vasta kehittymässä, sillä suurhyökkäys myös Aunuksessa saattoi alkaa koska tahansa.

2) Maihinnousut esimerkiksi Koiviston alueelle olivat mahdollisia.

3) Hyökkääjän oli helppo keskittää Kannakselle lisää reservejä. Toistaiseksi joukkoja ei ole haluttu sitoa maatamme vastaan enemmän kuin välttämätön tarve vaatii.

4) Vihollisen voimia oli sulloutunut nimenomaan Viipurin alueelle.

5 )Taistelujen kulusta sekä Kannaksella että lännessä (siis Normandiassa IK) riippuu jatkuuko offensiivi vai asettuuko vihollinen puolustukseen saavuttamalleen tasalle.

Jälkiviisaudella voidaan todeta Paasosen arviointi varsin oikeaan osuneeksi.
Professori Ylikangas on tulkinnut katsauksen ja omien joukkojen tilanteen sekä suppeasti että täysin virheellisesti.

Mannerheimin päätökset 19.6.1944

Käsitykseni mukaan kyseessä oli Mannerheimille tyypillinen harkinta kahden vaihtoehdon välillä ennen päätöksen tekoa. Hänen johtamiselleen oli ominaista välttää päätöstä ennakkoarvioiden perusteella. Hän halusi aina konkreettiset tiedot perusteiksi ja teki päätöksen vasta tultuaan itse vakuuttuneeksi sen oikeellisuudesta ja tarpeellisuudesta. Hän ei missään tilanteessa harjoittanut kollegiaalista päätöksentekoa eikä laajoja neuvotteluja sen perustaksi, vaan teki päätöksensä hyvin itsenäisesti.

Muistelmissaan (1952) hän hyvin lyhyesti toteaa 19.6. 44 kohdalla:

“Katsoin asiakseni ilmoittaa presidentille, etten pitänyt hallituksen uudelleen muodostamista suotavana ennen tilanteen vakautumista. Sellainen toimenpide olisi toisaalta vaikuttanut vahingollisesti armeijan mielialaan ja toisaalta ollut omiaan saattamaan Saksasta saapuvat tavarantoimitukset vaaraan”.

Mistään suuren luokan käännekohdasta hän ei mainitse. Tämä viittaa päätöksen kiteytymiseen jo aiemmin, ehkä juuri 15.6. Tämä ratkaisu ikään kuin naulattiin lopullisesti kiinni 19.6., jolloin Mannerheim luopui hallituksen vaihdosta rauhantunnustelua varten ja otti ratkaisukseen taistelun Saksan tuella. Siinä suhteessa päivä kyllä oli historiallisesti merkittävä.

Marski antoi velvoittavan päiväkäskyn ”jyrkästä torjuntataistelusta”. Kannaksen joukkojen komentajalla Oeschilla oli tiukka käsky pitää Viipuri–Kuparsaari–Taipale-tasa (VKT-asema).
Saksalta pyydettiin viittä-kuutta divisioonaa Luumäen linjalle, mutta avun ehdoksi tuli taistelu Viipuri–Vuoksi-tasalla. Se painotti entistä enemmän torjunnan tärkeyttä pääasemaksi määrätyllä VKT-linjalla.

Menettely oli Mannerheimille tyypillinen. Päätöksen tehtyään Marski piti siitä itsepintaisesti kiinni. Sekin oli hänelle ominaista. Sen sai 20.6. kokea Mikkeliin saapunut ministeri Väinö Tanner. Hän epäili Saksan avun ehtimistä ja riittävyyttä. Mannerheim piti päänsä, vaikka hänellä ei siinä vaiheessa ollut sen kummempia tietoja kuin Tannerilla.

Tapahtumien kulku 19.6.44 jälkeen

Käsitykseni mukaan tapahtumien kulku todistaa näkemykseni oikeiksi. Päätöksen tehtyään Mannerheim oli horjumaton.

Kannaksen joukkoja ei ollut tarpeen pysäyttää karkurien teloituksin tai muinkaan erityistoimin. Yhtymät perääntyivät viivyttäen pääosin järjestyksessä osin jossain määrin sekasorrossa. Ne ryhmittyivät suunnitelmien ja käskyjen mukaisesti 18-20.6. aikana VKT-asemaan. Lento-osasto Kuhlmey oli taistelussa mukana jo 19.6. ensimmäisenä Saksan apuna. Materiaalia oli tullut jo aikaisemmin mm. 12. 6. lisää panssarintorjunta-aseita.
Viipurin menetys 20.6. oli tietysti järkytys. Kaupunkia ei kuitenkaan käsketty vallata takaisin, vaan annettiin oikeus tarkistaa rintamalinjan kulku. Tehdyistä päätöksistä pidettiin muutoin kiinni.Päämajoitusmestari kenraaliluutnantti Airo: Uusien asemien valinta on perustunut panssareille epäedulliseen maastoon ja laajojen vesistöjen hyväksikäyttöön.
Heinrichsin ”karkurikäsky” annettiin 20.6.44 illalla kiristyneen rintamatilanteen ja huolestuttavaksi kasvaneen karkuruuden johdosta. Marski hyväksyi tehostetut toimet karkuruuden hillitsemiseksi, mutta ei käskenyt mitään voimassa olevista laeista poikkeavia järjestelyjä. Illalla saatiin tieto Saksan nopeasta ase- ja joukkoavusta. Lisää aselaivoja tuli jo 21.6. Saman päivän aamuna Heinrichs totesi Viipurista: ”Arvovaltamenetys, muttei taktisen tilanteen heikennys.”
Presidentti ja hallitus olivat valmiita jatkamaan rauhantunnusteluja. Ryti ja ulkoasiainvaliokunta tulivat 21.6. Mikkeliin. Marski halusi päätöksensä mukaisesti lykätä virallista rauhankontaktia. Suurhyökkäys Syvärillä alkoi.
Aamulla 22.6. lähti Ruotsin kautta tiedustelu rauhanehdoista. Mannerheim painotti ulkoministeri Ramsaylle ajatustaan, että rintama oli Saksan avulla vakiinnutettava, jotta rauhanneuvottelut voitaisiin aloittaa. Saksan ulkoministeri Ribbentrop saapui Helsinkiin illalla.
Myönteinen uutinen rintamalta saatiin 23.6., kun hyökkäys Kivisillansalmella torjuttiin. Taistelut laajenivat Viipurin koillispuolelle. Samana päivänä saatiin tieto yhden saksalaisen divisioonan siirtämisestä Virosta Suomeen ja Viipurin seudulle 27.6. mennessä.
Presidentti Ryti, ulkoministeri Ramsay ja puolustusministeri Wallden tulivat taas Päämajaan 24.6. klo 17.00. Mannerheim vaati ”energisesti” sodan jatkamista ja avun ottamista Saksalta. Hän oli päätöksensä tehnyt.
Selvittelyt Saksan avusta ja sopimuksesta sen kanssa jatkuivat 25.6. Samana aamuna alkoi suurhyökkäys Talissa. Karkuruus oli tehostetuin toimin saatu pääpiirtein kuriin, mutta se jatkui melko suurena. Pääosa karkureista pysäytettiin jo rintaman läheisyydessä. Kauemmas selustaan koottujen karkurien palauttaminen yhtymiinsä oli käynnistetty.
Ryti-Ribbentrop sopimus allekirjoitettiin 26.6. 44 suurtaistelun riehuessa Talin -Talinmyllyn – Portinhoikan alueella. Samana päivänä saatiin NL:n vaatimus ehdottomasta antautumisesta.
Moskovassa allekirjoitettiin 28.6. 44 Leningradin rintamaa komentavalle marsalkka Govoroville tarkoitettu ohje toiminnasta Suomen antauduttua. Se käsitti 56 kohtaa. Asiasta ei Suomessa tuolloin tiedetty.
Sotaväen rikoslakia tarkistettiin eduskunnassa 4.7.1944. Tuolloin toistunut karkuruus ja sotapelkuruus määrättiin tietyin edellytyksin myös kuolemalla rangaistaviksi. Kuolemantuomio voitiin kenttäoikeuden päätöksellä määrätä toimeenpantavaksi välittömästi ilman sotaylioikeuden tarkistusta. Tällä haluttiin välttää tilanteita, joissa esimiehet joutuisivat käyttämään asetta karkuruuden hillitsemiseen. Siihen oltiin yleisesti haluttomia.
Karkurien käsittelystä annettiin tarkistettu ohje heti 4.7. Uuden lain perusteella teloitettiin karkureita 9.7. alkaen. Teloitusten pääosa toimeenpantiin 15.7. jälkeen. Teloitusten suhteellisen myöhäinen ajankohta johti siihen, että niillä ei enää ollut merkitystä taistelujen kannalta. Tätä voidaan jälkikäteen aiheellisesti kritisoida. Myöhäisillä teloituksilla haluttiin toisaalta osoittaa, että kurinpidossa oltiin tosissaan. Samaan aikaan tosin sotaylioikeudet lievensivät kaikki tarkistettaviksi tulleet karkurien kuolemanrangaistukset vapausrangaistuksiksi.
Pääosa karkureista palasi riviin. Osa määrättiin erityisiin työosastoihin. Karkuruuden loppuselvittelyissä tuomittiin yli 6 000 miestä vapausrangaistuksiin palvelusvelvollisuudella. Karkureista ja kieltäytyjistä 46 teloitettiin tuomioistuimen päätöksellä ja 14 sai surmansa esimiehen tai vartiomiehen laillisen aseenkäytön perusteella. Lukumäärä on hyvin pieni karkuruuden laajuuteen nähden. Kokonaisuutena karkuruutta käsiteltiin voimassa olevien lakien mukaisesti. Muutamia tapauksia otettiin sodan jälkeen tuomioistuinten käsittelyyn.
Talin-Ihantalan suurtaistelu jatkui 5.7. asti. Torjunta onnistui Itä-Karjalasta tuotujen vahvennusten avulla. Taistelu vaimeni vähitellen ja 8.7. torjuntavoitto oli selviö. Hyökkäys torjuttiin myös Viipurinlahdella 9.–10.7. saksalaisen 122. Divisioonan avulla. Hyökkäys Vuosalmella hiljeni heinäkuun puoliväliin mennessä. Laatokan pohjoispuolella saatiin voitto Ilomantsissa 1.–8.8.44.
Päätös valita taistelu Saksan avulla johti siis aikanaan torjuntavoittoihin. Ne puolestaan avasivat tien presidentin ja hallituksen vaihdokseen ja edelleen rauhaan kovin ehdoin, mutta itsenäisyys säilyttäen. Ehdoton antautuminen rauhan hintana tuskin olisi itsenäisyyttä säilyttänyt.

Päätäntä

Kesän 1944 dramaattisia ja kohtalokkaita tapahtumia voidaan arvioida monilla tavoin. Uusia näkökulmia tuntuu löytyvän yhä edelleen. Jälkikäteen ei tapahtumien kulkua kuitenkaan voida muuttaa, eikä luoda uusia tapahtumia, vaikka niille löytyisi hyviäkin perusteita. On hyväksyttävä totuus sellaisena kuin se on ollut riippumatta siitä, miellyttääkö se tai ei. Siksi tässäkin esityksessä pysytään tapahtuneissa tosiasioissa.

19.12.2008
Ilmo Kekkonen
Yleisesikuntaeversti

KESKEISET LÄHTEET

- Kulomaa Jukka – Nieminen Jarmo (toim): Teloitettu totuus – kesä 1944. Jyväskylä 2008.

- Mannerheim C.G.E: Muistelmani. Toinen osa. Helsinki 1952.

- Sotilasaikakauslehdet 11 ja 12/2007.

- Ylikangas Heikki: Romahtaako rintama? Suomi puna-armeijan puristuksessa kesällä 1944. Keuruu 2007 sekä blogit www.blogs.helsinki.fi/hylikang/

- Päämajan vihollistilannekatsaus numero 12.

Päämajan vihollistilannekatsaus n:o 12

Jarmo Nieminen — Thu, 18 Dec 2008 13:29:25 +0000

Seuraavassa tekstissä on julkaistu Päämajan katsaus kesäkuun puolivälin vihollistilanteen kehityksestä. Katsaus esiteltiin päämajassa Mannerheimille 19.6.1944.

Kyseisestä katsauksesta on tehty hyvinkin erilaisia johtopäätöksiä. Osassa tulkinnoista on todettu katsauksen tarkoittaneen käännekohtaa Mannerheimin suhtautumisessa Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tavoitteisiin. Tämän tulkinnan mukaan katsauksessa osoitettiin Suomen armeijan ylipäällikölle, että Neuvostoliitto pysäyttää hyökkäyksensä Viipurin tasalle.

Itse jäin pohtimaan ertyisesti punaisella merkitsemiäni kohtia?

______________________________________________________________________________

P Ä Ä M A J A 19.6.1944
Tied.1 70/UK/LP

__.pvk. N:o 7650/sal.

- S A L A I N E N -

Katsaus vihollistilanteen kehitykseen N:o 12
11.6. – 18.6.1944.
(VTK 12)

Taistelutoiminta

Liitteenä olevassa kartassa on pyritty osoittamaan vihollisten hyökkäyksen kehitys päivittäin sekä yleinen ryhmitys Karjalan kannaksella.

9.6. suoritti vihollinen kautta koko Kannaksen voimakkaan tykistön tukeman väkivaltaisen tiedustelun selvittääkseen tuliasemiemme sijoituksen ja ryhmityksen. Vihollinen käytti salaamissyistä tähän hyökkäykseen pääasiassa vain asemissa olleita joukkoja.

10.6. aamulla aloitti vihollinen valtavan voimakkaiden ilma-, panssari- ja tykistömassojen tukemana varsinaisen hyökkäyksensä Suomenlahden – Ohdan välillä. Se onnistui saada Valkeasaaren tien suunnassa syvä läpimurto, mikä pakoitti joukkojemme länsi-Kannaksella vetäytymään VT-linjalle, jolla vihollisen painopistesuunnissa, Kivennavalla ja Siiranmäellä, kaikki hyökkäykset torjuttiin viholliselle suurin tappioin.

15.6. onnistui vihollisen valtavan materiaalitukensa turvin murtautua VT-asemiimme Kuuterselän ja rautatien suunnassa kehittää hyökkäyksensä rannikon suunnalla strateegiseksi läpimurroksi. Tämä pakotti joukkomme ennen pitkää siirtymään viivytykseen koko Kannaksella. Läpimurron tapahduttua siirtyi vihollisen materiaalin ja voimien painopiste rautatien suuntaan. Kuuterselästä saatu 1.6.44 painettu 1:10.000:en oleva sotasaaliskartta yksityiskohtaisine tietoineen VT-linjamme kulusta ja linnoituslaitteista osoittaa selvästi, millä perusteellisuudella vihollinen on operaatioon valmistautunut. VT-linjan tiedusteluun ei tarvittu aikaa, koska suunnitelmat sen murtamiseksi on voitu tehdä jo ennen operaation alkua.

Taistelutoimintaa tarkastellessa kiinnittyy huomio ennen kaikkea siihen, että hyökkäyksen alkuryhmitys ja sen alkuvaiheet ovat täydelleen samanlaiset kuin Saksan itärintaman taisteluissa. Läpimurto kapealla kaistalla valtavan materiaalituen turvin neljän rinnakkain ryhmitetyn 3-divisioonaisen armeijakunnan voimin. Yksi armeijakunta näyttää olleen reservissä Pietarissa tai taaempana. Joukkojemme vastarinta, maastovaikeudet ja tilanteen kehitys on pakoittanut vihollisen suorittamaan useita suuria ryhmityksen muutoksia, joissa divisioonia, jopa armeijakuntia, niille alistettuine materiaalimassoineen on siirretty ristiin rastiin toistensa yli. Tämä on helpottanut huomattavasti joukkojemme irroittautumista. Taistelukuvauksista päätellen perustuu offensiivin voima yksinomaan valtavaan materiaaliin. Jalkaväen osuus operaatioissa on ollut toisarvoinen. Jalkaväen vahvuudet (divisioonat 6 200 miestä) ovat hämmästyttävän pienet ja taisteluarvo jo ensimmäisten tappioiden jälkeen vähäinen sekä taistelutahto melko heikko.

Joukot

– 2 –

Kokonaiskuvan saamiseksi on nähtävä vihollisen valtava suurhyökkäystä varten toteutettu joukkojen ja materiaalin keskittäminen. 10.5.44 oli 5 divisioonaa ja 2 linnoitusaluetta, hyökkäyksen alkaessa todennäköisesti 15 divisioonaa sekä runsaasti panssarijoukkoja ja ylijohdon tykistöä. 15.6. mennessä oli divisioonien lukumäärä kohonnut 18–20:een , panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä noin 400 sekä noin 200 tykkipatteria ynnä lisäksi rakettitykit ja kranaatinheittimet.

Offensiivista johtuen voimasuhteiden muutos on ilman muuta ymmärrettävissä. Sitä varten keskitetyt joukot ovat pääasiassa Pietarin rintaman, mutta myöskin 3.Baltian rintaman reservistä, osaksi kauempaakin. On pantava merkille, että Pietarin ja Baltian rintamilla on vielä reservejä, joiden siirtäminen rintamillemme on mahdollista, mikäli suurella itärintamalla vielä taistelutauko jatkuu. Lienee aiheetonta ryhtyä arvioimaan näitä mahdollisuuksia, on vain todettava, että joukkojen keskitys Pietariin saakka on helppoa tiheän liikenneverkoston takia (3–4 divisioonaa vuorokaudessa).

Oli odotettavissa ja odotettiin Karjalan kannaksen hyökkäykseen liittyvän hyökkäyksen muilla rintamamme osilla. Aunuksen kannaksella onkin jo todettavissa joukkokeskityksia, muilla rintamanosilla tilanne on suurin piirtein ennallaan.

Selvän käsityksen saaminen vihollisen joukoista ja aikeista on ollut erittäin vaikeaa täsmällisten tietojen puuttuessa oman tiedustelun ollessa passiivista. Tämän johdosta kiinnitetään vielä erikoista huomiota vihollistilanneilmoitusten sisältöön ja korostetaan vankien ottamisen tärkeyttä ja niiden pikaista hyväksikäyttöä,

– 3 –

jotta saataisiin kaikille arvioinneille välttämätön tuntuma vihollisen joukkoihin ja aikeisiin.

Karjalan kannas

Uusia joukkoja on tähän mennessä todettu varmasti 14 ja epävarmasti lisäksi 3 divisioonaa, 1 jalkaväkiprikaati sekä useita panssari-, tykistö-,- ym. muodostelmia. Joukoista on useimmat tuotu vasta kesäkuun alkupäivinä tai hyökkäyksen jo alettua, melkoinen osa laivoilla Oranienbaumin seuduilta. Kannaksen joukkojen ryhmitys lienee nykyisin suunnilleen seuraava (epävarmojen yhtymien edessä kysymysmerkki):

21.A.

komentajana kenraaliluutnantti Gusev, esikunta 14.6. Valkeasaaren seuduilla, todennäköisesti siirtymässä luoteeseen päin.

N.AK. kaista suunnilleen Suomenlahti – Kaukjärven linja (mahd.)

? 265.D (JR 450, 941, 951, KTR 798), sv. Yläkylässä 19.6./JR 450.
? 4.Ka.Jv.Pr., vaihtanut 13.6. rannikoilta 109.D:n (svt.).
314.D (JR 1074, 1076, 1078, KTR 858), tuotu 4.6. Novoselkiin Narvan suunnalta, JR 1076 14.6. Tyrisevälle, 16.6 Piispalan seuduilla (sv.).
? 338.D (JR 1134, 1136, 1138, KTR 910), JR 1126 todettu 12.6. Reivolan lehtikuusimetsässä (asiak.).
268.D (JR 942, 947, 952, KTR 799), tuotu Pietarin eteläpuolista 11.–12.6., 16.6 Varmeljärven länsipuolella (sv./JR 952).

XCVII AK. komentajana kenraaliluutnantti Busarov, mukana alkuläpimurrossa, 12.6. alueella Hiirelä – Karvala – Korhonen, sitten Siiranmäellä, mistä irroitettu 14.6. ja siirretty 15/16.6 Kuuterselän – Sahakylän – Raivolan alueelle, vaihtaen 17.6. CIX AK:n Perkjärven linjalla, kaista ehkä Kaukjärven linja – Muolaanjärvi.

358.D (JR 1187, 1189, 1191, KTR 919), todettu 10.6. Tonterin suunnalla (sv./JR 1187), 18.6. Mikkeljärven maastossa (kaatunut div.kom.).
178.D (JR 368, 693, 709, KTR 332), komentajana kenraalimajuri Kromik, tuotu 10.6. Strelnasta, todettu 11.6. Hartosessa, 12.6. Riihiössä (JR 693), 13.6. Siiranmäellä (asiak.), missä suuria tappioita. 18.6. luuultavasti Perkjärven seudulla.
372.D (JR 1236, 1238, 1240, KTR 941), siirretty toukokuun lopulla Harpalaan, KTR 941 ollut 10.6. Lempaalan lohkolla (sv.), div. 16., lähtöasemissa toisessa portaassa (asiak.).

– 4 –

III AK.

komentajana kenraaliluutnantti Alferov, mukana alkuläpimurrossa. Sitten VT-linjan murrossa Kuuterselässä ja Kaukjärven – Suulajärven kaistalla, irroitettu 17.6.

72.D (JR 14, 133, 187, KTR 9) komentajana kenraalimajuri Jasterbov, mukana alkuläpimurrossa, 14.6. Kuuterselässä (sv:ja), sittemmin luultavasti rautatien länsipuolella.
109.D (JR 381, 456, 602, KTR 404), komentajana kenraalimajuri Trushkin, tuotu 4/5.6. laivoilla Suomenlahden yli, mukana alkuläpimurrossa rannikkokaistalla, mistä 13.6. siirretty Neuvolaan (sv./JR 456 ja asiak.), sittemmin Perkjärven suunnalla.
286.D (JR 994, 996, 998, KTR 854), komentajana kenraalimajuri Tommola, mukana läpimurtotaistelussa, 13.6. Sahakylän maastossa (sv. JR 954), 15.6. Kuuterselässä (sv. KTR 854), 17.6. Perkjärven aseman seudulla (sv:ja/JR 996,998).

X Ka.AK.

komentajana kenraaliluutnantti Simonjak, ollut Kivennavan suunnalla, kaista ehkä Muolaanjärvi – Punnusjärvi.

45.Ka.D (Ka.JR 129, 131, 134, Ka.TR 96), komentajana kenraalimajuri Putilov, mukana alkuläpimurrossa, sittemmin Kivennavan – Muolaantien suunnalla (sv:ja 10.6. Ka.JR 129:stä).
63.Ka.D (Ka.JR 188, 190, 192, Ka.TR N), komentajana kenraalimajuri Shtsheglov, mukana alkuläpimurrossa, sittemmin Kivennavan pohjoispuolella, luultavasti irroitettu 13.6. (asiak. 11.6.).
64.Ka.D (Ka.JR 191, 194, 197, Ka.TR 134). komentajana kenraalimajuri Romanenko, tuotu 6.6. laivoilla Oranienbaumista, Ka.JR 194 ollut 13.6. saakka ak:n reservinä (sv:ja 14.6. Kolomäellä).

AK.

taisteluissa Siiranmäen suunnalla, kaista ehkä Punnusjärvi–Kiviniemi.

381.D (JR 1259, 1261, ______________, 1263, KTR 935), komentajana kenraalimajuri Jakushev, mukana alkuläpimurrossa, 15. – 16.6. kaikki rykmentit Palomäellä (sv. ja asiak.).
177.D (JR 483, 486, 502, KTR 706), JR 483 tuotu 14.6. Pietarista Siiranmäen suunnalle (sv. 15.6.).
281.D (JR 1062, 1064, 1066 KTR 816), Kuuritsansuo, sitten Siiranmäen maastossa (asiak. ja sv:ja), irroitettu 15.6. suuria tappioita kärsineenä.

Johdon tykistöä,

osaksi armeijakunnille alistettuna, osaksi luultavasti suoraan 21.A:n alaisena:

34.Tyk.D ainakin osia 10.6. hyökkäysjoukkojen tukena (558.D:n kaistalla?) (asiak.) 71., 85., ja 95.Tyk.Pr. kuten ed.

– 5 –

KTR 1324, kutenoin ed.
Hp.R 667, 824 ja 1039, kuten 34.Tyk.D.
Ka.TR 1211, Siiranmäen suunnalla 14.6. (asiak.).
Pst. TR 1072, kuten 34.Tyk.D.
Krh.R 127, 219 ja 456 kuten ed.
Ka.Krh.R 40, kuten 34.Tyk.D. II pst. ollut 558.D:n mukana.

Ps. joukkoja,

osaksi armeijakunnille alistettuja, osaksi luultavasti suoraan 21.A:n alaisia:

1 Ps.Pr. osia 72.D:n lohkolla Kuuterselässä 14.6. (svt.), 15.6. Vammeljärven länsipuolella (asiak.).
? 60.Ps.Pr. ollut Tipunassa 45.Ka.D:lle alistettuna (svt.). ?220.Ps.Pr., toukokuussa itä-Kannaksella (svt.).
Ps.R. 185, komentajana everstiluutnantti Junatskij, Kuuterselässä 14.6. (asiak.).
Ka.Ps.Lm.R 27, ollut Rajajoella 9.6. (CIX AK) (svt.).
Ka.Ps.Lm.R 31, komentajana majuri Primatshenko, mukana alkuläpimurrossa, 13.6. Polviselässä (63.Ka.D) (sv.).
Ka.Ps.Lm.R 46, Polviselässä 11.6. (XXX Ka.AK) (asiak.), sittemmin Siiranmäellä (XCVII AK) (asiak.).
Ka.Ps.Lm.R 260, komentajana everstiluutnantti Krashnoshtan, mukana alkuläpimurrossa (XXX Ka.AK) (asiak.).
Ryn.TR 1222, Kuuterselässä 14.6. (CIX AK) (asiak.).
Ka.Ryn.TR 396, kuten 34. Tyk.D.
Ryn.TR N ja NN, XXX Ka.AK:n lohkolla 13.6. (svt.).

6.(?)A,

komentajana kenraaliluutnantti Tsherepanov, kaista ehkä Lipolan–Kiviniemen linjalta Laatokkaan; armeijalle alistettu toukokuun puolivälistä svt:n mukaan Pihkovan suunnalta siirretty CVIII AKE, jonka alaisista joukoista ei varmoja tietoja (ehkä 90.D?).

92.D, komentajana kenraalimajuri Panitshkin, irroitettu 10.8. rannikkolohkolta, osia 14.–15.6. Korpikylän osia Kirjavasalon seuduilla (sv:ja 15.6.).
10.D, komentajana kenraalimajuri Mashoshin, 13.6. alkaen etenemässä Raasulin tien suunnassa (sv:ja ja asiak. 9.-15.6.).

– 6 –

142.D komentajana eversti Sonnikov, suomalaisten irroittauduttua lähetetyn seuraamaan pohjoista kohti (sv:ja 16.6.).
TR 336, Pst.TR 94.

CVIII AK(?)

komentajana kenraaliluutnantti Tihonov, ehkä 23.A:n reservinä.

?90.D (JR 19, 173, 286, KTR 96), epävarmojen svt:jen mukaan ehkä Harpalassa huhtikuusta alkaen (?).
22.Lin.alue (TKKP 133, 283, 106, 293, 154, 126, 63) ja
17.Lin.alue (TKKP 4, 1, 113, 246, 112); olleet ent.ppl:lla, linoinjoukkoja, mahdollisesti koko linoinalueet, siirretty erään svt:n Mukaan Narvan suunnalle.

Uudet joukot ovat peräisin etupäässä Pietarin rintaman (45., 63. ja 64.Ka., 72., 109., 177., 314 ja 372.D, 4.Ka.Jv.Pr., 1.Ps.Pr., Ka.Ps.Lm.R 46 ja 260) ja 3.Baltian rintaman (90.?, 268., 281. ja 286.D, 220.Ps.Pr.?, Ka.Ps.Lm.R 27 ja 31.Ps.R 185) reserveistä. Vain jokin harva näyttää olevan kauempaa 2.Baltian rintamalta (178.D), 1.Baltian rintamalta 358. ja 381.D) ja Länsirintamalta 338.D).

Aunuksen kannas

– Hyökkäyksen Karjalan kannaksella alettua on vihollinen ryhtynyt hyökkäysvalmisteluihin myös Aunuksen kannaksella.

10.6. vaihdettiin 69.Mjv.Pr. etulinjaan 114.D:n tilalle Voimalaitoksen–Viinatehtaan lohkolle. 114.D:n lohkon itäisen (JR 536:n) osan Viinatehtaalta Kuidosuon itäpuolelle otti samaan aikaan vastaan TKKP 208/150.Lin.alue.

Tämän muutoksen kautta heikkeni etulinjan miehitys huomattavasti. Edessä ovat nyt lännestä itään todennäköisesti:

3.Mjv.Pr. noin 3 000 miestä, lohkolla Laatokka–Tiilitehdas,
162.Lin.Alue, noin 3 500 miestä, Tiilitehdas–Harevshina, (mahdollisesti siirretty pois?),
69.Mjv.Pr. noin 3 000 miestä, Harevshina–Viinatehdas,
150.Lin.Alue, noin 3 000 miestä, Viinatehdas–Verandajoki,
368.D, (JR 1224, 1226 ja 1228) noin 7 500 miestä, Verandajoki–Ääninen.

Etulinjan vahvuus on nyt arviolta 20 000 miestä sen oltua vuoden alussa 45 000 miestä. Hyökkäystä varten on vihollinen koonnut selustaan reservin, jonka suuruudesta ei vielä ole selvää kuvaa. Siihen kuuluvat kutakuinkin varmasti ainakin:

114.D, (JR 363, 536 ja 763) noin 7 500 miestä, marssinut noin 10.6. Petsenitsin–Sapsan–Ljugovitsin(-Lotinapellon?) suuntaan(?).

– 7 –

272.D. (JR 1061, 1063 ja 1065) noin 7 500 miestä, ollut Vinnitsassa toukokuun lopussa,
70.Mjv.Pr. noin 3 000 miestä, ainakin osia ollut Ojattijoen varrella varmistustehtävissä.

Saadun tiedon mukaan pidettiin Karginitsin (Kannaksen keskiosassa) seuduilla huhtikuun alussa tst.harjoituksia, joihin osallistuivat mm. 272.D ja osia/70.Mjv.Pr.

Reserviä on vahvistettu luultavasti noin 10.6. alkaen Saksan vastaiselta itärintamalta (3.Baltian rintama?) tuoduilla uusilla joukoilla, joista tähän mennessä on saaduista tiedoista todettu seuraavat:

310.D (JR 1080, 1082, 1084 ja KTR 860), saapunut Ojatin asemalle 15.6. tienoilla,
18.(lm?)D. (? JR 414, 419, 424 ja KTR 1027). Ojatin asemalle 15.6. tienoilla.
Krh.(mek.?)R N, saapunut 9.6. Pashan asemalle.

Pitäen uusien divisioonien vahvuutena 7 000 miestä saadaan reservin kokonaisvahvuudeksi noin 32 000 miestä.

Erään sv:n kertoman mukaan olisi selustassa ollut myös 71.D, joka oli osallistunut yhteistoimintaharjoitukseen 69. ja 70. Mjv.Pr:n kanssa, mutta sittemmin siirretty pois.

Uutta tykistöä on todettu ainakin Sotkun suunnalla ja Lotinapellon itäpuolella.

Uudet joukot, joiden määrän täytyy otaksua olevan edellä lueteltua suuremman, ovat todennäköisesti ainakin osaksi Pashan ja Ojatin asemilta suuntautuneet Syvärin jokirintamalle, osaksi Alehovshinaan ja sieltä edelleen Lotinapellon, Voimalalaitoksen ja Vonjärven (Dolgjärven) suunnille, Eräs sv. kertoi kuulleensa vm. suunnalle Vonjärven–Tsatjärven välille kootun yli 2 divisioonaa sekä rakettitykkejä hyökkäystä varten.

Tiellä Saarentaka–Pasha odotettiin joukkojen poiskuljetukseen viittaavaa liikennettä. Kysymyksessä saattaisi olla 162.Lin.alueen siirto (vrt. edellä vastaavanlaiseen tietoon Karjalan kannaksen linnoitusjoukoista).

Maaselän kannas

– Ryhmitys pysynyt suunnilleen ennallaan.

13.D: edessä JR 1070 ja 1068, reservissä JR 1072 (?)
289.D: edessä JR 1048 ja 1044 (?), reservissä JR 1046 (?)
176.D: edessä JR 63 ja 55, reservissä JR 52.

– 8 –

Uusien joukkojen saapumiseen viittaavia tietoja ei ole. Maaselän asemakylän suunnalla havaittu 10.6. jälkeen useampina päivinä paikalliseen joukkojen kokoamiseen viittaavaa liikehtimistä.

Kotskoman suunta

27.D:n ryhmitys todennäköisesti seuraava: edessä JR 239 ja 345, reservissä JR 330.

Uhtuan suunta

– Ei tietoja ryhmitysmuutoksista.

54.D: (JR 81, 118 ja 337), josta JR 118 ja JR 337 etulinjassa ja JR 81 reservissä. Havainnoista päätellen JR 81 ehkä vaihtanut noin 10.5. JR 337:n etulinjasta.

Louhen suunta

– Ei tietoja ryhmitysmuutoksista.

45.D: (JR 61, JR 253 ja JR 10), kaikki rykmentit etulinjassa.
83.D: (JR 46, 26 ja 11). Etulinjassa JR 46, reservissä JR 11 ja JR 26. Hyvin vähän todennäköisen saadun tiedon mukaan olisi JR 26 Kantalahden rintaman pohjoissivustalla.
205.D: (JR 577, 721 ja 731). Divisioona reservissä Lebedevon seuduilla. Todettu viimeksi 28.4.
376.D: (JR 1217, 1219 ja 1221) Divisioonan pitäisi olla reservissä jossain Lebedevon itäpuolella. Todettu viimeksi 7.3.

HiihtoPr./XXXI AK reservissä Purnujärven pohjoispuolella. Todettu viimeksi 30.5.

Louhen suunnalla on vihollisen todettu kaivaneen etulinjaamme kohti suuntautuvia taisteluhautoja (rynnäkköasemia?). Myöskin on liikenne selustassa, etenkin Lebedevon aseman lähiteillä ollut vilkasta.

Kantalahden suunta

– Ei tietoja ryhmitysmuutoksista.

122.D: (JR 596, 715 ja 420), kaikki rykmentit etulinjassa.
77.Mjv.Pr., etulinjassa maantiestä pohjoiseen, jossa lohko ulottunee aina Ylä-Vilmajärven länsipuolelle, entiselle 67.D:n lohkolle.
67.D: (JR 56, 452 ja 719), todettu viimeksi 28.4. Mahdollista on, että div. on vedetty taakse. Tähän viittaa 77.Mjv.Pr:n lohkon siirtäminen lännemmäksi.
21.D: (JR 326, 94 ja 116), josta JR 326 ja JR 94 etulinjassa. Todettu viimeksi 15.4.
104.D: (JR 217, 273 ja 242), josta JR 217 ja JR 273 ovat etulinjassa. Todettu viimeksi 17.6.
32. ja 33.HiihtoPr:n ja N.IskuPion.Pr.(?):n sijainti Kantalahden suunnalla mahdollista. Ei toteamuksia.

– 9 –

Saatujen tietojen mukaan pitäisi maantien lohkolle saapua lisää tykistöä. Vihollisen väkivaltainen tiedustelutoiminta on ollut vilkasta pohjoissiivellä. Siellä on todettu myös vihollisen vaihtoihin (?) viittaavaa liikehtimistä.

Murmanskin suunta

– Ei tietoja ryhmitysmuutoksista.

31.HiihtoPr. varmistustehtävissä rintaman lounaissiivellä,
72.Mjv.Pr. selustassa 31.HiihtoPr:n takana. Todettiin viimeksi 10.4.
10.Ka.D: (Ka.JR:it 28, 35 ja 28), joista etulinjassa Ka.JR 28 ja Ka.JR 35.
14.D: (JR:it 155, 325 ja 95), joista etulinjassa JR 155 ja I/JR 325.
2.Lin.Alue: lohko 14.D:n pohjoisrajasta Litsavuonoon.

Kalastajasaarento

– Ryhmitys ennallaan.

254.Mjv.Pr. reservissä Isolla Kalastajasaarennolla. Todettiin viimeksi 24.5.
23.Lin.Alue (?)

Liitteenä N:o 2 kartta vihollisen ryhmityksestä itärintamillamme.

Tappiot, täydennys. Vahvuudet.

Karjalan kannaksen hyökkäysjoukot ovat nähtävästi ennen hyökkäystä ainakin suurelta osalta täydennetyt suunniteltuun määrävahvuuteen (esim: 358.D 30.5: 6982 miestä, rykm:t 1712, 1736 ja 1670 miestä, tyk.rykm. 667 miestä). Yleisin kiv.komppanian vahvuus ennen hyökkäystä oli 90 miestä, suurin 120 miestä.

Vihollisen kärsimät tappiot on arvioitava suuriksi. Monien joukko-osastojen komppanioissa oli ensimmäisten hyökkäyspäivien jälkeen jäljellä vain 20 miestä. Täydennystä ei ainakaan toistaiseksi ole todettu saapuneenoin – Pienimmillä tappioilla on selvinnyt rannikolla hyökkäävä osasto. – Tappioista ei ilmoitusten puuttuessa voida esittää mitään tarkempia arviolukuja. Tässä suhteessa olisi alempien yksiköiden ilmoituksiin pikaisesti saatava parannus aikaanoin

Uudestijärjestelystä, jonka nyt on todettu ulottuvan kaikkiin Aunuksen kannaksella ja itärintamallamme oleviin vihollisjoukkoihin on saatu seuraava kuva.

Ainakin tykistöstä, ilmatorjuntajoukoista, rautatie- ja kanavavartiojoukoista irroitetaan hyväkuntoisia ja nuorten ikäluokkien miehiä lähetettäväksi rintamajoukkojen täydennykseksi. Huonokuntoisia ja vanhojen ikäluokkien miehiä irroitetaan kaikista taistelujoukoista ja lähetetään selustajoukkoihin, osaksi mahdollisesti kotiutetaankin.

– 10 –

Tilalle tulee edellä mainittuja hyväkuntoisia, jälkikutsunnoissa saatuja ja nuorempien ikäluokkien (1926-27) miehiä.

Kuntovaatimusten rajoista ei ole tietoa, mutta pois lähetettävien huonokuntoisten määrä on eräissä yksiköissä kohonnut jopa 50 %:iinkin. Poisluovutettujen tilalle ei ole läheskään aina saatu vastaava määrä täydennystä, minkä vuoksi uudistukseen monessa tapauksessa on suhtauduttu vastahakoisesti, mihin on ollut syynä myös täydennyksen nuoruus tai kokemattomuus. – Samalla kun uudestijärjestely ilmeisesti nuorentaa ja yhtenäistää joukkojen laatua, se myös aiheuttaa ainakin tilapäistä vahvuuden ja taisteluarvon laskua.

Varustustyöt

Aunuksen kannaksella ovat vihollisen varustustyöt olleet paikoin vilkkaita. Kannaksen länsiosissa ne ovat keskittyneet Lotinapellon lohkolle, jossa sv.tiedon mukaan Lotinapellon kaupunkiin ja sen läpi etulinjaan saakka on rakennettu yhteyshautoja. Lisäksi on todettu varustustöitä Laatokan rantamaastossa, Kiviojan, Shalesjärven, Vaskusjärven ja Suuren Kusrajärven maastoissa sekä Kopovan tien suunnalla.

Maaselän kannaksen eri kohdilla varustustyöt jatkuvat vilkkaina. Vesistönylitysvalmistelut jatkuvat myöskin (Poventsan itäpuolella tekeillä noin 50 m pitkä ja 5 m leveä silta; vrt. VTK 11:6 ja VTT 352:7).

Pohjoisemmilla lohkoilla on todettu myöskin varustöiden vilkastuneen. Mm. on Louhen suunnalla vihollisen todettu rakentaneen taisteluhautoja entisten asemiensa eteen lähelle etulinjaamme (vrt. VTT 350:7).

Huolto

1.Huollon järjestelystä ei uutta.

2.Huoltotilanne.

A.- ja e.tilanteista ei uutta. – Karjalan kannaksella saadun sv:n kertoman mukaan oli e.tilanne Kannakselle hyökkäystä varten tuoduissa joukoissa (21.A:n) niiden reservissäoloaikana heikko. Miehet olivat saaneet vain soijajauhoista ja nokkosista valmistettua laihaa keittoa 3 kertaa päivässä, 700 g. kerralla. Leipäannos oli 800 g, mutta se ei riittänyt, koska rasvaa ei saatu ollenkaan. Sokeriannos oli 25 g. Joskus saatiin keiton asemasta soijapuuroa.

Mieliala

Kannaksella hyökkäävien neuvostojoukkojen mielialasta on saatu toistaiseksi vain vähän tietoja. Eri joukko-osastoista saadut vangit (miehistö) kertovat yhtäpitävästi, että hyökkäyshenki on miehis-

– 11 –

tön keskuudessa huono, mieliala apaattinen, pelko suomalaisia kohtaan suuri, ja että vain kovan kurin pakottamana saadaan joukot hyökkäämään. Propagandatoiminta hyökkäystahdon lietsomiseksi on tietenkin vilkkaassa käynnissä väläytellen rauhanmahdollisuuksia, sekä kuvaillen suomalaisten raakuutta ja kavaluutta. Kostoajatuksen lietsomien näyttää myös olevan suosittu propaganda-teema; nyt on muka tullut hetki, jolloin suomalaisille kostetaan Pietarin naisten ja lasten kärsimykset. ’’Rajaton on rintamasotilaitten kostonhalu ja viha’’. Päällystön mieliala näyttää sen sijaan olevan hyvä. – Hyökkäysinnon kohottamiseksi on jaettu viinaa 100-200 g mieheen ennen hyökkäystä.

Pietarin ja 3.Baltian rintaman tapahtumat

Pietarin rintamalla on, lukuun ottamatta 12.6. Krivasoon sillanpäässä rykmentin ja pataljoonan voimin tehtyjä hyökkäyksiä, ollut vain tavanmukaista partiotoimintaa. Erään 16.6. saadun luotettavan tiedon mukaan rivasoon sillanpäähän tulossa miehistötäydennystä ja ps.vaunuja.

3.Baltian arintamalla on jatkuvasti havaittavissa hyökkäysvalmisteluja. Vihollisen tiedustelu on huomattavasti vilkastunut samoin liikenne lähiselustassa. Rataosalla Gordok – Dno oli 14.6. vilkasta liikennettä pohjoiseenoin Vihollisjoukoissa huhutaan, että Narvan rintamalle olisi tulossa joukkoja Krimiltä.

Yleisdislokatio Pietarin ja 3.Baltian rintamilla 18.6.44

Rintamareservi                           14 div.,      5 ps.prik.,     11 ps.rykm.
Armeijareservi     10 ‘’     5       ‘’   4         ‘’
Etulinja   22 ’’     -     -
Yhteensä   46 div.,    10 ps.prik.,     15 ps.rykm.

Vihollisen aikeet

Maavoimat

On myönnettävä, että lähellä Pietaria olevan VT-linjamme jatkuva vahvistuminen ja mahdollisuus, että sitä käytettäisiin sodan ratkaisuvaiheessa

– 12 –

saksalaisten voimien hyökkäyksen lähtökohtana, muodosti venäläisille vahvan selustauhkan, jonka eliminoiminen näyttää olleen operaation päätarkoituksena päätellen siitä, että heti valtauksen jälkeen ryhdyttiin VT-linjaa kiireellisesti tuhoamaan. Hävitystyöt on 17.6. lopetettu. Lisäksi näyttää suunnitelmissa otetun huomioon, että hyökkäys pakottaisi meidät keskittämään lisävoimia Kannakselle, jolloin Itä-Karjalan valloittaminen ja sen avulla Muurmannin radan vapauttaminen liikenteelle kävisi pienin voimin mahdolliseksi.

Offensiivi on nyt kehittymässä yleisoffensiiviksi, sillä kuluneen viikon aikana on vihollinen koonnut myös Aunuksen kannakselle hyökkäysryhmän operation tukemiseen tarvittavien ilmavoimien ollessa parhaillaan kokoontumassa. Toistaiseksi ei näytä siltä, että vihollinen olisi ryhtynyt offensiiviin päämääränään maamme valloittaminen kokonaisuudessaan, koska se silloin epäilemättä jo aikaisemmassa vaiheessa olisi ryhtynyt tehokkaampaan sitomiseen itärintamillamme, varsinkin kun sillä on Saksan itärintaman taistelutauon ja lännessä tapahtuneen maihinnousun vuoksi olisi meikäläisittäin arvioiden rajattomasti joukkoja käytettävissään, ja koska ei voida olettaa vihollisen siinä määrin aliarvioineen taisteluvoimaamme ja taistelutahtoamme, että se olisi luullut nyt keskitettyjen voimien riittävän maamme valloittamiseen. Voimien määrä ja käyttö osoittavat selvästi, ettei vihollinen ainakaan tähän asti ole halunnut sitoa enemmän voimia operatioon maatamme vastaan kuin mitä välttämätön tarve vaatii. Taisteluiden kulusta sekä Kannaksella että lännessä lähinnä riippuu ryhtyykö vihollinen jatkamaan offensiivia ensimmäiset strateegiset päämääränsä saavutettuaan vai asettuuko se toistaiseksi puolustukseen jollekin saavuttamalleen linjalle.

Karjalan kannaksella näyttää vihollinen odottaneen voimakkaampaa vastarintaa eteläisellä ’’Mannerheim-linjalla’’ ja valmistautuneen hyökkäämään tätä vastaan (tykistömassat ajettu asemiin), joten nopea vetäytyminen tullut sille epäilemättä yllätyksenä.

– 13 –

Vihollinen seuraa osaksi ryhmittyneenä ja osaksi rivistöinä pääteiden suunnissa, mistä on seurauksena joukkojen painopisteen muodostuminen Viipuriin. Eri armeijakuntien tehtävät ja tavoitteet voitaisiin arvioida:

Rannikon joukot: (CVIII AK?): Osa puolustukseen Koiviston salmessa ja eteneminen Koivistontietä tavoiteina Maisalan niemi – Uuras – Lihaniemi – Nuoraa. Ylimenoyritykset Viipurilahden yli välittömästi mahdollisia.
XCVII AK Säinion kautta Viipuriin. Panssarien ja tykistön painopiste ilmeisesti tällä suunnalla.
XXX AK pääosin Kämärän – Suuperon kautta tavoitteena Karjalan rata ja osin Heinjoen suuntaan.
III AK aluksi Vuokselle, missä jäänee osin puolustukseen, päävoimien jatkaessa Pölläkkälän, Heinjoen suuntaan.
23.A ei nykyisillä joukoilla pysty vakavampaan ylimenoon ja jääneekin puolustukseen Vuokselle.
CIX AK on taisteluissa kuluneena vedetty reserviin ja mahdollisesti täydennettäväksi.

Yhteenvetona on todettavissa, että vihollisen voimat ovat sulloutumassa Viipuriin ja hyökkäyksen voima muualla paitsi Viipurin suunnalla heikkenemässä. On mahdollista, että nämä voimat eivät riitä operation jatkamiseen, joten strategisen päämäärän muuttuessa uusien joukkojen keskittäminen on välttämätön. Tämän vuoksi on kaikki tiedustelutoiminta keskitettävä uusien joukkojen ja täydennyksen saapumisen selvittämiseen.

Aunuksen kannaksella aloitti vihollinen noin 9.6. hyökkäysvoimien kokoamisen ja tällä hetkellä näyttävät keskitykset ja hyökkäysvalmistelut olevan päättymässä, joten hyökkäys on odotettavissa millä hetkellä tahansa. Hyökkäyssuunnasta on vielä vaikeata mennä tekemään johtopäätöksiä, sillä liikennehavainnot viittaisivat painopisteen olevan Syvärin rintamaosalla – Lotinapelto (?) ja vankitieto Koskenalan suunnalla.

Muilla rintamilla ei offensiivin valmisteluja ole havaittu. Tällöin on tosin mainittava samanlaiset offensiiviset kenttävarustustyöt Louhen suunnan eteläsiivellä ja hyökkäysryhmityksen säilyttäminen Kantalahden suunnan pohjoissiivellä sekä toisaalta maataisteluvoimien siirto Kantalahden ja Louhen suunnilta Aunuksen kannakselle.

– 14 –

Merivoimat

Suomenlahdella vihollisen toiminta on keskittynyt Kannaksella etenevien joukkojen tukemiseen. Hyökkäyksen alkuvaiheessa linnakkeet tulittivat maarintamaa, ja tällöin tulenjohto, ainakin osittain, suoritettiin vartiomoottoriveneistä. Vihollisen maavoimien etenemiseen liittyi laivastovoimien, lähinnä Moskva-luokan aputykkiveneiden antama tulituki, joka ainakin pariin otteeseen on kohdistunut vihollisen omiin joukkoihin.

Raivaustoiminta, joka aikaisemmin oli keskittynyt pääasiassa vain Kronstadtista länteen johtavan pääväylän raivaukseen, alkoi katsauskauden alkupäivinä siirtyä Seivästön kapeikossa lähemmäksi Kannaksen rantaa. 14.6. raivaus oli jo suuresti kiihtynyt ja osoitti järjestelmällistä pyrkimystä Seivästön lounaispuolelle ja kohti Koiviston salmea. Tähän toimintaan vedettiin samalla lisävoimia myös Laukaanlahden suunnalta. Seivästön kapeikon raivauksen jouduttamiseksi sitä suoritettiin melko piittaamattomasti tykistötulestamme ja sen aiheuttamista vaurioista, vieläpä polttoainettakin kuljetettiin aluksia varten toiminta-alueelle. Raivaukseen osallistui useina päivinä jopa viitisenkymmentä alusta.

Sotatoimia varten Kannaksella vihollinen on ilmeisesti varannut myös maihinnousujoukkoja. Tarkistamattoman tiedon mukaan 11.6. Pietarista olisi siirretty Kronstadtiin hinaajilla ja maihinlaskualuksilla kaksi prikaatia (yksi mjv. ja yksi jv.), yksi maihinnousu-ps.pat., yksi pst.rykm. ja yksi isku.patl. (yhteensä arviolta noin 6 500 miestä). Tietoa maihinnousujoukkojen siirrosta tukee 13.6. tehty havainto 28 pienen maihinlaskuveneen (kunkin kuljetuskyky noin 20 miestä) siirtyminen Patterilahteen. Katsauskauden loppuun mennessä maihinnousujoukkoja ei ole käytetty ollenkaan. Niiden lähin käyttö tulee kysymykseen yrityksessä Koiviston saarten valtaamiseksi. – Aikaisemmin yksinomaan Laatokalla todettuja tendereita on ilmestynyt myös Suomenlahdelle.

Laivaston päävoimien, edes hävittäjienkään, siirtoja ei ole todettu.

– 15 –

Merikuljetuksiamme vastaan moottoritorpedoveneet tulittivat yöllä 16/17.6. syöksyn Viipurinlahden edustalle. Vihollinen menetti kaksi mtv. Samojen vesien miinoittamista vihollisen on todettu suorittaneen lentokoneilla 17.6. (2 miinaa).

Huolimatta toiminnan painopisteen olemisesta Kannaksella, vihollinen on jatkanut toimintaansa myös Narvanlahden suunnalla. 14.6. havaittiin 14 raiv.mov. Lavansaaren lounaispuolella, 16.6 tod.näk samat alukset Vigrundin luoteispuolella raivaamassa. Yöllä 15/16.6. mtv. teki hyökkäyksen Narvanlahdella olevia saksalaisia vartioaluksia vastaan. Myös voimakasta lentotoimintaa on ollut samoja aluksia vastaan. 14.6. todettiin Narvanlahdella lentokonemiinoitusta (4 miinaa).

Katsauskauden loppupäivinä vallinnut myrsky on suuresti rajoittanut keveiden alusten liikehtimistä, mikä ilmeisesti kiihtyy heti sään parannuttua.

Laatokalla keveät laivastovoimat ovat suunnilleen toukokuun puolivälistä lähtien tehdyillä syöksyillä tiedustelleet tykistöasemamme suurimmalta osalta Länsi-Laatokan rannikkoa.

Äänisellä vihollisen alusten on havaittu suorittavan taktillisia harjoituksia ammuntoineen ja sumutuksineen.

Jäämeri. Amerikkalaisten tietojen mukaan Yhdysvallat ovat luovuttaneet NL:lle kev. rjä Milwukee’n (7050 tonnia, 34 solmua, kymmenen 152 mm tykkiä).

Ilmavoimat

Ryhmitys ja vahvuus

Kannaksen suunnalla on keskitetty 13.Ilma-A melkein kokonaisuudessaan, II Pietarin kaartin Häv.Le.AK. osia Itämeren laivaston ilmavoimista (3 häv. ja 1 maatst. lentorykm.), 281. maatst.Le.D 3.Baltian rintamalta. 113.Pomm.Le.D SMolenskista ja todennäköisesti joku uusi syöksypommitus lentodivisioona selustasta tai 3.Ukrainan rintamalta. On mahdollista, että pommituslentodivisioonista on muodostettu uusi lentoarmeijakunta 13.Ilma-A:n komentajan kenraaliluutnantti Rybaltshenkon alaisuuteen.

– 16 –

Kannaksen suunnalla toimivien ilmavoimien vahvuus on noin 1000 konetta, joista noin 300 hävittäjää ja noin 280 maataistelukonetta, loput syöksy- ja vaakapommituskoneita.

Aunuksen kannaksella on siirretty 1 syöksypommilentorykmentti 3.Baltian rykmentiltä sekä 1 tai 2 maataistelulentorykmenttiä Kantalahden ja Louhen suunnalta. Lentokonevahvuus on runsaasti 200 konetta eli noin 3 kertaa suurempi kuin talvella.

Maaselän suunnalle on siirretty lisää lentojoukkoja ainakin 2 rykmenttiä, joista toinen lienee 668.Maatst.Le.R Kantalahdesta.

Kaukotoimintailmavoimia ei varsinaisesti ole keskitetty aluettamme vastaan lukuun ottamatta Uuden Laatokan itäpuolisella alueella toimivaa tuntematonta rykmentti B-26 koneita). ADD:n alueella Moskova – Kalininin oleva osa (noin 100–150 konetta) pystyy kumminkin nykyisistä tukikohdistakin pommittamaan aluettamme osallistuen Viipurin pommitukseen 14/15.6.

Arviointi tilanteen kehityksestä. Kannakselle on keskitetty melkein kaikki ilmavoimat Narvan ja Pihkovan suunnalta, joten Kannaksella olevien ilmavoimien vahvuus tuskin enää nousee. Päiväpommitus- ja maataistelumuodostelmat ovat erittäin vahvat, hävittäjävoimat sen sijaan suhteellisen heikot.

Aunuksen kannaksella jatkuvat keskittämiset. Mahdollisesti siirretään sinne 280.Seka.Le.D 3.Baltian rintamalta kokonaisuudessaan (1 pommitusrykmentti on jo siirretty). Vahvuutta lisätään ehkä 300 koneeseen.

Kaukotoimintailmavoimien massakäyttöä aluettamme vastaan on tuskin odotettavissa, koska ADD on keskitetty Romanian aluetta vastaan. Sen sijaan on todennäköistä että ADD rajoitetuilla voimilla jatkaa Kannaksen selustan kohteiden ja ehkä myöhemmin suurempien asutuskeskuksien pommittamista yhteistoiminnassa Pietarin alueelle keskitettyjen vahvojen pommitusmuodostelmien kanssa.

Tiedustelujaoston päällikkö
Eversti merk. A. Paasonen.

   Tied.1:n päällikkö
                        Majuri    [allekirjoitus]
   U. Käkönen.Tweet