HTK 1 oli kuitenkin käskyn antamishetkellä vasta siirtymässä Viipurista Taavettiin. Alun perin IV armeijakunnan HTK 1:n piti siirtyä Lappeenrannan kasarmialueelle, mutta niin ei tapahtunut koska sieltä ei tuolloin löytynyt tilaa.

Ryhmityttyään Taavettiin HTK 1 asetti opaselimen [siis ”elimen”] 40 kilometrin päähän Lappeenrantaan huolehtimaan sinne koottujen HTK 1:een tulevien karkurien kuljetuksista. Opaselin toimi kuten muutkin opaselimet Lappeenrannan komendantin viraston johdossa kasarmialueella. Nämä elimet toimivat 10. sotapoliisikomppanian perustaman karkurien kokoamispaikan kanssa yhteistyössä. Kukin elin vastasi omien miestensä siirtämisestä divisiooniensa ja prikaatiensa yhteyteen.

Taavetin läheisyydessä Pulsan asemalla oli opaselin. Sen oli perustanut V armeijakunta vastaamaan omien täydennysmiesten, toipilaiden, lomalaisten, eksyneiden ja karkurien kokoamisesta ja opastamisesta. Tämä ”elin” toimi lähellä HTK 1:ttä, mutta ei siis kuulunut siihen, koska se oli eri armeijakunnan joukko.

28.6. HTK 1 siirtyi Lappeenrantaan suojeluskuntapiirin HTK:lta vapautuneisiin tiloihin ja Taavetissa aloitti toimintansa Äänislinnasta saapunut V armeijakunnan HTK 4. Saavuttuaan Lappeenrantaan HTK 1 otti johtoonsa alueella sijainneen 10. sotapoliikomppanian ylläpitämän karkurien kokoamispaikan. [1]

Edellä kuvattu HTK 1:n siirtyminen paikasta toiseen, useiden HTK:ien olo samanaikaisesti Lappeenranta–Taavetti –alueella ja armeijakuntien perustamat karkurien kokoamispaikat johtivat osaltaan vuonna 2007 hyvinkin mielikuvituksellisiin tulkintoihin karkurien käsittelystä Lappeenrannassa 20.6.1944. [2]

——————————————————————————–

[1] Suur-Saimaan suojeluskuntapiiri lopetti reserviläisten palvelukseen kutsumisen Lappeenrantaan kaupungin evakuoinnin päättyessä ja alueen siirtyessä IV armeijakunnan alaiseksi sotatoimialueeksi.

[2] Päämajan antama ohje tulkittiin tutkijoiden keskuudessa käskyksi, jonka mukaisesti tuli Lappeenrannassa sijaitsevan HTK 1:n yhteyteen perustetun ”orgaanin” käsitellä karkurit. Kahdesti rintamalle palaamasta kieltäytyvät tuli ampua. Ylikangas mm. s. 264—265 ja 316. Kirjan julkistamisen jälkeen kyseinen orgaani sai mediassa kutsumanimekseen ”likvidointielin”.Tweet

Suomen armeijassa oli henkilötäydennyskeskuksia 20.10.1942 tapahtuneen uudelleenjärjestelyn jälkeen 11 kappaletta. Kannaksen Ryhmän alainen HTK 1 sijaitsi Viipurissa. Siihen kuului kolme täydennyspataljoonaa. Niissä kussakin oli 800 miestä. Pataljoonien henkilöstö oli tarkoitettu joukkojen välittömäksi täydennykseksi ja sen käytöstä määräsi sotatoimiyhtymän komentaja.[1]

HTK 1 Viipurissa

Kannaksen Ryhmän esikunta määräsi helmikuussa 1944 vuoden 1925 jälkipuoliskolla syntyneet koulutuskeskuksissa olevat jalkaväkimiehet siirrettäväksi sotatoimiyhtymien täydennyspataljooniin. Heistä 3 200 miestä määrättiin siirrettäväksi HTK 1:en Viipuriin. [2]

HTK 1 suunnitteli sijoittavansa täydennysmiehet täydentäen kolmea 800-miehistä täydennyspataljoona kutakin 600 miehellä ja perustaen neljännen, uuden 1 400 miehisen Täydennyspataljoona X:n kyseisistä uusista miehistä. Pataljoonissa oli kussakin viisi kiväärikomppaniaa, raskas komppania [3] ja esikunta. [4]

Maaliskuussa 1944 laadittiin uusi suunnitelma HTK 1:stä poissiirrettävän Täyd.P 3:n vuoksi. Täydennyshenkilöstä tasattiin poisluovutettavan ja jäljelle jäävien pataljoonien kesken. Täydennyspataljoonien 1, 2 ja X uusi henkilövahvuus oli täten 1 100 miestä kussakin pataljoonassa. [5]

Viipurin varuskunnan päällikkö eversti V. Räsänen teki toukokuun 6.päivä esityksen Päämajan komento-osastolle HTK 1:n o.t.o. tehtävänä olleen järjestelykeskuksen tehtävien poistamiseksi. Järjestelykeskuksen takia Viipurissa odotti jatkokuljetuksia runsas määrä henkilökuntaa ja miehistöä. Esitykseen perusteluina oli em. henkilöstön kurittomuus (kurittomampia kuin varuskuntajoukot) ja ilmapommitusten aiheuttama vaara verrattuna syrjäisemmillä odotusalueilla. Esityksessä haluttiin ainakin pois ne järjestelykeskuksen tehtävät, jotka käsittivät Kannaksen joukkojen ulkopuolelle suuntautuvia joukkoja. HTK 1:n kautta oli kulkenut maalis-huhtikuussa 222 + 934 + 5 706 = 8 802 henkilöä ja muualle 103 + 349 + 1 691= 2 143 henkilöä. Lisäksi eversti Räsänen esitti, että Itä-Kannaksen kuljetukset tulisi saada pois Viipurin kautta, joka myös osaltaan keventäisi Viipurin järjestystilannetta ja keventäisi HTK 1:n työmäärää ja se saataisiin käytettyä koulutuksen hyväksi.[6]

IV Armeijakunnan Esikunta määräsi 20.5.1944 Ylipäällikön käskystä Täyd.P 13:sta siirrettäväksi 1.6. mennessä IV AK:n alueelle ja alistettavaksi HTK 1:lle. Pataljoona sai tehtäväkseen aloittaa RTR 2:n komentajan ohjeistamat kenttävarustelutyöt Seivästö–Ino alueella.[7]

Kotijoukkojen esikunta määräsi käskyssään 8.6.1944 Helsingin, Päijänteen Päijät-Hämeen, Itä-Savon, Vaasan ja Satakunnan sotilasläänit sekä Viipurin ja Käkisalmen suojeluskuntapiirien siirtää alueensa aiemmin kenttäarmeijassa palvelleet rintamakelpoiset maavoimien henkilöt Viipurin HTK 1:een.[8]

1.6.1944 HTK 1:n vahvuus oli 50 + 109 + 894 = 1 063 henkilöä.[9] Viipurin viimeisessä vahvuusilmoituksessa kesäkuun 15. päivältä HTK:n vahvuus oli 2 135 henkilöä. Tästä vahvuus vielä kaksinkertaistui siirryttäessä Lappeenrantaan.[10]

Kotijoukkojen esikunta kutsui 18.6. mennessä palvelukseen vuosina 1907 ja 1908 sekä sen jälkeen syntyneet miehet ja aliupseerit. Kaakkois-Suomen sotilasläänin esikunnan alueella palvelukseen kutsuminen ilmoitettiin aloitettavan 23.6. ja päättyvän 26.6.1944. Heistä IV AK:lle osoitettiin korkeintaan 8 800 henkilöä (Täyd.P korkeintaan 3 300, Täyd.P 13 HTK 1:n kautta korkeintaan 3000 ja Täyd.JP Viipuriin korkeintaan 2 500 miestä). Heti palveluksen astumisen jälkeen käskettiin aloittaa kuljetukset. Koijoukkojen esikunnan, HTK 1:n ja Täyd.P 13:sta ohjausupseerien tuli neuvotella kuljetukset ja vastaanotto Viipurin suojeluskuntapiirin esikunnan välityksellä 20.6.44. Käsky kirjattiin HTK 1:ssä saapuneeksi 18.6.44 kello 09.00.[11]

Edellä olevasta käskystä voi tehdä useita johtopäätöksiä. Ehkä tärkein perustuu siihen, että IV armeijakunnan täydennys käskettiin lähettää Viipuriin, jossa valmistelut tuli sopia 20.6.44. Siis päivänä, jona Neuvostoliitto valtasi Viipurin. Armeijakunnalle tarkoitettu täydennys edusti lähes 60 prosenttia täydennyksen määrästä. Voidaankin todeta täydennystoiminnan painopisteen olleen juuri tuolloin IV Armeijakunnassa ja armeijakunnan alueelle Viipurin kautta tapahtuvissa järjestelyissä. Siis Viipurin itäpuolella tapahtuvia taisteluja varten!

IV Armeijakunnan Esikunta lähetti alajohtoportailleen käskyn 19.6.1944 ilmoittaa ”täydennyksen, lomalaisten, yms. ohjauksen järjestelyjä varten” viipymättä missä yhtymien opastuselimet sijaitsevat (puh.numero). Käskyssä edellytettiin myös ilmoitettavan etukäteen armeijakunnan esikunnalle opastuselimien (OE) ja henkilötäydennyskeskusten siirroista: minne tulevat siirtymään ja milloin ne ovat toimintavalmiina. HTK 1 oli kirjannut käskyn saapuneeksi viikkoa myöhemmin, eli 25.6.1944.[12]

Täydennyspataljoonan M:n täydentäminen 21.6.1944

Henkilötäydennyskeskuksen vaikeaa tilannetta kuvastaa HTK 1:n päällikön, everstiluutnantti Hirvan 21.6. antama käsky Täyd.P M:n komentajalle. Käskyssä perutaan pataljoonan alistaminen, annetaan uusi miehistö. Käskyssä ilmoitettiin, että Täyd.P M:ää ja Täyd.P 1:tä ei alisteta Ratsuväki Prikaatille. Toiseksi käskyssä kerrottiin uusista täydennyksistä, jotka on jo lähetetty junalla Simolaan tai niin pitkälle kuin junalla pääsee ja sen jälkeen marssien Nurmin asemalle[13], josta ohjataan edelleen Täyd.P M:lle. Täydennyksiä oli tulossa Hämeenlinnasta 226 miestä, Kuopiosta 336 miestä, Pieksämäeltä 232 miestä ja Jyväskylästä 220 miestä, yhteensä 1.014 miestä. Hirva ilmoitti, että pataljoonan tehtävä säilyy entisenä, eli tehtävänä on muodostaa pataljoonasta S-määrävahvuinen. Käskystä on yliviivattu teksti ”ja suorittaa kenttävarustetöitä”.

Tilanteen epäselvyyttä kuvaa se, että HTK 1:n päällikkö ilmoitti käskyssään, että jo edellisenä päivänä ovat ohjauselimet lähteneet pois Nurmista Viipurin rautatieupseerin, kapteeni Tuomisen käskyllä. Samalla kerrottiin, että lähetetyt täydennysosastot saattavat olla jossakin, ”ajelehtivat”, Nurmin–Simolan välillä rantatien varrella kulkevilla teillä. Näitä osastoja varten käski Hirva Täyd.P M:n lähettää etsimään ja ohjaamaan ohjauspartioita.

Koska Hirva ei tunne tilannetta hän käskee Täyd.P M:n ottamaan yhteyttä eversti Tähtiseen ja toimimaan tilanteen mukaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Komentaja päättää käskynsä siihen, että palaavan partion johtajan, luutnantti Räsäsen mukana tulee ilmoittaa tilanteesta ”siellä” ja pataljoonan tehtävästä.[14]

KUVA xx. Lappeenrannan–Nurmin välinen rataverkko vuonna 1944.[15]

Kannaksen joukkojen komentaja käski sähkeellään 23.6.1944 IV AK:n Täyd.P 1:n ja Täyd.P M:n, jotka olivat V AK:n käytössä Viipurin saarten varmistustehtävässä viipymättä palauttamaan HTK 1:n johtoon. Pataljoonien tuli luovuttaa ennen lähtöään Taavettiin Rv.Pr.E:lla 635 aliupseeria ja miestä sekä 10.DE:lle 660–670 aliupseeria ja miestä. Taavettiin tuli siirtää vain pataljoonien rungot. IV AKE laati asiasta kirjallisen käskyn 23.6. ja E/HTK 1 kirjasi käskyn saapuneeksi 24.6.1944.[16]

Kapteeni Tolosen johtama Hämeenlinnasta saapunut 226 miehen osasto palasi Taavettiin sen jälkeen kun se ei löytänyt Nurmin asemalta opastuselintä. Samasta sanomasta ilmeni, että HTK 1:n päällikkö ei tiennyt oliko muut vastaavat osastot päässeet perille.[17]

HTK 1:n siirto Taavettiin

HTK 1:n komendantin, luutnantti T.O. Kivimäen 21.6.1944 antamassa käskyssä määrättiin partiointi- ja vartiointijärjestelyt järjestelykeskuksen alueella. partiointitehtävät jaettiin tasan kolmen järjestelykomppanian ja toimituskomppanian kesken. Yksiköt saivat tehtäväkseen vartioinnin järjestelyt majoitusalueillaan sekä määrittää ko. alueensa rajat. Partioiden johtajina tuli olla upseeri tai aliupseeri.[18]

HTK 1:llä oli käytössä tilapäismajoitukseen kymmenen riiheä ja latoa. Majoitusalueen järjestyspartio-ohjeessa kesäkuun 23. päivä käsketään pidättää ja toimittaa kuulusteltavaksi kiihottajat ja huhujen levittäjät. Samoin tulee menetellä sellaisten sotilaiden kanssa, jotka näyttävät olleen HTK 1:ssä jo ainakin viikon tai kauemmin. Epäilyttävät henkilöt tuli toimittaa HTK:n komendantin tutkittavaksi.[19]

Päivystävän upseerin ohjeessa velvoitettiin päivystävä upseeri tarkastamaan 2.Järj.K:n alueella olevaa arestikoppia. Käskyn antoi HTK 1:n komendantti.[20] Em. järjestelyt säilyivät samankaltaisina järjestyspartio-ohjeessa, joka annettiin 24.6. kahta seuraavaa vuorokautta varten.[21]

HTK 1:n siirto Lappeenrantaan

IV Armeijakunnan esikunta käski HTK 1:n siirtymään yöllä 27/28.6.1944 Lappeenrantaan entisen Ratsuväki prikaatin  kasarmialueelle. Vastaanottovalmiina tuli olla 28.6.1944. Jälkikomennuskunta käskettiin jäämään Uroon.[22]

HTK 1:n kokoonpano

HTK 1 kokoonpanoon kuului heinäkuun 1.päivä runkohenkilöstö, täydennysosasto (läpikulkevat), kolme täydennyspataljoonaa (Täyd.P 1, Täyd.P M[23] ja Täyd.P 13) ja sotasaalistoimisto. Rungon vahvuus oli 97 päällystöön kuuluvaa, 238 alipäällystöön kuuluvaa ja 118 miehistöön kuuluvaa, yhteensä 453 henkilöä, täydennysosaston vahvuuden ollessa 20 + 99 + 842 = 961, täydennyspataljoonien 0 + 376 + 2 333 = 2 709 ja sotasaalistoimiston yhden upseerin. HTK 1:n kokonaisvahvuus oli tuolloin 118 + 713 + 3 293 = 4.124 henkilöä.[24]

HTK 1 runkohenkilöstön kokoonpano oli heinäkuun 1. päivänä esikunta, toimituskomppania, järjestelykomppaniat (1.Järj.K, 2.Järj.K ja 3.Järj.K) ja täydennyspataljoonien runkohenkilöstö. Rungon rivivahvuutena oli 97 + 238 + 111 = 453 kirjavahvuuden ollessa 491. Erotus muodostui yhdestä lomalla olleesta, 25 komennetusta ja seitsemästä sairaalassa olevasta.

Järjestelykomppanioiden määrävahvuus oli 9 (3) + 18 (6) + 12 (4) = 39 (13) henkilöä.[25]

IV AK:n täydennyspataljoonien lukumäärä supistettiin yhteen heinäkuussa yhteen pataljoonaan. Armeijakuntaan jäi Täyd.P 1. Tähän pataljoonaa sulautettiin Täyd.P 10 ja 13. Täyd.P 1:n kaaderihenkilöstön määräksi vahvistettiin yksi upseeri ja viisi aliupseeria 100 miestä kohden.[26]

Heinäkuun 15. päivän vahvuusilmoituksessa täydennyspataljoonien määrä oli laskenut yhteen (Täyd.P 1). Sen vahvuus oli 0 + 121 + 1 194 = 1 315, koko HTK 1 vahvuuden ollessa 149 + 509 + 1 933 = 2 591, josta rungon vahvuus oli 128 + 334 + 127 = 589.[27]

Taulukko: Täyd.P 1:n vahvuus

Heinäkuun 20. päivä 2. Järjestelykomppanian vahvuus oli 2 + 15 + 92 = 109. Komppania oli kokonaisuudessaan komennuksella.[28]

HTK 1:n kautta siirrettiin jatkosodan aikana 330 000 miestä. Heinäkuussa siirrettiin viikoittain Lappeenrannan HTK 1:n kautta joukkoihin 2 600–4 500 miestä. Yhteensä heitä oli heinäkuussa noin 15 500 miestä, joista upseereita noin 500, aliupseereita 2.000 ja miehistöön kuuluvia noin 13 000 henkilöä.

Taulukko HTK 1:n kautta joukkoihin siirretyistä henkilöistä vuosina 1941–1945.[29]

VIITTEET

[1] Jatkosodan historia, osa 4 s. 168.

[2] Kannaksen Ryhmän Esikunnan käsky numero 897/I/204.sal./20.2.1944: täydennysmiehistön sijoittaminen (SArk. T 7518/10). Uudet täydennysmiehet oli käsketty saapuvaksi Viipuriin huhtikuussa 1944 HTK 1:n asiakirja numero 563/I/2.sal./w23.2.1944: täydennysmiehistön sijoittaminen (SArk. T 7518/10).

[3] Täydennyspataljoonan raskaaseen komppaniaan kuului komppanian toimisto, neljä konekivääri, kaksi panssarintorjuntakivääri, kaksi kranaatinheitin- ja kaksi panssarintorjuntatykkijoukkuetta. Uusien vahvuuksien myötä HTK 1 esitti lisäksi raskaaseen komppaniaan kolmatta panssarintorjuntakiväärijoukkuetta, kolmatta kranaatinheitinjoukkuetta ja kolmatta panssarintorjuntatykkijoukkuetta. HTK 1:n asiakirja numero 563/I/2.sal./w23.2.1944: täydennysmiehistön sijoittaminen (SArk. T 7518/10).

[4] HTK 1:n asiakirja numero 563/I/2.sal./23.2.1944: täydennysmiehistön sijoittaminen (SArk. T 7518/10).

[5] HTK 1:n asiakirja numero 801/I/2.sal./11.3.1944: täydennysmiehistön sijoittaminen (SArk. T 7518/10).

[6] Viipurin komendantin viraston asiakirja numero 274/I/3a./sal/6.5.1944: Järjestelykeskuksen poisto (SArk. T 7518/10)

[7] IV Armeijakunnan Esikunnan käsky numero 424/III/203 sal./205.1944: IV Armeijakunnan käsky Täyd.P 13 alistamisesta HTK 1:lle (SArk. T 7518/10).

[8] Kotijoukkojen Esikunnan asiakirja numero 1500/Järj.3/2.sal./8.6.1944: koulutuskeskusten järjestely (SArk. T 7518/12). Samassa asiakirjassa määrättiin Suolahden, Salpausselän, Etelä-Hämeen, Savo-Karjalan, Maaselän, Keski-Pohjanmaan. Perä-Pohjolan, Lounais-Suomen ja Karjalan sotilasläänit sekä Sortavalan suojeluskuntapiiri Järjestelykeskus 1:een Kontiolahdelle. Pohjois-Pohjanmaa henkilöt määrättiin HTK 11:een.

[9] HTK 1:n asiakirja numero 1783/I/4.sal./1.6.1944: vahvuusilmoitus 1.6.1944 (SArk. T 7518/10).

[10] HTK 1:n asiakirja numero 1973/I/4.sal./15.6.1944: vahvuusilmoitus 15.6.1944 (SArk. T 7518/2).

[11] IV AKE asiakirja numero 1546/I/204 sal./17.6.1944: Käsky v. 1907 ja 1908 syntyneiden aliupseerien ja miesten kutsumisesta palvelukseen ja sijoittamisesta kenttäarmeijaan (SArk. T 7518/5).

[12] IV AKE asiakirja numero 1566/I/213c/sal./19.6.1944: opastuselinten sij.paikka  (SArk. T 7518/10)

[13] Vajaan 10 kilometrin päässä nykyisestä Suomen ja Venäjän rajasta sijaitsee Buslovskajan uudehko asema ratapihoineen jossa mm. kansainvälisen matkustajaliikenteen passintarkastus aloitetaan. Kyseessä on entinen Nurmen asema, joka tunnetaan Luzhaika (suom. niittyaukea). Asema toimii myös Viipurista länteen ajavien paikallisjunien kääntöpaikkana. Ennen sotia Vainikkalan ja Viipurin välillä toimivat ainakin seuraavat asemat: Vainikkala, Louko, Houni, Hämee, Nurmi, Nurmela, Hovinmaa, Ykspää, Tienhaara, Hietala, Sorvali, Saunalahti, Hiekka ja Viipuri. http://vaunut.org/kuvasivu.php/9340, 17.11.2007.

[14] E/HTK 1:n asiakirja numero 1986/I/2.sal/21.6.1944: Täyd. P M:n Komentajalle (SArk. T 7518/10).

[15] Rautatie Simola–Lappenranta–Rapsaari http://www.elisanet.fi/harri.frestadius/silara21.htm, 17.11.2007.

[16] IV AKE asiakirja  numero 1674/I/204.sal/23.6.1944: Täyd.P 1:n ja M:n irroittaminen (SArk. T 7518/10).

[17] HTK 1:n puhelinsanoma numero 2007/I/5.sal./23.6.1944 (SArk. T 7518/1)

[18] E/HTK 1:n asiakirja numero 4025/I/17./21.6.1944: partion- ja vartionjärjestelyjä (SArk T 7518/16).

[19] HTK 1:n asiakirja numero n:otta 23.6.1944: järjestyspartion ohjeet (SArk. T 7518/16).

[20] HTK 1:n asiakirja numero 4054/I/17./23.6.1944: päivystävän upseerin ohjeet (SArk. T 7518/16).

[21] Järjestyspartio-ohjeet (SArk. T 7518/16).

[22] IV AKE asiakirja numero 1758/I/213a/sal./27.6.1944: HTK 1:n siirtyminen (SArk. T 7518/10).

[23] Täydennyspataljoona M oli HTK 1:n kokoonpanossa 4.4.–7.7.1944.  (SArk. T 7518/17)

[24] HTK 1:n asiakirja numero 2179/I/4.sal./1.7.1944: vahvuusilmoitus 1.7.1944 (SArk. T 7518/2).

[25] HTK 1:n asiakirja numero 2179/I/4.sal./1.7.1944: vahvuusilmoitus 1.7.1944 (SArk. T 7518/2).

[26] IV AKE Operatiivisen Osaston asiakirja numero 860/III/217a sal./10.7.1944: Armeijakunnan käsky täydennyspataljoonien uudestijärjestelystä (SArk. T 7518/10).

[27] HTK 1:n asiakirja numero 2458/I/4.sal./15.7.1944: vahvuusilmoitus 15.7.1944 (SArk. T 7518/2).

[28] 2. Järjestelykomppanian päälliköiden vaihtopöytäkirja 20.7.1944. Luutnantti P. Viiri luovutti komppanian luutnantti K.Öyrälle (SArk. T 7518/12).

[29] HTK 1:n toimisto I:n ilmoitus (SArk. T 7518/2).

Tweet